Uusi puuteripulkka

Julkaistu: 30.12.2015

Eetu

Haudi!

Jos ootte seuranneet toimintaamme viimeaikoina, niin olette saattaneet huomata mun uuden puuteritykin. Tän kauden hankinta on malliltaan Nitron Quiver Pow ja sillä on mittaa 154 centtiä. Lyhyin lautani ikinä, mutta leveys nosessa sekä lyhyt, haarautuva swallowteili korvaavat pituuden puutteen. Lauta on ketterä ja kantaa loistavati pehmeässä. Tilatessa pohdin myös toista 183 pitkää Nitron Quiver Cannon järkälettä, mutta lopulta ajattelin järjellä. Missä ihmeessä laskisin itseni pituisella laudalla? Suomessa harvemmin lunta on niin paljon, että se pääsisi elementtiinsä. Cannonia olisi ollut myös aika mielenkiintoista pakata mukaan reissuun.. mutta olishan se tietty ollu pähee!

Tosi toimissa

Sattu melkosen hyvä tuuri, että Ylläkselle saapuessa dumppasi reilusti. Piti samantien asentaa siteet lautaan ja lähteä mäkeen. Alku oli tietty tatsin hakemista, kun kauden ekat laskut kyseessä, mutta nopeasti pääsi jyvälle. Rinteessä lauta toimii yllättävän hyvin joskin kantilta kantille vaihto on hitaahkoa laudan leveydestä johtuen. Puuterissa taas lauta ahh mitä tähän nyt sanois – sinnehän se on tehty! Todella kevyesti leijui, eikä kuormittanut jalkoja läheskään samalla tapaa kuin normi lauta. Alun surffailun jälkeen lauta sai myös vähän ilmaa alleen, kun alettiin tehdä hyppyreitä.

Itku pitkästä ilosta

Valitettavasti viikon jälkeen hymy hyytyi, kun jossain pyöriessä teili meni hitusen lyttyyn. Lauta on aika herkkä iskuille ja useammassa paikassa alkaa näkyä arpia. Laudan käyttötarkoitus taitaakin enempi olla lepposeen surffailuun, eikä rämäpäiseen pomppimiseen.

Tuomio

Vaikka lauta meneekin nyt verstaalle korjattavaksi, niin ehti siihen jo vähän ihastua. Suurin heikkous on lähinnä tuo kestävyys, ei siedä kiviä kopautella yhtään. Eipä tuo mitään – Epoksia pintaan vaan, putskulaudassa täytyykin olla vähän särmää. Lauta on tehty rentoon cruisailuun pehmosessa lumessa ja sillä pääsee vauhdilla etiäpäin. Meikäläiselle (183cm) laudan lyhyt mitta tekee siitä ketterän, mutta leveyden ansiosta kantavan vehkeen. Ja jos ei putskua löydy, niin kyllä tolla rinteessäkin huristelee.

Kuvacreditit näistä helmistä Topille ja jäbän reissufiilikset pääsee tsekkaamaan täältä!

-E

Pyöräilyä talvimaisemissa

Julkaistu: 27.12.2015

Hellou!

Sen verran tuli jouluna mahaa täytettyä, että eilen oli pakko hakea alle läskipyörät ja lähteä huristelemaan. Vaikka duuni- ja koulumatkat yleensä onkin tullut pyöräiltyä niin harvemmin sitä lumella on poljettu, saatika sitten fatbikeilla.

Saatiin pyörät Sportia Ylläkseltä, josta tuli myös hyviä ohjeistuksia yleisesti pyöräilyä ja reittejä koskien. Lajia kehitetään tällä hetkellä kovasti Ylläksellä ja uusia reittejä onkin tulossa. Nyt suunnaksi kannattaa ottaa esimerkiksi ensin Kesängin keidas, josta matkaa voi jatkaa Latvamajan kautta toiselle puolelle tunturia Kahvikeitaan laavulle. Jounin kaupan kulmalta lähtevä reitti on lanattu skiidulla ja ainakin me pysyttiin hyvin polulla.

