Saana 4.12.2017
Yleinen

Luminous Finland 100, Saana

Julkaistu: 06.12.2017

Suomen itsenäisyyden 100 -vuotis juhlavuonna, olen syystä tai toisesta vain seurannut sivusta kaikkia juhlatapahtumia. Olen joko ollut töissä tai toisella paikkakunnalla niistä tapahtumista, jotka olisivat minua kiinnostaneet. Tämän talven kokonaan asuessani Sirkan -kylässä eli Levillä Kittilässä, niin päätin, että haluan nähdä ja kokea yhden Luminous Finland 100 -tapahtumista eli Saana -tunturin valaistuksen Kilpisjärvellä.

Puhuin asiasta muutamille ystävilleni täällä Levillä ja heitä vähän puistatti ajatus lähteä 260 km päähän Kilpisjärvelle vain yhdeksi illaksi ja yöksi. Ensimmäinen kysymys oli aina missä olla yötä? Tai millä mennä? Tarjosin autoani matkalle ja kerroin, että olin ajatellut nukkua ne muutamat tunnit autossa talvimakuupussissani. Hyvät safariopas ystävättäreni olivat innoissani ideasta ja sanoivat, että lähdetään vain kuin kerroin ideastani heille. Niinpä toteutimme suunnitelman lähteä katsomaan valaistua Saana -tunturia. Lähdimme maanantaina 4.12.2017 suoraan työpäiviemme päätteeksi kello 18.20 ajelemaan Leviltä kohti Kilpisjärveä. Matkamme taittui rattoisasti, ihastelimme taivaalla olevia upeita revontulia, jotka muistuttivat meitä Mauri Kunnaksen Joulupukki ja noitarumpu -kirjasta. Superkuu valaisi mahtavasti myös tietämme. Mitä lähemmäksi Kilpisjärveä tulimme vastaantulevien autojen ja bussien ruuhka vain kasvoi. Kilpisjärvellä oli kuulemma ollut valojen sytyttämishetkellä noin 50 turistibussia. Kaikki makuupaikatkin olivat loppuunmyytyjä.

Revontulet_SaanaSaana -tunturi ja revontulia, kuvattu otettu pelkällä kännykkäkameralla.

Mainos, sisältö jatkuu alla
Mainos, sisältö jatkuu alla

Saavuttuamme Kilpisjärvelle mahtava ja uljas Saana otti meidät vastaan. Niin kauniissa sinisessä valaistuksessa. Itse olin edellisen kerran ollut vanhempieni ja pikkuveljeni kanssa Kilpisjärvellä kesällä 1980. Ainoa mitä mielestäni silloin oli Kilpisjärvellä oli retkeilykeskus, joka ei ollut paljoa muuttunutkaan ulkoisesti näiden vuosien aikana. Teimme pikaisen sightseeing ajelun Kilpisjärven -kylällä ja etsimme sopivaa paikkaa parkkeerata auto. Kylä oli laajentunut ja paljon oli rakennettu uusia hienoja mökkejä. Tuli heti mieleen, että tänne tulen joku kevät vielä hiihtelemään tai kesälle retkeilemään.

Saana_4-12_2017Valomatkailua Saanalle; Luminous Finland 100, Saana.

