La Grave – Offarilaskijan taivas ja helvetti
Off-pistehiihto on yleisesti maailmalla kehittynyt jatkuvasti aloittelijaystävällisempään suuntaan. Useassa keskuksessa rinnekarttoihin on merkitty lempeitä ski-routeja, reittien vaarapaikkoja on suljettu näkyvästi ja monessa paikassa offarin varrella on mahdollisuus nauttia kupillinen lämmintä kaakaota ravintolan lämmössä. Mikäli tällainen helppo ja turvallinen laskeminen miellyttää, ei laskumatkaa La Graveen kannata edes harkita.
La Graven pieni 700 hengen keskiaikainen kylä sijaitsee 1 450 metrin korkeudessa Ranskan Alpeilla lähellä Italian rajaa ja on hiihtokeskuksena todella kovan taitotason vaativa paikka. Kokemattomille laskijoille keskus on suorastaan hengenvaarallinen puuteripaikka, jossa asiakas laskettelee aina omalla vastuullaan.
Hiihtokeskuksen toimintatapa ei ole kuitenkaan välttämättä huono asia. Vaarallinen, yli 3 500 metriin kohoava maasto nimittäin palkitsee taitavat laskijat kerta toisensa jälkeen adrenaliiniryöpyillä, jollaisia ei enää monesta hiihtopaikasta ole löydettävissä.
La Grave – Laissez faire
La Graven toiminta ja kulttimaine puuterikohteena perustuvat upeaan maastoon ja laskemisen vapauteen. Laskemisen vapaus taas perustuu oletukseen, että alueella laskettelevat henkilöt ovat todellakin tehneet kotiläksynsä ja tuntevat omat rajansa. Myös kattavat tiedot La Meije -vuoresta ja päivän riskeistä on syytä hankkia ennen kuin kapuaa gondolihissiin, sillä huipulta ei helppoja reittejä alas ole. Ajankohtaisimmat tiedot ja vyöryvaaran voi selvittää ala-asemaa vastapäätä majapaikkaansa pitävältä henkilökunnalta.
Gondoli pysähtyy ennen yläasemaa P1-väliasemalla (1 800 m), josta voi vielä ujostella halutessaan takaisin kylään harrastajatason offarimaastossa. Hissin yläasemalta Les Ruillansilta (3 200 m) huimapäät kääntävät katseensa takaisin alas kohti La Graven varsinaista vetonaulaa eli pitkää ja vaikeaa off piste –seikkailua takaisin kylään.
Reitti alas muodostuu sen mukaan, kummalla puolella hissiä päättää lasketella. Gondolin vasemmalla puolella sijaitsevaa Vallons de Chancelia pidetään oikeanpuoleista Vallons de la Meijeä helpompana vaihtoehtona ja oppaan kanssa selkeällä säällä sen vaikeustaso ei välttämättä ole haastavaa punaista rinnettä suurempi.
Ei enää helppoja rinteitä
Haasteita ja vauhtia riittää molemmilla puolilla gondolia tosin aivan tarpeeksi, ja kokemattomalle helpompikin reitti voi ilman opasta olla helposti hengenvaarallinen. Tämän lisäksi vaikeustasoa voi harkiten kasvattaa omilla reittivalinnoillaan, mutta La Gravessa helpoinkin lasku on haastava: maasto muodostuu jyrkänteistä, railoista ja jyrkistä ja kapeista ränneistä. Tämän lisäksi vyöryvaara on usein voimassa, lumi kätkee alleen suurempia kiviä ja näkymättömiä rotkoja ja koska hiihtokeskuksessa lasketellaan jopa 3 500 metrissä, on La Grave nopeiden ja voimakkaiden säätilan muutosten armoilla.
