Suomen suosituimpiin radioääniin kuuluvan juontajan menneisyyteen kuuluu innokas vaihe lumilautailijana. Mitä hänen laskuharrastukselleen kuuluu tällä hetkellä?

Lumipallo selvitti tarkemmin, millainen ura Radio Suomipopin juontaja Anni Hautalalla on laskuharrastuksen parissa.

Mäkeen kaverin innostamana

Ensimmäistä kertaa mäkeen Anni suuntasi seitsemän vanhana. Kohteena oli Espoon Serena. Laskettelemaan hänet innosti lajia harrastava kaveri.

– Olin ainut meidän perheestä, joka lasketteli. Mäkitouhuista innostuinkin alun perin kaverini ja heidän perheensä innostama. Samaisen kaverini isä opetti minulle laskemisen perusteet ja niin aloin käymään Serenassa. Minulla oli Blizzardin sukset ja lasten monot. Hartain toiveeni oli tuolloin, että saisin oikeat monisolkiset monot, muistelee Anni nyt hymyssä suin lasku-uransa alkuvaiheita 1980-luvun lopulla.

Ystäväperheen kanssa Anni suuntasi myös ensimmäistä kertaa isompiin mäkiin. Vuosi oli 1990 ja kohteena oli tällöin Ranskan Alpit.

– Pääsin ystäväperheen matkassa Alpeille, tarkemmin ottaen Ranskan Val Thorensiin. Tällä reissulla opin oikeastaan laskettelemaan kunnolla. Oli yksinkertaisesti mahtavaa, päällimmäisenä on jäänyt mieleen koko ajan vallinnut aurinkoinen ja hyvä sää, jatkaa Anni.

Sukset vaihtuvat lumilautaan

Onnistuneen alppireissun jälkeen Annin lasku-ura jatkui pääsääntöisesti kotimaassa. Lapsuudessa tutuiksi tulivat Serenan lisäksi myös monet muut Suomen kohteet, kuten Peuramaa, Vihti, Messilä ja Himos. Välillä suunnattiin laskemaan myös isompiin mäkiin lahden toiselle puolelle Ruotsin Åreen.

Ajan myötä Annin mielenkiinto lajiin hieman hiipui. Uusi kipinä alamäkeen syttyi kuitenkin muutaman vuoden tauon jälkeen yhdessä kaverin kanssa.

Ajokortin myötä Lapin reissut kaveriporukalla olivat keskeinen osa harrastusta.

– Jossain vaiheessa hoksasimme, että lumilautailu on paljon coolimpaa kuin laskettelu. Isona vaikuttimena oli, että mielestämme kaikki mageet pojat harrastivat sitä. Niinpä mekin innostuimme lajista. Ja ei kun lökäpöksyt jalkaan ja jälleen mentiin mäkeen, naureskelee Anni selvästi huvittuneena nuoruutensa motivaattoreista.

Annia oli varoiteltu lumilautailun vaikeudesta, mutta pelko osoittautui turhaksi – liikunnallisesti aktiiviselle tytölle lajin aloitus osoittautui helpoksi. Samalla syntyi oivallus, että suksien sijaan lauta on se omin laskuväline.

Suuntana pohjoinen

Lumilautailun myötä laskureissut alkoivat suuntautua yhä kauemmaksi pohjoiseen.

– Mieleeni ovat jääneet erityisesti kevättalven laskureissut Lappiin. Esimerkiksi pääsiäisen jälkeen Ylläs on ihan paras paikka, ruuhkattomat rinteet ovat loistokunnossa ja aurinko hellii. Ylläksellä olen päässyt myös kokemaan offareilla ja metsäreiteillä puuterilunta ja on helppo ymmärtää sen koukuttavuus. Nuoruudessa ei kyllä vielä oikein ymmärtänyt offareiden vaaran mahdollisuuksia, vaan siellä mentiin innolla ja hyvällä tuurilla.

Lapin reissut kaveriporukalla olivat Annille yhdessä vaiheessa odotettu laskukauden kohokohta. Reissuun lähdettiin välillä lähes ilman rahaa. Ja mäkeen mentiin aina, kelistä riippumatta.