Melko pienillä vaihteilla pärjäsi hyvin ja oltiin oikeastaan molemmat yllättyneitä siitä, kuinka keveästi pulskat renkaat lumella rullasivat. Pyörät oli myös tosi kevyitä ja niitä oli helppo käännellä ja nostella. Edellispäivän plussakelin jälkeen vähän jänskätti missä kunnossa reitit olisivat, mutta onneksi meille sattui hyvä pohja. Jäätä ei ollut missään kohtaa, muttei myöskään överi pehmeää. Renkaiden pito olikin oikein bueno ja pienten epätasaisuuksien yli pyörä kulki heittämällä. Muutamia muita pyöräilijöitä tuli vastaan, mutta hyvin rauhassa sai reiteillä poljeskella. Ensimmäistäkään lumikenkäilijää ei osunut kohdille, vaikka sama ura onkin käytössä.

Aikamme poljettua ja maisemien mukavasti vaihtuessa nousimme Latvamajalle. Sopivasti olikin alkanut munkkihammasta kolottamaan ja tauko oli paikallaan!

Jatkoimme matkaa kohti Kahvikeitaan laavua, jonne Latvamajalta on reilut 6 km. Maisemat oli komiat ja pysähdyttiin vähän kuvailemaan vielä kun taivaanrannasta tuli hiukan valoa. Ennen kahta heitettiin sitten pyörät ympäri ja lähdettiin rullailemaan kotia kohti. Täällä päivä ei kovin pitkä ole ja kannattaakin olla heti aamun valjetessa liikkeellä, jotta ehtii valoisan aikaan liikkua. Otsalamppu on myös hyvä kaveri, jos haluaa pidempään ulkoilla.

Lompoloon saavuttuamme oli väsynyt mutta tyytyväinen olo – päivä oli kaiken kaikkiaan onnistunut. Kannattaa ehdottomasti kokeilla fillarointia, jos ei esim. suksi luista tai mono puristaa! ;)

A&E

Joulu Ylläksellä

Julkaistu: 23.12.2015

Hellurei!

Se ois jouluaatto huomenna ja missäs sitä olisikaan parempi viettää kuin Ylläksellä. Jos olet täällä tai vasta tulossa tunturiin joulun tai uudenvuoden aikoihin, niin kannattaa lukasta.

Paljon on ohjelmaa molemmin puolin tunturia ja osallistu ihmeessä Facebookissa Ylläksen joulu ja uusivuosi -tapahtumaan. Sieltä löydät kootusti kaikki häppeningit. Ohjelma löytyy myös Ylläksen vasta uudistuneilta nettisivuilta.

Täysikuun iloja. Kuva: Topi Leikas

Muutamia meikäläisen tärppejä, jos joulua täälläpäin vietät.

Tällä kaudella voit liikkua luonnossa myös pyöräillen. Fatbike -pyöriä saa lainaan ainakin Äkäslompolon Sportiasta ja Sport Shopista. Reittejä on n. 50km ja lähes kaikki lumikenkäreitit ovat nyt myös pyöräilijöille. Piakkoin olisi tarkoitus tästä lisääkin kirjoitella – stay tuned!

Nyt on kehitetty myös sähköiset Ylläksen Latu ja Ylläksen Moottorikelkkapalvelut älylaitteille. Kannattaa latailla pysyäkseen ladulla! http://www.yllas.fi/yllas-online-shop.html

Juuri avattu ja paljon kehuttu Aurora Estate on ehdottomasti tutustumisen arvoinen kohde. Jos mietit minne syömään, niin harkitseppa vakavasti. Joulu- ja uudenvuodenaattona tarjolla on juhlapöydät.

GMC -picturesin leffa ensi-iltaa vietetään 30.12. Bar Kaapissa. Mukana myös meikäläiset – tuu ihmeessä morjestaa! Kaapissa on myös monena muuna iltana ohjelmaa ja esiintyjiä, joten paikka kannattaa pitää mielessä. Niin ja tietty rinnepäivän jälkeisen ”afteriolusen” saa Kaapista.

Täysikuusta on mahdollisuus nauttia. Ei mitään tavallista, että jouluaattona möllykkä valaisee yötämme. Eilen revontulijahdissa ei tarvinnut lamppuja ulkona liikkuessa.

Bistrohissi on palannut ja pitsat ovat entistäkin parempia. Rinneravintola löytyy Hesburgerin vierestä Ylläsjärven puoleisten rinteiden alhaalta.

Rauhalliseen menoon ja kinkun sulatteluun kannattaa jouluaattona lähteä ihailemaan tunturiin nousevaa kynttiläpolkua tai vain kyliä yleisesti. Jouluista ohjelmaa on vähän joka paikassa, joten jouluihmisille löytyy kyllä tekemistä. Uutenavuotena Jouninkaupan takana lähetetään lyhtyjä taivaalle, mikä on myös näkemisen arvoista. Räväkämpää menoa kaipaavat voivat taas suunnata Ylläsjärven puoleiselle keskukselle katsomaan ilotulitusta, jonka jälkeen Taigan lavalle kohoaa Aste.