Kun laskureitin miettii valmiiksi loppuun saakka ja tuntee omat rajansa, palkitsee La Grave taitavan laskettelijan unohtumattomalla puuterielämyksellä. Matkalla takaisin kylään pääsee laskemaan avoimilla puuterikentillä ja alaosissa ilahduttavasti myös kuusimetsässä. Les Ruillansilta takaisin kylään laskiessa korkeuseroa kertyy noin 2 150 metriä, jota voi kasvattaa entisestään päättämällä laskunsa kylän alapuolella sijaitsevan tien varteen.
Jäätikön yli naapuriin
La Gravesta löytyy vain muutamia merkittyjä rinteitä, eivätkä ne houkuttele laskukansaa paikalle. Gondolin yläasemalta Les Ruillansilta voi jatkaa tuolihisseillä vielä hieman pidemmälle Dome de la Lauzen korkeimpaan pisteeseen ja lyhyisiin sinisiin rinteisiin, mutta takaisin alas kylään pääsee vain hissillä tai offarireittejä pitkin.
Mikäli merkityt rinteet houkuttavat, kannattaa lomakohteeksi harkita ennemmin läheistä Serre Chevalieria tai Les Deux Alpesia. Hiihtokeskuksen yläosat ovat luonnollisesti jäätikköä ja vuoren toisella puolella noin kilometrin päässä sijaitsevaan Les Deux Alpesin hiihtokeskukseen on sen ylitse kävelyreitti, jonka varrella vaarallisimmat paikat on merkitty köysillä. Väliä liikennöidään myös lumikissoilla, jotka kuljettavat laskukansaa lisämaksusta jäätikön yli.
Selkeällä säällä patikoinnin vuoren yli naapurikeskukseen ei pitäisi kestää puolta tuntia pidempään, mutta etenkin keskusten välisellä Les Girosen jäätiköllä säätilat vaihtelevat voimakkaasti ja usein ja huonon sään yllättäessä katkeaa reitti sään selkeytymiseen saakka. Matka naapurikeskukseen kannattaa pidemmillä vierailuilla, etenkin jos alkaa kaivata ison keskuksen meininkiä ja merkittyjä rinteitä, sillä Les Deux Alpesissa lasketellaan La Gravesta ostetulla lipulla ilmaiseksi.
Illat ovat lepoa varten
La Graven keskiaikainen kylä on historiansa aikana palanut niin usein, että alueella tavanomaisten puisten alppimökkien sijaan katuja reunustavat komeat kivirakennukset. Konservatiiviset kylän asukkaat ovat onnistuneet säilyttämään upean, mutta vaarallisen laskumaastonsa melko hyvin piilossa massoilta, eivätkä tavoittelekaan kasvua megaluokan hiihtokeskukseksi.
Autenttisuudella on toki toisenlainen hintansa: korkeintaan muutamaa sataa laskijaa päivässä palveleva La Grave ei iltaisin välttämättä edes tunnu hiihtokylältä after ski –mahdollisuuksien ollessa kiven alla. Kylästä löytyy vain muutamia hotelleita, baareja ja ravintoloita eikä suuren maailman menoa ole havaittavissa. Juhliminen pysyy muutenkin aisoissa, sillä valtaosa laskettelevista keskuksen laskijoista on kausiasujia tahtoo herätä vaikeisiin rinteisiin tulevana aamuna skarppeina.
La Graven puoli tusinaa baaria ovatkin juhlapaikkojen sijaan hyviä ympäristöjä keskustelemiseen ja rentoutumiseen eikä discoja kylästä löydy yhtäkään. Paikalliset aktiivilaskijat tosin ylläpitävät yhteisöllistä elämää ja toisinaan tunnelma kohoaa pienten kuppiloiden terasseilla hyvinkin lämminhenkiseksi.
Hiihtokeskus sijaitsee hyvien lentoyhteyksien päässä. Kansainvälisistä lentoasemista Geneve, Grenoble-Isère ja Lyonin lentokentät sijaitsevat alle kolmen tunnin ajomatkan päässä La Gravesta ja sen vaarallisista seinämistä.
