Ruka on kisapuitteiltaan ja järjestelyiltään kohde, jota arvostavat niin yleisö kuin kilpailijatkin.

Freestylen Rukan maailman-cupin osakilpailu kumparelaskussa juuri ennen joulua oli loistava osoitus suomalaisten kyvystä järjestää maailmanluokan tapahtuma televisiointeineen. Kaikki toimi kuin nakutettu ja kiitoksia sateli sekä lännestä että idästä.

Alppihiihdossa on totuttu, että Levi avaa tekniikkalajien osalta maailman-cupin ja taso on taattu. Niin Kansainvälinen Hiihtoliitto FIS kuin urheilijatkin ovat vahvasti Levin takana, mutta samaa voisi sanoa freestylen maailman-cupin kumparelaskun avausosakilpailusta Rukalla. Ainoa, mikä jäi puuttumaan, oli suomalaismenestys.

Suomalaisilta luonnistuu maailmanluokan freestyle-kilpailujen järjestäminen

Mainos, sisältö jatkuu alla

Mainos, sisältö jatkuu alla

Kompakti kokonaisuus

Urheilijoiden kannalta Ruka on loistava kokonaisuus. Lentokenttä on vartin matkan päässä keskuksesta ja tasokkaat majoitukset sijaitsevat aivan suorituspaikkojen äärellä. Lisäksi kisarinne on vaativa, mutta urheilijoiden suosiossa.

Erityisesti alkukauden luonnonlumiolosuhteet viehättävät, mutta myös viihtyisä alppikylä oheisharjoittelumahdollisuuksineen saa kiitosta.

Kilpailun ajankohta ei vedä joulun läheisyyden vuoksi yleisömassoja, mutta kisakalenteria ajatellen Rukan aloitus on onnistunut valinta. Kumparekilpailun jälkeen Rukalla järjestettiin vielä freestylen Eurooppa-cupin hyppykilpailut, joten niiltäkin osin suorituspaikat olivat kunnossa.

Maailmancupin freestyle-osakilpailun voittajatunnelmaa

Elintärkeä olympiastatus

Rukan kumparekisa on yleisöystävällinen. Varsinkin finaalien parikilpailulaskut ovat näyttävää katseltavaa ja taiturimaisia suorituksia on silmien edessä koko kilpailun ajan. Kanadan ja USA:n laskijat ovat tällä hetkellä muita edellä, mutta perinteisen suomalaislajin taustoilla tehdään kovasti töitä uuden sukupolven saamiseksi parrasvaloihin. Sotshin olympialaiset ovat eräänlainen tarkistuspiste, jossa mitataan suomalaislaskijoiden työn laatu.

Freestyle on onnistunut tiukentuvassa urheilumaailmassa lajien kilpajuoksussa, mistä osoituksena slopestylen ja skicrossin olympiastatukset. Uudet lajit tuottavat tietenkin omat haasteensa Suomessa, jossa harrastajia kaivataan koko ajan lisää, jotta määrästä saadaan tuotettua laadukkaita urheilijoita kansainvälisille kilpakentille. Suomi on kuitenkin suksikansaa ja niin keskusten kuin lajiliittojen satsaukset ovat tärkeässä asemassa jatkumon kannalta. Kyseessä on myös kansanterveydellinen näkökulma, sillä nuorten mukana rinteillä viilettävät perheet. Voiko perhe viettää paremmin laatuaikaa yhdessä kuin menemällä rinteeseen pitämään hauskaa?

Timo Sallinen lajipäälliköi freestyleä intohimolla

Lajipäällikön uudet haasteet?

Freestylen uusi lajipäällikkö, Timo Sallinen, on intohimoinen suksimies. Poikiensa alppiharrastuksen myötä seuratyö veti puoleensa ja nyttemmin alppihiihto on vaihtunut niin pojilla kuin isällä freestyleen.

– Uskon yrittäjätaustani ja pitkän seurakokemuksen olevan vahvuuksiani. Pyrin luomaan mahdollisuudet ja puitteet harrastamiseen niin seuroissa kuin huipulla. Valmennuksellisiin asioihin en puutu, kiteyttää Sallinen rooliaan Skisport Finlandin lajipäällikkönä.

Uusien lajien myötä Sallisella riittää tekemistä, sillä olosuhteiden parantaminen, näkyvyys ja kenttäväen kuunteleminen ovat haasteita, joihin mies tarttuu ensi töikseen.

– On selvää, että slopestyle ja parkki sekä isot hypyt vetää, mutta kumparelaskun tulevaisuuteen uskon myös, näkee Sallinen.

Tuplavoltit eivät ainakaan vielä ole sallittuja, mutta hypyille on luotu selkeä vaikeusastekerroin, jolla saadaan paremmin eroja laskijoille. Tulevaisuudessa kenties alahyppyristä tullaan alas jo maaliviivoille ja toisaalta lajin kilpailukyky on taattava harrastajien keskuudessa.

Omaa laskemista hän ei kuitenkaan aio unohtaa, sillä heliski-reissu perheen kanssa on tehtynä ja muutenkin laskeminen on vain niin hauskaa. Sallisen motto onkin, että monipuolinen suksitaituruus vie maailman huipulle. Yhteen tapaan harjoitella ei saa kangistua ja hauskanpito suksilla on myös osa treeniä.

Teksti ja kuvat: Jyrki Lehto
Skimbaaja 01/2013