Ja viimeisenä, muttei todellakaan vähäisimpänä. Hiihtokoululla pyörähtää käyntiin viikko-ohjelmat, joista kannattaa bongata itselleen parhaat tunnit ja kisat! Aina on varaa kehittyä ;)

Äkäslompolo. Ootteko jo käyny ”some” -kuulussa Jounin Kaupassa?

Lumitilanteesta sen verran, että lunta on tunturissa todella hyvin. Valitettavasti sää sahailee pahasti nyt ja plussallakin on käyty. Jokatapauksesta täytyy iloita tästä kauneudesta olipa se lumi kovaa tai pehmeää.

Ei muuta kuin hyvää joulua kaikille tasapuolisesti – toivottavasti mahdollisimman moni pääsee lumille! :)

-E

Pehmeästi parasta!

Julkaistu: 17.12.2015

Tervehdys tunturista!

Kyllä on saanut olla suu hymyssä. Ennen reissua uhkuttiin kuvailevamme ja eikä näköjään turhaa. Hissinousut voisi laskea kahden käden sormin, sillä rinteiden ulkopuolella on tullut paljon temuttua pehmeässä lumessa. Hemmetin rankkaa touhua enkä muista milloin olisi viimeksi ollut mehut näin poissa. Kaikki kuitenkin sen arvoista. Säät on suosinut mitä nyt huipulla tuuleskelee välillä. Revontulten kanssa on myös ollut epäonnea eli aina kun taivas on kirkas niin on hiljaista ja aina kun mittarit näyttää aktiivisuutta niin on ollut taas pilvistä. Eipä tuo kuitenkaan paljon mieltä paina. Täytyyhän tässä ehtiä vähän nukkuakin.

Mäessä homma siis toimii. Me löydettiin hyvät spotit alkuviikosta ja ollaan rakenneltu vähän hyppyreitä ja kuvailtu putskua. En muista koskaan laskeneeni näin monena päivänä näin hyvää lunta täälläpäin. Ihan mahtavaa aikaa ja tuntuu että taas ollaan menty eteenpäin laskemisessa. Niin ja pahoittelut jatkuvasta hypetyksestä, mutta täytyyhän sitä nyt kun kerran on aihetta! Tässä parit kuvat touhuista.

Kuva: Topi Leikas http://topinlife.1g.fi/

Kuva: Topi Leikas http://topinlife.1g.fi/ Kuva: Topi Leikas http://topinlife.1g.fi/

Katottiin sääennusteesta, että uutta lunta alkaa tulla lisää, joten otettiin tänään pakollinen välipäivä mäestä. Käytiin Headiltä hakemassa sukset alle ja lähdettiin vähän sivakoimaan metsän siimekseen – kamerat tietty mukana ;)

Topi ottaa kyltistä mallia.

Aurinkotuvan legendaariset porot tuli myös tervehdittyä.

Huomiselle ennustettu taas runsaita lumisateita, joten eiköhän jatketa rinteessä puuterin seassa leikkimässä :)

-E

Hyvä olla pohjoisessa

Julkaistu: 13.12.2015

Hellou ja huhhuh!

Nyt on saatu nauttia. Säiden jumalatar on todellakin ollut puolellamme ja ensimmäisen kahden vuorokauden aikana on saatu nauttia jo vaikka mistä.

Kuva: Topi Leikas

Saavuttiin Kolariin lauantaiaamuna ja iloksemme huomasimme yön dumpanneen kunnolla. Hypättiin bussiin ja päätettiin suunnata suoraan keskukselle. Hermoja raastavat pari tuntia meni kierrellessä siellä täällä ennen kuin viho viimeisinä poistuimme bussista. Ei muuta kun nopeesti siteet ruuvailemaan ja mäkeen.

Näkyvyys ei ollut häävi, mutta on sitä pahempaakin sumua laskettu ja iltaa kohti selkeni kokoajan. Oli kyllä nastaa päästä temuamaan. Uusi lauta sai heti tulikasteen, sillä olihan se kuin tehty keliin. Ei pettäny odotuksia vaan pirun siististi toimi! Täytyy hehkuttaa vielä myöhemmin lisää.

