Onko hiihtokohteen korkeudella merkitystä Alppien kohdevalinnassa? Kannattaako aina tähdätä mahdollisimman ylös?

Korkealla lumi säilyy, mutta harmina kova tuuli ja kylmyys

Suomalainen alppimatkailija suosii usein korkealla sijaitsevia hiihtokohteita. Ja totta on, että ne ovat usein lumivarmempia – ylhäällä on kylmempää ja lumi säilyy pidempään. Mutta korkeiden paikkojen ongelmina ovat usein puolestaan kova tuuli ja kylmyys. Reippaassa tuulessa -10°C tuntuu helposti -25 celsiusasteena laskijan iholla, ja kun päälle lisätään vielä mäenlaskun viima, saa paleltumisen varalta olla tarkkana!

Tuuli pilaa rinteet

Tuuli vaikuttaa myös lumen laatuun ja rinteiden kuntoon: vaikka lunta dumppaisi kuinka, voi kova tuuli pakata sen epätasaisiksi ja arvaamattomiksi kummuiksi, jotka eivät ole sen koommin rinne- kuin vapaalaskijankaan mieleen.

Kumpareiden ulkopuolellakaan ei helpota: kova viima saattaa puhaltaa loput rinteestä peilimäiseksi jääksi, joka vaatii kunnolla teroitettuja kantteja ja melkoista jalkatyötä, jotta tuntuma rinteesen säilyy.

Korkealla pakkanen on tuulen kanssa erityisen pureva

Pakkanen suosii matalia kohteita

Matalammalla sijaitsevia, suojaisia kohteita kova pakkanen sen sijaan lumisateella usein suosii: tuuli on vähäisempää, jolloin lumi pääsee satelemaan mukavan pehmeästä ja tasaisesti.

Lisäksi matalien kohteiden niittypohjia voi ”kruisailla” usein kevyemmälläkin peitteellä. Korkeuksien louhikoissa sen sijaan lunta vaaditaan usein metritolkulla, jotta kivet peittyvät kunnolla ja suksien pohjat säästyvät.

Älä rynni heti ensimmäisiin hisseihin kovan tuulen jälkeen

Alpeilla on useita kohteita, joiden ylähissit suljetaan usein tuulen yltyessä liian kovaksi. Kun kabiinit alkavat taas pyöriä, älä kuitenkaan suotta rynni heti ensimmäisten matkaan – ylhäällä odottaa luultavasti huonokuntoisia rinteitä. Odottele rauhassa, että lumi tasoittuu ja nautiskele sen sijaan alarinteiden väljyydestä muiden luisutellessa jäisiä mäkiä ylempänä.

Erityisen korkealla sijaitsevia ja tuulelle herkkiä laskukohteita ovat esimerkiksi:
– Val Thorens, Ranska – kyläkorkeus 2 300m, ylin hissiasema 3 200m
– Breulin-Cervinia, Italia – kyläkorkeus 2050m, ylin hissiasema 3 899m

Suojaisempia kohteita ovat esimerkiksi:
– Lech, Itävalta – kyläkorkeus 1450m, ylin hissiasema 2811m
– Davos, Sveitsi – kyläkorkeus 1 560m, ylin hissiasema 2844

Teksti: Iljin
Kuvat: Flickr / jagodakonieczna, wka