– Uusivuosi Levillä ja 35 astetta pakkasta. Pakattiin Helsingissä kaksi autoa täyteen kavereita ja käännettiin nokka kohti pohjoista. Välillä vaihdettiin kuskeja. Perillä oli koko ajan kauheat pakkaset. Olimme ostaneet viikon liput, joten joka päivä myös mentiin mäkeen. Omalla tavallaan myös tämä oli hienoa, omanlaisensa tunnelma, eikä taaskaan ruuhkaa missään, jatkaa Anni muisteluaan.

Käännytystyötä ruotsalaisittain

Uusi vaihe ja näkökulma laskemiseen avautui Annille uuden työpaikan myötä. Samalla hänelle avautui todella myös toimivien välineiden ja varusteiden merkitys laskuharrastuksen mielekkyyttä sekä turvallisuutta parantavana tekijänä.

– Olin vuosia töissä Peak Performancella ja pääsin paneutumaan kunnolla myös laskuvaatteiden ja kerrospukeutumisen maailmaan. Peakillä myös iso osa henkilökunnasta oli laskijoita ja usein työpäivän päätteeksi suuntana olikin Serena, Talma tai muu etelän lähimäki. Käännytys suksilla laskemiseen oli erittäin kovaa, sillä ruotsalainen Peak on perinteisesti kovien laskijoiden talo ja tiimissä oli Henrik ”Henke” Windstedtin kaltaisia nimiä, joten altistuin aika paljon tähän maailmaan, kertoo Anni.

Myös helihiihto Ruotsin tuntureilla on Annille tuttua.

Työvuosiin Peakillä mahtui monta mieleen painunutta kokemusta. Tältä ajalta erityisesti yksi muisto on ylitse muiden.

– Peak järjesti Adventure Days –nimistä tapahtumaa henkilökunnalle. Lennettiin ensin Helsingistä Åren lähelle Östersundiin ja jatkettiin bussilla pieneen Kittelfjällin hiihtokeskukseen. Ohjelmassa oli muun muassa heliskitä ja muuta aiheeseen kuuluvaa mukavaa tekemistä. Hyvä porukka, offaria, puuteria, aurinkoa ja loistava kevätfiilis, aivan mahtavaa!

Tavoitteena laudalla mäkeen joka talvi

Nykyisin Anni ei kerkeä laskemaan yhtä usein kuin aiemmin. Työ Suomen suosituimman radio-ohjelman juontajana poikii säännöllisesti myös muuta työkeikkaa. Tavoitteena on kuitenkin päästä joka talvi mäkeen muutaman kerran. Ja laskemaan on päästävä nimenomaan laudalla.

– Olen kokeillut laskettelua nykyaikaisilla suksilla ja se on ihan mukavaa. Olen myös kokeillut telemarkkia, mutta se oli puolestaan vähän liian vaikeaa. Kyllä lumilauta on ehdottomasti se minun juttu.

Lempivälineen lisäksi Annilla on myös yhtä selkeä näkemys, milloin laskeminen on parasta.

– Ruuhkattomat rinteet ja kevätaurinko on minusta lyömätön yhdistelmä. Viime keväänä pääsin nauttimaan näistä Rukalla. Joulukuussa kävin elämäni toista kertaa Alpeilla Itävallan Bad Gasteinissa ja auringosta pääsin nauttimaan myös siellä. Tänä keväänä on toiveena suunnata vielä auringon perässä mäkeen ainakin pääsiäisenä, paljastaa Anni.

Anni ja aurinkoiset Alpit – keväällä haaveena on päästä laskemaan kotimaan aurinkoisilla rinteillä ainakin pääsiäisenä.

Annilla on suunnitelmissa tutustuttaa sopivassa välissä myös jälkikasvu laskemisen kiehtovaan maailmaan. Kotona tätä onkin harjoiteltu jo jossain muodossa.

– Lumilautailija Janne Korpi on kaverini ja postailee aika ajoin laskuvideoita sosiaaliseen mediaan, joita katsomme yhdessä kotona. Näistä innostuneena rakennamme välillä sitten jonkinlaisen leikkimäen ja ”lumilautailemme” yhdessä siinä. Katsotaan päästäisiinkö yhdessä kokeilemaan laskemista oikeaan mäkeen jo tänä talvena, lopettaa Anni.

Annin yhdessä Jaajo Linnonmaan ja Juha Perälän kanssa juontama Aamulypsy on kuultavissa arkiaamuisin kello 6 – 10 Radio Suomipopilla.

Teksti: Antti Hurskainen
Kuvat: Jussi Ovaskainen, villoks via Compfight cc, Sami Nurmi