Kuva: Topi Leikas

Kun päivä oli pumpattu, niin oli perinteisen saunan ja iltaan latautumisen aika. Saatiin kameroihin virrat ja ysiltä suunnattiin revontuli jahtiin. Ei tarttenut pettyä vaan ihan makoisaa leiskumista silloin tällöin. Täytyy varmaan kohta suunnata uusiksi jos tulisi vielä paremmat tulet.

Uh ompas vaikea tätä sanoiksi pukea. Niin törkeän siistiä. Tänään oli sitten kirkas päivä, pakkasta kylällä -25, rinteessä -8, ei tuulta ja pehmeää lunta. Upeissa kaamoksen väreissä saatiin painella menemään ja tietty kuvailtiin paljon.

Kuva: Topi Leikas

Seuraa lisää somessa – Facebookissa ja Instagramissa.

-E

Täältä tullaan talvi!

Julkaistu: 10.12.2015

Eetu

Morjens!

Se on kuulkas sellanen juttu, että huomenna perjantaina Helsingin rautatieasemalta starttaa juna kohti Kolaria kyydissään kaksi laihaa, mutta onnellista poikaa. Muita tuntomerkkejä ovat erittäin isot kantamukset ja kameroita siellä täällä.

Ei enää montaa tuntia! Kuva: Topi Leikas

Tätä reissua on odotettu kuin kuuta nousevaa ja vaikka pakkasta näyttäis perillä olevan mukavat -25 niin hymy ei tuu hyytymään! On muuten hauska nähdä miten se velipoika laskee nyt vaihtovuoden jälkeen. Jenkkilässä olivat kuulemma lähes asuneet mäessä, joten odotukset on kovat ;)

Perinteisellä ”suunnitellaa sitä mukaan kun edetään” linjalla ollaan taas liikenteessä. Pääasia kunhan on hauskaa, lumi lentää ja kamerat laulaa. Pian saatte nähä mitä kaikkea kivaa keksitäänkään – fiilikset on ainakin itsellämme hyvät ja viimeistään nyt kannattaakin laittaa meidän Instagram https://www.instagram.com/kaakaolla/ ja Facebook https://www.facebook.com/kaakaolla/ seurantaan!

-E

Uutta oppia tänä talvena – kuumottaa jo!

Julkaistu: 05.12.2015

Aino

Toivottavasti ei ole tasan kuukauden päästä jalka paketissa tai kylkiluu kasassa. Mulla on nimittäin juuri silloin SHOryn alppi-freestyle -moduulin viimeinen kurssipäivä meneillään!

Manu offihyndällä

Hiihtokoulussamme on erittäin tärkeää, että opettajat ovat päteviä ja opetettavat lajit ovat hyvin hallussa. Tämän vuoksi kaikkien on koulutettava itseään vähintään kolmen vuoden välein, joka on mun mielestä tosi hyvä juttu. Mulla koittaa siis koulutusvuosi nyt. Kursseilta saa aina paljon uusia ideoita tunneille ja samalla omat taidot vahvistuvat. Ja ovathan nuo samanhenkiset kaveritkin aika iso bonus!

Ylläksellä järjestetään tammikuun alussa neljän päivän mittainen alppihiihdon freestylemoduuli, jonne olen itseni ilmoittanut mukaan. Hieman on jännittyneet fiilikset, koska tiedossa on oman mukavuusalueen ulkopuolelle loikkimista – en siis todellakaan tunne oman paikkani olevan reilillä tai hyppyrin nokalla! Toki siellä parkissakin on porukalla tullut treenattua ja hauskaa on ollut. Tiedän, että enemmän tämä on asenteesta kiinni ja vain kokeilemalla uutta voi sen oppia.

Lähtötaso on luokkaa invapressissä (rinteen tasossa, suoraan laskemalla saavutettava obstaakkeli) pyörii kolmonen eli voisi huonomminkin olla. Parantamisen varaa kyllä kuitenkin löytyy ja mulla on melko suuret odotukset tästä kurssista. Yksin mua ei ikinä parkista löytäisi ja uskon, että suurin apu rohkaisuun ovat kurssin muut hiihtomaikkakollegat, jotka tällä kertaa ovatkin kaikki tuttuja tunturiperheen jäseniä.

Eniten haluan oppia uskaltamaan enemmän ja odotan jo moduulia tosi innolla!

