Whistler_Blackcomb
Hiihtokeskukset, Kohteet, Yleinen

Kymmenen laskukohdetta Pohjois-Amerikassa

Euroopassa odotellaan malttamattomina talvea, kun taas rapakon takana lunta tulee jo kunnolla. Ajatusten väkisinkin kääntyessä mahtaviin kinoksiin, päätti Lumipallo listata pienen katsauksen Pohjois-Amerikan kohteisiin.

Esittelyssä kymmenen hiihtokeskusta Pohjois-Amerikasta. Joko tunnet nämä?

1. Whistler -  Kanada

Kanadan länsirannikolla Brittiläisessä Kolumbiassa sijaitseva Whistler on Pohjois-Amerikan suurin ja kenties tunnetuin laskettelukeskus.

Tyynenmeren läheisyys aikaansaa runsaat lumisateet ja pitää samalla lämpötilan pääsääntöisesti siedettävällä tasolla. Parhaimmillaan Whistler tarjoaa täydelliset olosuhteet offarilaskuun. Yläosiltaan jäätikköiset alueet muistuttavat Alppeja, toisin kuin useimmat muut Pohjois-Amerikan hiihtokeskukset.

Useasti Pohjois-Amerikan parhaaksi keskukseksi äänestetyssä Whistlerissä on rinteitä 216 kappaletta ja korkeuseroa reilu 1600 metriä.

2. Vail – Yhdysvallat

Coloradon Vail on Yhdysvaltojen suurin yksittäinen hiihtoalue ja eurooppalaisten hiihtoturistien suosiossa. Koostaan huolimatta koko Vailin tarjonta on saavutettavissa hisseillä yhdestä kylästä, eikä hiihtobusseja siirtymiseen tarvita.

Vailin rinteet kiemurtelevat valtaosin metsien keskellä, sillä puuraja on vasta 3 350 metrissä. Rinteitä on 193 ja korkeuseroa reilu kilometri.

3. Mont Tremblant – Kanada

Mont Tremblant sijaitsee useista Pohjois-Amerikan hiihtokohteista poiketen Kalliovuorten sijaan Laurentideilla, joka lukeutuu maailman vanhimpien vuoristojen joukkoon. Quebecissa sijaitseva Mont Tremblant tarjoaa laskijoiden käyttöön itäisen Kanadan suurimman hissialueen.

Mont Tremblant on erityisesti lumilautailijoiden suosiossa ja vuoren huipulla sijaitsevasta valtavasta snow parkista löytyy mieletön valikoima tiheästi sijoiteltuja elementtejä.

Mont Tremblantin huippu kohoaa 875 metriin ja tarjoilee matkaajille upeita näköaloja kanadalaiseen maisemaan.

Hiihtokeskuksen omistaa sama taho kuin Whistler-Blackombin, eikä kehittämishalua puutu idässäkään. Investoinnit näkyvät muun muassa pohjois-amerikkalaisille keskuksille tyypillisenä todella kehittyneenä hiihtokeskusinfrastruktuurina, mikä tarkoittaa, että hissit ja rinteiden yhteydessä sijaitsevat oheispalvelut ovat todella moderneja.

4. Steamboat – Yhdysvallat

Perheystävällinen Steamboat on Coloradon kasvava megaluokan hiihtokeskus. Pelkästään viime vuosien aikana keskus on laajentunut pinta-alaltaan jopa 40 % suuremmaksi ja samalla myös sen kokonaistarjonta on monipuolistunut.

Steamboatissa pääsee laskemaan kuudella eri vuorella, joista jokainen tarjoaa hieman erityyppistä menoa. Steamboat on jenkkikohteeksi poikkeuksellisen helposti saavutettavissa, sillä siellä on oma pienehkö lentokenttä.

5. Alyeska – Yhdysvallat

Alaska on monien mielikuvissa kaukainen ja kylmä kohde Tyynenmeren rannalla. Pitää paikkansa, mutta laskijalle tämä tarkoittaa runsaslumista meri-ilmastoa. Erityisesti offarilaskijalle Alaska on lumivarma paratiisi.

Tyynenmeren ilmasto tuo alueelle vuodesta toiseen valtavat määrät lunta.

Alyeskan ala-asemat sijaitsevat alle 80 metrin korkeudessa, mutta maantieteelliset seikat pitävät huolen lumivarmuudesta. Vuodessa lunta sataa keskimäärin uskomattomat 16,5 metriä.

Keskus on jenkkityyliin tehty toimivaksi kokonaisuudeksi, jossa yhdeksän hissiä riittää kuljettamaan laskettelijat laskemaan keskuksen 76 eri rinnettä. Kausi kestää tyypillisesti lokakuun lopusta huhtikuun loppuun.

6. Aspen – Yhdysvallat

Coloradon Aspen on Amerikan nimekkäimpiä ja isoimpia keskuksia. Aspenin neljä vuorta ja hiihtokeskusta ovat ilahduttavan erilaisia. Yhdistäviä tekijöitä ovat hissilippu ja bussiyhteydet. Näiden lisäksi painotukset poikkeavat selkeästi toisistaan ja hissiyhteyksien puuttuminen hiihtokeskusten välillä on varmistanut, etteivät ne ala liiaksi muistuttamaan toisiaan.

Snowmassin hiihtokylä pelittää ski in / out -periaatteella, eli hissit nousevat rinteisiin suoraan kylästä tai aivan sen laidoilta.

Aspenissa on rinteitä 332 kappaletta sekä Yhdysvaltojen suurin laskettava korkeusero, 1340 metriä. Hiihtokeskuksen suurin hisseillä saavutettava korkeus on huikea 3 813 metriä. Laskettavaa on kiitettävästi kaikentasoisille.

7. Killington – Yhdysvallat

Killington on Yhdysvaltojen itärannikon suurin keskus ja Euroopasta käsin sinne matkustaminen on suhteellisen kivutonta. Bostonin kansainväliseltä lentoasemalta on matkaa kolmisen tunnin verran.

Vajaan kilometrin korkeuseron ja yli kahdensadan rinteen lisäksi Killington panostaa erityisesti parkkilaskijoihin. Offareille mielivälle kohde ei kuitenkaan ole kovinkaan suositeltava ja hiihtoalueen kaikki seitsemän vuorta sijaitsevat kokonaan puurajan alapuolella. Atlantin läheisyys kuitenkin pitää alueen lumivarman lokakuun lopusta toukokuulle.

8. Stowe – Yhdysvallat

Toinen itärannikon merkittävä jenkkikohde ja erityisesti lumilautailijat huomioon ottava keskus on Stowe.

Burtonin henkilökunta lautailee pääsääntöisesti täällä ja vaikutus näkyy muun muassa alueen kuudessa laadukkaassa ja vaikeudeltaan vaihtelevassa parkissa. Stowessa on jenkkikeskuksille hieman epätyypillisesti myös perinteiseen hiihtoon tarkoitettu 200 kilometrin mittainen latuverkosto, joka on mantereen laajimpia.

Stoween matkustaminen on Euroopastakin helppoa. Burlingtonin kansainvälinen lentoasema on Vermontin osavaltion suurin ja ajomatkaa sieltä kylään ja hiihtokeskukseen on vain 40 minuutin verran.

9. Whitewater – Kanada

Pohjois-Amerikassa moni asia nähdään isona ja se pyritäänkin monessa asiassa tuomaan esille. Brittiläisen Kolumbian Whitewaterissa onkin ’’vain’’ 78 rinnettä ja korkeuseroakin maltilliset 400 metriä. Myöskään sen infrastruktuuria ei voi pitää mantereen parhaimpana.

Isosta meiningistä sivussa pysymisessä on kuitenkin puolensa ja moni suuntaakin Whitewateriin juuri sen yksinkertaisemman luonteensa vuoksi. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuudet laskea mantereen parhaita offareita. Legendaarista mainetta ylläpitävän puuteriparatiisin yläasema sijaitsee kahdessa kilometrissä ja vuosittain lunta tupruttaa taivaalta kymmenen metrin verran, joskus jopa enemmän.

Whitewaterin hissijärjestelmä on melko kehittymätön, mikä osaltaan pitää väkijoukot poissa hiihtokeskuksesta.

Keskus on niin lumivarma, ettei lumetusta nähdä siellä tarpeelliseksi. Eipä keskuksesta ainuttakaan lumitykkiä myöskään löydy.

10. Big Sky – Yhdysvallat

Yellowstonen kansallispuistossa Montanan osavaltiossa sijatseva Big Sky on hieman vähemmän tunnettu kohde. Vähäinen keskus se ei silti missään nimessä ole. Korkeuseroa on yli kilometri ja rinteitäkin kunnioitettavat 155 kappaletta.

Vaikka keskus onkin iso, se ehdottomiin plussiin kuuluu ruuhkattomuus ja runsas offaritarjonta. Haittapuolena on kuitenkin hankalammat lentoyhteydet varsinkin Suomesta käsin. Vaikeasti saavutettava Big Sky on palkitseva kohde, jonne tullaan laskeminen edellä. Se ei ehkä kuitenkaan sovellu ensimmäiseksi jenkkikohteeksi.

Teksti: Sami Nurmi
Kuvat: Justa Jeskova, Tremblant Photos, Alyeska Resort, Aspen / Snowmass, skiwhitewater.com / Mary Woodward

Tutustu tarkemmin yhdysvaltalaisten hiihtokeskusten esittelyihin Lumipallossa
Tutustu tarkemmin kanadalaisten hiihtokeskusten esittelyihin Lumipallossa


Avainsanat:
, , , , , , , , , , , , , ,
Arvostele artikkeli:
Kymmenen laskukohdetta Pohjois-Amerikassa Whistler_Blackcomb
1 tähti2 tähteä3 tähteä4 tähteä5 tähteä (4,14/5 - 7 ääntä)
Loading ... Loading ...

Kommentoi artikkelia ja keskustele aiheesta

Jätä omat kommenttisi: Kommentoi nimimerkillä tai Kirjaudu sisään.
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

*