Harjoittelua ja matkasuunnitelmia
Viime viikkojen ankea sää on vähän latistanut intoani lähteä lähinyppylälle laskemaan, siitäkin huolimatta, että eteisessämme tönöttää Satakunnan sydämestä asti roudattu lumilauta testausta odotellen. Huomenna tähän koittanee kuitenkin muutos, sillä tarkoitus olisi suunnata rinteeseen mukanani 10-vuotias ensikertalainen.
Tänäänkin tarkoitukseni oli testiajaa lauta ja kengät, jotta tietäisin edes itse millä lasken, eikä sukulaistytön tarvitsisi katsella minun röhkimistäni rinteen juurella, mutta niin vain on oheisharjoittelut saaneet lihakseni sellaiseen persjumiin ja askeleet ankkakävelyyn, että rinteen sijaan suuntasinkin iltapäivällä vuoteeseen puolitoistavuotiaan päikkärikaveriksi.
Oheisharjoittelulla puolestaan viittaan siihen aiemmin mainitsemaani telinevoimisteluun, joka on ollut tehokkaampaa kuin kuvittelinkaan. Ehkä eniten odottamani rekkiharjoittelu on koitunut kohtalokseni, sillä innostus on ollut suurempaa kuin voimani, mutta varsinkin kärrynpyörien ja käsilläseisonnan harjoittelu on tuonut mahtavan tuulahduksen lapsuudesta ja samalla kovat luulot siitä että vielä minä sen kärrynpyörän hallitsen sekä pumppaan lihakseni sellaiseen kuntoon että saan ahterin ja vatsan piukaksi ja jalat suoraan kohti taivasta vailla sen kummempaa efforttia.
Taitaa vain olla helpommin sanottu kuin tehty, mutta tärkeintä on kai se hyvä fiilis ja liikkumisen ilo. Helpommin sanottu kuin tehty on myös ollut kuntoilu suksien päällä (kuvista huolimatta), sillä vuoden vaihteen lumimaisemat ovat olleet vain hetken huumaa. Pelloille vedetyt ladut ovat jo useampaan otteeseen sulaneet pois heti seuraavana yönä, eikä Peuramaallakaan ole vältytty jäisiltä laduilta ruohotupsuineen.
Niin se vain taitaa olla, että minunkin on suunnattava hieman pohjoisempaan sitä kunnon talviurheilufiilistä metsästämään. Oivaksi kohteeksi kotimaan puolella olen suunnitellut Iso-Syötettä kera keskellä rinnettä sijaitsevan mökin (näin lapsenhoito onnistunee vaivattomimmin kun mäestä voi laskea joka toisella laskulla suoraan mökkiin). Naapurimaan puolelta sen sijaan houkuttelivat minut tutustumaan Åren mahtaviin maisemiin, jonne lähtö koittaakin jo ensi perjantaina! Huippuja laskuhetkiä on siis odotettavissa, niin kotirinteessä kuin hieman kauempanakin.
Näistä kaikista raportoin ahkeraan myös Instagramissa (evelaluna) sekä tästä lähin myös Twitterin puolella (EveFriolandia) (kunhan pääsen jyvälle miten siellä kuuluu edes lirkutella, heh). Stay tuned!
