Viitat johdattavat perille - merkittyjä kesäreittejä on noin 350 kilometriä.
Ajankohtaista, Kesälajit, Muut aktiviteetit, Yleinen

Pallas-Yllästunturi on Suomen vanhin ja suosituin kansallispuisto

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on kävijämäärällä mitattuna Suomen suosituin kansallispuisto. Vierailijoita on vuosittain yli puoli miljoonaa.

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa pääset patikoimaan Suomen vanhimpia vaellusreittejä Tunturi-Lapin huikeissa maisemissa. Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion alueille sijoittuvan kansallispuiston ja lähiympäristön harrastusmahdollisuudet ovat hyvin monipuoliset ja palvelut hyvät.

Pallas-Yllästunturi kattaa Suomen vanhimman kansallispuiston

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alkuperäinen osa, vuonna 1938 perustettu Pallas-Ounastunturi, on yksi Suomen vanhimmista kansallispuistoista. Ajatus kansallispuiston perustamisesta esitettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1910 ja 1930-luvulla alue oli jo suosittu matkailukohde. Ensimmäisiä tunturihiihtokursseja järjestettiin Pallaksella 1930-luvun puolivälissä ja tunturin rinteelle avattiin ensimmäinen hotelli pari viikkoa ennen kansallispuiston perustamista.

Vuonna 2005 Pallas-Ounastunturin kansallispuistoon yhdistettiin Ylläs-Aakenuksen suojelualue ja puiston nimi muutettiin Pallas-Yllästunturin kansallispuistoksi. Alueesta, jonka kokonaisala on nyt 1 020 neliökilometriä, tuli näin Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto.

Lapin luontoa ja tunturimaisemaa parhaimmillaan

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston maisemaa hallitsevat tunturit ja niitä ympäröivät luonnontilaiset metsät ja suot. Kansallispuiston alueella kulkee lähes sata kilometriä Länsi-Lapin suurtunturiketjua, jonka alapuolella avautuvat arvokkaat vanhat taigametsät. Tunturialueen ilma on mittausten mukaan Euroopan puhtainta.

Puiston korkein kohta, Pallastunturin korkein laki, on 809 metriä korkea Taivaskero. Pallastunturit on valittu myös yhdeksi Suomen kansallismaisemista.

Kansallispuiston vaihteleva maasto, vanhat kuusikot, luonnontilaiset suot ja tunturikankaat tarjoavat elinympäristön hyvin runsaalle kasvi- ja eläinlajistolle. Kesäisin alueelta voi tavata jopa 150 lintulajia ja lähes kaikki Pohjois-Lapin kasvilajit. Alueen eliölajeista jopa kymmenen prosenttia on uhanalaisia tai muuten harvinaisia.

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa voi tutustua Tunturi-Lapin monimuotoiseen luontoon. 

Vaihtoehtoja sekä päiväretkeilyyn että pidemmille vaelluksille

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto soveltuu hyvin sekä lyhyisiin päiväretkiin että pidemmille erämaavaelluksille. Merkittyjä kesäreittejä on noin 350 kilometriä. Reittien lähtöpisteet ovat lähellä olevissa kylissä ja matkailukeskuksissa ja suosittua on myös kylästä kylään –retkeily, jossa vaelletaan kansallispuiston kautta lähikylästä toiseen ja päästään näin nauttimaan kylien kattavista palveluista.

Kansallispuiston suosituin reitti on Suomen vanhin merkitty vaellusreitti, vuonna 1934 perustettu 55 kilometrin mittainen Hetta-Pallas. Reitti kulkee Enontekiön Hetasta Pallastunturin luontokeskukseen. Matkan aikana ylitetään useita tuntureita, joiden välillä laskeudutaan kuruihin. Reitti sopii myös aloittelevalle vaeltajalle, sillä se on hyvin merkitty ja sen varrella on useita taukopaikkoja. Suositeltava vaellusaika alkaa juhannuksen tienoilta, jolloin maasto on ehtinyt kuivua riittävän hyvin.

Muita pitkiä vaellusreittejä ovat Ylläs–Olos (54 kilometriä), Ylläs–Pallas (72 kilometriä) ja Ylläs–Levi (50 kilometriä).

Alueella on myös paljon vaihtoehtoja päiväretkeilyyn. Esimerkiksi luontopolkuja on 18 ja ne ovat kaikki helppokulkuisia.

Monet Pallas-Yllästunturin reiteistä sopivat sekä kesä- että talviretkeilyyn.

Pallas-Ylläksen ympäristöstä löytyvät Lapin hienoimmat laskumaastot

Pallas-Yllästunturit ovat Lapin hienointa laskumaastoa. Ylläksen hiihtokeskus ei sijaitse kansallispuiston alueella, mutta tarjoaa eniten rinteitä ja palveluita sekä oheisaktiviteetteja. Ylläksen lähimaastot soveltuvat myös mainiosti vapaalaskuun ja telemark-hiihtoon.

