lumetus
Hiihtokeskukset, Yleinen

Lumetuksella pidennetään laskukautta

Lähes kaikissa Suomen hiihtokeskuksissa lasketaan tykkilumella. Lue miksi, ja miten tykkilumi syntyy.

Lumetuksella pyritään varmistamaan riittävän pitkä laskukausi ja kulutuksen kestävyys rinteissä. Ilman keinolunta ei kautta voitaisi jatkaa huhti-, jopa toukokuulle, eikä rinteitä saataisi kuntoon vielä marras-joulukuussa. Suomen hiihtokeskuksissa ei juurikaan enää lasketella ilman tykkilunta, ainoastaan Pallas ja Aavasaksa odottavat luonnonlumia.

Lumetus vaatii pakkasta

Lumetus aloitetaan suurimmassa osassa Suomen hiihtokeskuksia marraskuun tietämillä. Tosin säiden salliessa pohjoisen keskuksissa lumetus saatetaan aloittaa jo lokakuussa, jolloin kauden aloituskin aikaistuu. Hiihtokeskusten kesken onkin usein pientä kilpailua siitä, kuka saa hissit ensimmäisenä pyörimään.

Jotta lumetus voidaan käynnistää, täytyy lämpötilan olla pakkasen puolella ympäri vuorokauden. Kasurilan hiihtokeskuksen rinnepäällikkö Antti Argillander kertoo, että lumetus pyritään aloittamaan, kun tiedossa on enemmän kuin yhden vuorokauden pakkasjakso.

-Maksimissaan lumentuotto on yleensä noin 10-15:n pakkasasteen tietämillä. Kuiva pakkaskeli, eli suhteellisen pieni ilmankosteus on lumentuotolle ideaali, Argillander kertoo.

-Jos pakkasta on vain kahdesta kolmeen astetta on lumentuotto vähäistä. Veden jäähdyttimillä tosin lumetusvesi voidaan esijäähdyttää, jolloin jo kahdenkin asteen pakkanen voi riittää.

Lumetuksen aloittaminen riippuu tietysti myös ajankohdasta.

-Jos ollaan lokakuulla ja pakkasta on vain vähän, on lumetuksen käynnistäminen kyseenalaista. Mitä pidemmälle kausi menee, sitä pienemmällä pakkasella lumetus pyritään aloittamaan, Argillander summaa.

-Toisaalta, kun mennään 30:een pakkasasteeseen, ei homma ole enää mukavaa kalustolle tai työntekijöille, vaikka lumen tuotto onkin hyvää.

Lumitykit muuttavat veden lumeksi

Argillander kertoo, että eri hiihtokeskuksilla on käytössään useita erilaisia lumitykkejä. Kaikissa hyödynnetään paineilmaa, jonka avulla tehdään peruslumihiukkasia, joihin vesi sitten eri tavoin tykistä riippuen kiteytetään.

Argillanderin mukaan lumitykit kuljetetaan rinteeseen pääsääntöisesti rinnekoneella, ellei keskuksella ei ole käytössä automatisoitua lumetusjärjestelmää. Muutamilla isoilla keskuksilla lumetusjärjestelmä on yleensä jo osin automatisoitu, eli esimerkiksi veden ja ilman säätelyä, sekä tykkien suuntauksia voidaan operoida tietokoneen avulla.

Kun lumitykit ovat paikoillaan rinteessä, vedetään niille kaapelit ja vesiletkut, jonka jälkeen vesi laitetaan kiertämään.

-Lumitykki vaatii vedenpainetta 10-20 baaria, osa tykeistä pelaa tätäkin korkeammilla painemäärillä, Argillander kertoo.

Tykkilumen laatua tarkkaillaan

Työntekijät tarkkailevat lumetuksen aikana lumen laatua yötä päivää. Esimerkiksi lumitykkien vesimäärää säädellään pakkasen mukaan. Jos lumi näyttää liian märältä, täytyy vesimäärää pienentää.

Tykkilumen laatu vaikuttaa esimerkiksi lumien tasoitteluun rinnekoneella.

-Jos lumi näyttää tarpeeksi kuivalle, voidaan se levitellä heti rinteisiin. Joskus lumen täytyy kuitenkin antaa kuivahtaa ennen kuin sitä voidaan alkaa käsitellä. Eli mitä kuivempi lumi, sitä nopeammin rinteet pääsääntöisesti saadaan kuntoon, Argillander kertoo.

Lunta tykitetään rinteen kulutuksen mukaan

Argillanderin mukaan lunta tykitetään rinteisiin kaikenkaikkiaan noin 30:sta sentistä puoleen metriin paikasta riippuen.

-Tykitettävän lumen määrä riippuu rinteen kulutuksesta. Mitä jyrkempi ja suositumpi rinne, sitä enemmän lunta tarvitaan. Ja tietysti myös aurinkoisille paikoille tarvitaan enemmän lunta

-Esimerkiksi Alpeilla, jossa sääolosuhteet huipun ja laakson välillä ovat suuremmat, tarvitaan lähemmäs laaksoa enemmän keinotekoista lunta, jotta vuorilta pääsee alas pidemmälle kevääseen. Ylhäällä kylmässä lumi säilyy paremmin.

Lumetus vaatii paljon energiaa

Lumetukseen käytetään paljon energiaa. Jopa lähes puolet hiihtokeskuksen käytämästä energiasta saattaa kulua tykkilumen tekemiseen.

Argillanderin mukaan lumetus pyritäänkin hoitamaan hyvällä hyötysuhteella.

-Kovalla pakkasella, kun lumen tuotto on parasta, pyritään hyödyntämään koko kapasiteettia täysillä. Pienellä pakkasella ja kostealla kelillä käytetyn energian hyötysuhde on huonompi.

Argillander kertoo, että lumetuksessa on myös yleistymässä lumimäärän tarkempi seuranta. Eritysesti isoissa keskuksissa, joissa tykitettävän lumen määrät ovat suuria, on hyvä tietää minkä verran lunta on jo tykitetty ja mihin kohtaan rinnettä sitä tarvitaan vielä lisää.

-Lumimäärän tarkentaminen rinteessä lisää energiatehokkuutta, eli sillä säästetään energiaa ja rahaa lumen teossa.

Teksti: Saara Argillander
Kuvat: Veera Argillander


Avainsanat:
, ,
Arvostele artikkeli:
Lumetuksella pidennetään laskukautta lumetus
1 tähti2 tähteä3 tähteä4 tähteä5 tähteä (4,33/5 - 6 ääntä)
Loading ... Loading ...

Kommentoi artikkelia ja keskustele aiheesta

Jätä omat kommenttisi: Kommentoi nimimerkillä tai Kirjaudu sisään.
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

*