Sopivan parkkipaikan löydettyämme, suunnistimme Kilpisjärven jäälle lumikengillä kävellen ja reput selässä. Sytytimme jäälle nuotion tuomillamme puilla ja avasimme kuohuviiniä vielä lasisiin laseihin (vaikka lasit eivät olleetkaan täysin oikeat samppanjalasit). Tunsimme itsemme etuoikeutetuiksi kohottaessamme maljaa Suomen itsenäisyydelle, upealle Saanalle, Suomen mahtavalle luonnolle sekä erityisesti meille yli 40 vuotiaille naisille. Monessa muussa maassa meidän toteuttamamme retkemme ei olisi ollut mahdollista. Kaikkien meidän aviopuolisot/puolisot toivottivat vain meille hyvää reissua sekä pyysivät lähettämään paljon kuvia. Lapsemme iloitsivat mahdollisuudestamme kokea valaistu Saana.  Upea hiljaisuus minkä luonto tarjosi ympärillämme (välillä toki kalarekat ajoivat ohi, aika tiheäänkin tahtiin) sekä se Super kuutamo. Kaikkein parasta oli taivaalla loistavat revontulet. Istuessamme jäänpäällä nuotion äärellä ja paistelimme makkaraa ja nautimme kylmää kuohuviiniä oli jotain aivan mahtavaa ja meidän kaipaamamme luksusta. Tunsimme itsemme, niin etuoikeutetuiksi saadessamme kokea, jotakin vastaavaa. Maisemat siinä Kilpisjärven ympärillä olivat rauhoittavia ja täynnä luonnonenergiaa. Se tunne, että saa asua itsenäisessä Suomessa ja mahdollistaa ilta luonnon keskellä oli fantastista.

Kuohuviinia_SaanallaNuotilla_Kilpisjarvella

Eväittemme loputtua, päätimme viedä reput autoon ja jatkaa kävelyä vielä kelkkareittiä pitkin lähemmäksi Saana tunturia. Meidät yllätti parikin kertaa valaistuksesta huolehtineet porukat moottorikelkoillaan. Heiltä saimme hyvää informaatiota Saksassa tehdyistä erikois led-lampuista, joita valaistukseen oli käytetty 136 kappaletta 10 eri kohteessa. Ensimmäiset 4 kohteessa oli verkkovirta ja lopuissa kohteissa akut, joita täytyi käydä vaihtamassa 30 h valaistuksen aikana, aika ajoin. Nautimme vaivaiskoivumetsiköistä, Super kuun antamasta valosta, joka innosti meitä ottamaan enemmänkin kaikkia ”hassuja kuvia”. Lopulta suunnistimme takaisin autolle. Kellon ollessa 1.30 rakentelimme autosta kolmen naisen yöpaikan. Talvivaatteet päällä sujautimme itsemme makuupusseihin ja nukahdimme. Heräsimme aamulla siinä klo 5 jälkeen ja rupesimme käynnistelemään webastoa ja saamaan auton ikkunoita sisältä sulaksi yön -15C pakkasen jäljiltä. Ihailimme vielä hiljaisuudessa niin kaunista Saanaa, jonka valotaitelija Kari Kola oli toteuttanut yhdessä Valoparta Oy:n kanssa.

Lumikenkäillen_SaanallaMainoskuvia_Saana

Ajelimme hiljaisuudessa kohti Leviä. Muonion Seolta haimme aamutuimaan kahvit matkaan. Pallaksen kohdalla jouduimme tekemään todella äkkinäisen pysähdyksen porojen ollessa keskellä tietä. Leville saavuttuamme pakkanen oli kiristynyt -20C, joka tiesi meille kaikille kolmelle lisää vaatteita päälle työpäivään turistien parissa ulkona. Päivämme töissä vähillä unilla meni mukavasti. Kyllä sen jaksoi kun oli kokenut jotakin niin upeaa, mitä ei sanoin oikein osaa selittää. Kokemus oli minulle ainakin ainut laatuinen ja herätti niin monia tunteita. Kaikki, jotka kysyivät minulta kuinka jaksan 8 tunnin työpäivän tuollaisen reissun jälkeen? Vastasin hyvin, se kokemus luonnon ääressä antoi niin paljon energiaa ja hyvän olon tunnetta. Suomi on pitkä maa, missä on upeaa luontoa, jota meidän pitää osata kunnioittaa ja arvostaa sekä pitää huolta. Olen monessa asiassa ylpeä synnyinmaastani. Kiitos ystävättärelleni ikimuistoisesta matkaseurasta!

Kilpisjärvi_05122017Superkuu

Kilpisjärveä Ruotsin suuntaan. Mahtava SuperKUU!

 

Kommentoi blogikirjoitusta

  • Tuuli sanoo:

    Olipas ihana reissu!

  • Jätä omat kommenttisi: Kommentoi nimimerkillä tai Kirjaudu sisään.
    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *