Parnassos – Laskettelukeskus myyttisessä Kreikassa

Rantalomakohteena parhaiten tunnettu Kreikka soveltuu tietyiltä alueiltaan myös laskettelulomailuun. Maan suurin ja kehittynein hiihtokeskus on lyhyen ajomatkan päässä Ateenasta sijaitseva ja antiikin taruja inspiroinut myyttinen Parnassos.

Pindos-vuoriston Parnassos-huippu tunnetaan tarinoiden sijaan nykyään Kreikan suosituimpana laskupaikkana. Hiihtoalue jakautuu vuoren kahdelle puolelle, Kellariaan ja Fterolakkaan, jotka vielä hetki sitten olivat kokonaan erillisiä hiihtokeskuksia. Uudet hissit ja siirtymärinteet kuitenkin varmistavat, ettei Parnassoksella nykyisin oikeastaan edes huomaa vaihtaneensa puolelta toiselle.

Legendaarinen Delfoi

Fterolakkan hiihtokeskus aloitti toimintansa vuonna 1976 ja kreikkalaiselle laskukansalle paikka on vuosikymmenten saatossa tullut hyvinkin tutuksi. Nykyään hiihtokeskuksesta löytyy yli kaksikymmentä rinnettä, 17 hissiä ja lähes seitsemänsadan metrin laskettava korkeusero. Parnassos tunnettiin kuitenkin koko antiikin maailmassa jo kolmetuhatta vuotta sitten ja kauan ennen ensimmäisten hiihtokeskusten avajaisia.

Kreikkalaisessa mytologiassa Parnassosta asuttivat nymfit, muusat, Pegasos sekä itse valon jumala Apollon. Näistä viimeiselle rakennettiin vuoren juurelle oma temppeli, joka teki alueesta myös poliittisesti tärkeän ja tunnetun koko muinaisessa maailmassa. Apollonin temppeli oli nimittäin paikka, jossa Delfoin oraakkeli antoi kuninkaille ja mahtimiehille ennustuksia ennen tärkeitä päätöksiä.

Helleenien maailman keskipisteeksi kutsuttu Delfoi on myöhemmin kadottanut loistonsa. Nykyään samalla paikalla on samanniminen muutaman tuhannen asukkaan pikkukylä, joka tosin sopii laskettelun välissä majoittumiseen. Kulttuurista kiinnostunut löytää nymfit, muusat ja muinaisjumalat Delfoin arkeologisista museoista. Apollonin temppelin raunioilla pääsee tutustumaan paikkaan, jossa lähes kolmetuhatta vuotta sitten tehtiin koko tunnettua maailmaa koskettaneita päätöksiä.

Helppo kreikkalainen laskettelukeskus

Muinaistarut elävät museoiden ohella myös hiihtokeskuksen rinteissä, jotka saavat nimensä antiikin jumalista, sankareista ja muista hahmoista. Rinnevalikoimaan kuuluu laskuja kuten Herakles, Perikles ja Odysseas, kun taas rinteille siirrytään mm. Afroditen ja Hermeksen nimikkohisseillä.

Parhaiten hiihtokeskuksen tarjonta sopii aloittelijoille ja harrastajatasoisille laskijoille. Valtaosa merkityistä rinteistä on loivia sinisellä värillä merkittyjä kruisailuita, joille kertyy parhaimmillaan pituutta neljän kilometrin verran. Lapsille löytyy Kellarian puolelta oma rauhallinen alue alkeiden opetteluun ja harrastajatasoiset laskijat nauttivat kymmenkunnasta punaisesta rinteestä. Temppulaskijat löytävät sekä Kellariasta että Fterolakkasta kahdesta parkkirinteestä valikoiman reilejä ja hyppyreitä.

Vaikka kyseessä on Kreikan suosituin hiihtokeskus, ei ruuhkista silti tarvitse kärsiä suosituimmillakaan rinteillä – niin suurta suosiota laskuharrastus ei maassa ole vielä saavuttanut. Valtaosa kanssalaskijoista on kuitenkin Ateenasta, Patraksesta ja Lamiasta saapuneita kreikkalaisia, jotka hyödyntävät Parnassos-vuoren tarjoamia mahdollisuuksia. Talvikausi kestää normaalisti joulukuusta toukokuun alkuun.

Parnassos-vuoren haastavat off-pisteet

Rinnevalikoimaan kuuluu neljä FIS-luokiteltua kisarinnettä, mutta kokonaisuutena sekä Fterolakkassa että Kellariassa on vain vähänlaisesti jyrkkää laskettavaa. Taitavat laskijat suuntaavatkin rinteiden sijaan nopeasti kahdelletoista merkitylle off-pisteelle, joista löytyy syvää lunta ja enemmän jyrkkyysasteita kuin yhdestäkään hoidetusta rinteestä.

Haastava laskumaasto jatkuu merkitsemättömillä offareilla ja kokonaan oman reitin muodostaminen onnistuu puuttomalla vuorella vaivatta. Offarilaskuja seuraavat pitkät patikointimatkat vuoren juurelta takaisin hisseille voivat tosin aiheuttaa laskijalle päänvaivaa, samoin kuin aina arvaamaton sää.

Vaikka vuoren omistava Apollon on valon jumala, ei auringonpaisteesta Manner-Kreikassa ole talvella aina takuita. Sumussa, kovassa tuulessa ja lumipyryssä laskettelu ilman opasta ei rinteiden ulkopuolella ole välttämättä hyvä ajatus, mutta puuton ja esteetön maasto saattaa madaltaa tätäkin kynnystä.

Tasokasta majoitusta tunnelmallisessa kylässä

Lumisade Parnassos-vuorella tarkoittaa usein vesisadetta kymmenen kilometrin päässä selkeästi matalammalla sijaitsevassa Arahovan kylässä. Kuten moderni Delfoin kylä hieman kauempana, on Arahovakin pieni, mutta tunnelmallinen taukopaikka laskettelusta.

Vanhat kivitalot, kapeat mukulakivikadut ja Välimeren maille tyypilliset katukauppiaat leimaavat molempien ilmettä ja maisema on hyvin erilainen kuin vaikka Alpeilla. Hauskasti Arahovassa voi törmätä pelkästään lasketteluvälineitä myyviin katukauppiaisiin, jollaisia ei takuulla tyypillisistä rantalomakohteista löydä.

Sympaattisilla kylillä on pienestä koostaan huolimatta kuitenkin tarjottavanaan todella tasokasta hotellimajoitusta. Alueella on yhteensä neljä hotellia, joista vuonna 2008 valmistunut Aegli on merkitty peräti viidellä tähdellä.

Museoita, raunioita ja laskettelurinteitä

Parnassos on hyvä hiihtokeskus etenkin aloittelijoille ja harrastajatasoisille laskettelijoille. Lunta ja omaa rauhaa on riittävästi myös haastavaan offarilasketteluun, eikä Kreikan kehittynein hiihtokeskus jätä ketään kylmäksi. Kansainvälisessä mittakaavassa laskukohteita vertailevan suomalaislaskijan silmissä paikka jää kuitenkin Alppien ja Kalliovuorten kohteiden rinnalla yleensä varsin pieneksi.

Jos tähtäimessä on kaupunkiloma Ateenassa tai kulttuurimatka muinaisen Kreikan tärkeimmille paikoille, on turisti Parnassoksessa todellisen aarreaitan äärellä. Tasokkaan hiihtokeskuksen yhdistäminen Manner-Kreikan muihin antimiin on tehty todella vaivattomaksi ja hyvälaatuiset hotellit Delfoissa ja Arahovassa vain kannustavat viettämään Parnassos-vuorella pidemmän tovin.

Ateenasta ja sen lentokentältä ajomatkaa Parnassokselle on vain runsaat kaksi tuntia. Thessalonikin kansainväliseltä lentoasemalta perille pääsee ajamalla neljä tuntia etelään.

Artikkelin pääkuva: parnassos-ski.gr