Vappumarssilla Portimon poluilla
Terveppä terve vaan teille kaikille siellä ruudun toisella puolella. Orastavaa vihreyttä oli havaittavissa lukiessani niin kovin talvisia tarinoita täältä Lumipallon puolelta. Yhdet menee sinne, toiset tänne ja kolmannet sinnesuntänne. Minimiehelle kun on koittanut jo kesä ja kärpänen. On siis köyhälläkin kaveri… Kesä jutskat on polkaistu käyntiin jo hyvän aikaa sitten ja sillä aikaa kun pyrstö toipuu ensimmäisistä fillari lenkeistä kävimme vapun päivänä porukalla pyörähtämässä Portimon poluilla. Meidän perheen lisäksi ystäväni Sakke(nimi ei muutettu) perheineen, tai siis 60% siitä. Näreessä rämpiminen ei ilmiselvästi ole teinitytöille ” se juttu ”. Nuorempi niistä pakeni vallan Turkkuseen saakka jotta välttyisi mukaan tulosta…
Mutta jos olet hiukankin samoiluun hurahtanut ja tahdot kuluttaa tossua muuallakin kuin asfaltilla, niin Haminan kaupunki tarjoaa Vehkalahden Veikkojen ylläpitämän polkuverkoston. Portimon polut. Verkosto ulottuu Ruissalosta aina Kitulaan asti. Eli siellä saa kulutettua päivän tahi pari jos kaikki karttaan merkityt reitit käy lompsimassa läpi. Reitistön varrelta löytyy hirsilaavuja jotka on ainakin kartan mainososion mukaan yöpymis kelpoisia jopa talvella. Laavuille on järjestetty puuhuolto VeVe:n toimesta. Reiteillä noudatetaan normaaleja luonnossa liikkumisen sääntöjä. Luonnollisesti…
Niin, kartta. Senhän toki saa aivan ympyräkaupungin ytimessä sijatsevasta Haminan Turisti Infosta. Raatihuoneen torilta. Ja se kannattaa käydä hakemassa. Samalla Infon ylen ystävällinen henkilökunta neuvoo kaikki aloituspaikat joita on useita. Saat myös tiedon jos reitistöön on tullut väliaikaisia muutoksia. Meille lähtöpaikaksi valikoitui Vehkarinteen leirikeskuksen vieressä sijaitseva, kolme autoa nielevä mega parkkis…
Suoraan parkkipaikalta lähtee Valklammen ja Veiklammen kiertävä, reipas kuuden ja puolen km:n lenksukka. Vaihtelevassa maastossa. Siliävuoren päälle siis…
Vuoren päälle rakennetusta näkötornista on kohtuu hyvät maisemat…
Ja sama lätäkkö ruohonjuuri tasolta kuvattuna. Taustalla siintää puiden latvojen yläpuolella torni josta edellinen foto oli räpsäisty.
Matkan jatkuttua eteenpäin tarjosi Teinmäen laavu oivat puitteet vappupiknikille…
Skumppa korvattiin kahvilla/mehulla, perunasalaatti voikkarilla ja nakit makkaralla. Joutavan hyvää oli…
Vasemmalta: Vaimoni, Sakke (nimi ei muutettu) ja Mimmu. Minime ja Sampu tutkivat lähimaastoa nuoruuden suomalla innokkuudella…
Muonahuollon suoritettuamme oli taas aika rynnistää uudelleen matkaan etsimään reitin seuraavaa ihmetystä. Rapakammaria. Mikä se on? Älkää kysykö. En tiedä. Ei löytynyt. Pienen harhailun jälkeen päädyimme kuitenkin merkitylle uimapaikalle…
Minime pohtimassa jotta hypätäkkö vaiko eikö. Siinäpä vasta pulma…
Hieman sivummalla oli murkuilla kimppakivaa…
Tässä pisteessä vaihdoimme kartturia ja löysimme kuin löysimmekin takaisin autoille. Väsyneinä mutta onnellisina. Kaiken kaikkiaan oikein erinomaisen onnistunut päivä. Kiitos kaikille mukana olleille. Portimolla riittää polkua vielä kerraksi tahi pariksi, joten palaamme sinne vielä uudestaan. Ehdotottomasti…