Pallastunturit taas jäävät kokonaan kansallispuiston alueelle. Pallaksen hiihtokeskuksen rinteet ovatkin täysin luonnonlumen varassa ja kumpuilevat luonnonmukaisesti, sillä niitä ei ole muokattu koneellisesti. Alue on myös offarihiihtäjien ja telemark-laskijoiden suosiossa ja tarjoaa maastot liitovarjoiluun ja leijahiihtoon.

Monipuolisuutta alueelle saapuvalle vierailijalle tarjoavat myös läheiset Oloksen ja Levin hiihtokeskukset.

Muita aktiviteetteja

Hiihto

Talvisin yksi kansallispuiston suosituimmista aktiviteeteista on murtomaahiihto. Merkittyjä hiihtoreittejä on 500 kilometriä, josta osalle on ajettu latu ja osa on erämaalatua, jonka pohjana on vain huoltokelkan jälki. Laduttomat alueet soveltuvat hyvin retkihiihtoon, sillä liikkuminen hiihtäen on rajoitusvyöhykkeitä lukuun ottamatta sallittua koko puiston alueella.

Lumen aikaan Pallas-Yllästunruin monipuolisista reiteistä ja mahdollisuuksista pääsee nauttimaan myös lumikenkäillen tai karvapohjasuksilla.

Tunturi-Lapin talvinen taika on tallentamisen arvoinen.

Maastopyöräily

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella saa luonnonsuojelullisista syistä pyöräillä vain sille merkityillä reiteillä, jotka kuitenkin tarjoavat mahtavia maisemia ja mahdollisuuksia retki- ja maastopyöräilyyn. Kesän 2015 aikana avataan myös odotettu Ylläs-Levi maastopyöräreitti joka kulkee kansallispuiston halki. Myös puiston lähiympäristössä on paljon pyöräiltäviä reittejä.Vauhdikkaammasta menosta pitävien kannattaa tutustua myös alamäkipyöräilyyn.

Alue tarjoaa erinomaiset puitteet myös talviseen maastopyöräilyyn.

Melonta ja soutu

Suosittuja melonta- ja soutukohteita ovat esimerkiksi Tornion-Muonionjoki eli Väylä ja Ounasjoki. Useat alueen ohjelmapalveluyritykset vuokraavat kanootteja ja kajakkeja ja järjestävät ohjattuja melontaretkiä.

Kansallispuiston ja sitä ympäröivän alueen palvelut ovat hyvät

Kansallispuiston alueella on useita kotia, laavuja ja tulentekopaikkoja sekä autio- ja varaustupia ruokailua ja yöpymistä varten. Telttailu on sallittua tupien ja tulentekopaikkojen läheisyydessä. Syrjäseuduilla telttapaikan saa valita vapaasti, mutta tulenteko on sallittu ainoastaan vesistöjen läheisyydessä.

Kansallispuiston kävijöitä palvelevat hyvin myös ympäröivien kylien kattavat palvelut. Läheisissä kylissä ja matkailukeskuksissa on kahviloita, ravintoloita ja kauppoja. Kylissä on myös useita majoitusvaihtoehtoja vuokramökeistä, hotelleihin, maatilamatkailuun ja leirintäalueisiin.

Kansallispuistossa on kolme ympärivuotisesti toimivaa luontokeskusta; Yllästunturin luontokeskus Kellokas, Pallastunturin luontokeskus ja Tunturi-Lapin luontokeskus.

> Perehdy tarkemmin Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon
> Tutustu alueella toimiviin ohjelmapalveluyrittäjiin 

Teksti: Veera Argillander
Kuvat: Alexander Savin via Compfight cc, Alexander Savin via Compfight cc, janneala-aijala via Compfight cc, edweerdt via, edweerdt via Compfight cc

Kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuutta ja tarjota virkistysmahdollisuuksia. Suomessa on 39 kansallispuistoa, joissa vuonna 2014 vieraili yli 2 miljoonaa ihmistä. Lumipallo esittelee Suomen kansallispuistoista suosituimmat.

Tutustu tarkemmin Suomen kansallispuistoihin


Avainsanat:
, , , , , , , , ,
Arvostele artikkeli:
Pallas-Yllästunturi on Suomen vanhin ja suosituin kansallispuisto Viitat johdattavat perille - merkittyjä kesäreittejä on noin 350 kilometriä.
1 tähti2 tähteä3 tähteä4 tähteä5 tähteä (4,67/5 - 3 ääntä)
Loading ... Loading ...

Kommentoi artikkelia ja keskustele aiheesta

Jätä omat kommenttisi: Kommentoi nimimerkillä tai Kirjaudu sisään.
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

*