Kuukauden päästä huutelen sitten, että miten selvittiin.

Miksi mulla on kolme lumilautaa?

Julkaistu: 29.11.2015

Eetu

Hola!

Meinasin jo alkaa kehuskella, ettei gearit muutu täksi kaudeksi. Ollaan shoppailtu nimittäin aika niukasti ja nyt vuoden lopussa onkin tullut ihan kiire alkaa käyttää lahjakortteja kauppoihin. Perjantaina poikkesin kuitenkin poistamassa siteet Stadiumista muutamalla kympillä, sillä muistin pohjoisessa minua odottavan 156 centtinen yllätyksen. Se yllätys on muuten sellainen kaunotar, että varmasti tuutte kuulee ja näkee vielä siitä!

Ensi kaudella mulla on kolme lautaa käytössä. Moni ulkopuolinen varmaan ihmettelee miksi niin monta? Miksei yksi riittäisi? Tietyltä osin totta. Oishan se nastaa ku yhdellä laudalla vois vetää kaikkea ja moni staroistakin niin tekee. Mä haluun kuitenkin laudan, jonka kantit voi ottaa osumaa kivistä tai reileistä. Haluan myös laudan, jossa kantit on iskussa ja joka kulkee kuin jyrä jäisessä sekä jyrkässäkin paikassa. Sitten haluan vielä laudan, jolla surffaillaan pehmeässä ja kiljutaan riemusta. Tämä viimeisenä mainittu tyyppi on se uutukainen, joka pohjoisessa odottelee. Mun mielestä laudan pohjanprofiili on aikalailla makuasia, mutta nyt mulla on kivasti vähän kaikkea – rockeri, camber sekä niiden sekoitus, jossa on takaa camberiä ja edestä kevyesti rockeria.

Useampi lauta tarkoittaa myös sitä, että laskupäiviä on saatava. Kaikkien on päästävä kunnolla käyttöön, joten täytyy alkaa buukkailemaan reissuja ;) Matkustaessa laudat vie reilusti tilaa, vaikka siteet saakin näppärästi irti. Yksi iso lautabägi kuskaa onneksi kaikki, mutta painoa kertyy mukavasti.

Kovassa käytössä ollut lauta on harvemmin jälleenmyymisen arvoinen. Mä oonkin pyrkinyt siihen, että vanha lauta siirtyy heikompiin keleihin mm. alkukauden kivikkolaskuun. Rinteiden ulkopuolellehan on heti päästävä kun lumikin on silloin usein pehmeää ja kuivaa. Silloin ei oo kauhean mukava, jos alla on se uus, siisti pulkka.

Vielä vähän aikaa sitten ostaessa uutta lautaa ajattelin, että tällä pystyy laskemaan sitten muutamat vuodet. Sittemmin heräsin todellisuuten, että lumilaudat ovat kulutustavaraa. Turha siis stressata pienistä osumista. Se kuinka kauan lauta sitten kestää riippuu tietenkin siitä paljonko lasket. Vierähtääkö koko talvi rinteessä vai vain hiihtolomaviikko? Yhdessä kaudessa voi tulla jonkun toisen viiden vuoden laskut. Jokatapauksessa sen verta kannattaa huoltaa vermeitä, ettei rinteessä harmita. Voiteet kannattaa olla edes jotakuinkin sään mukaan ja kantit kannattaa, vaikka muutaman päivän välein, pikateroittaa itse. Pitkään huoltamattomia vermeitä on paljon veemäisempää yrittää saada kuntoon.

Kylläpä mä kuulostin kamahomolta, pitäisikö huolestua?

-E

Jaksaa vielä vähän aikaa

Julkaistu: 22.11.2015

Eetu

Hellurei!

Älytöntä, minkä buustin voikaan saada vain siitä, että tietää pääsevänsä pian taas pohjoiseen! Jaksaa raataa hommia, kun on jotain mitä odottaa. Palkintokin tuntuu varmasti paremmalta, kun on joutunut nähdä vaivaa sen eteen. Mä oon kuitenkin sitä mieltä, että lomasta täytyy ottaa kaikki irti ennen, sen aikana ja sen jälkeen. Aloittakaamme siis mehustelu jo nyt!

Vaikeuksista voittoon? Syksy on ollut vähän hankala, sillä sairastelu on pahasti haitannut elämää. Syyskuun jälkeen olen päässyt tasan kerran liikkumaan ja silloinkin seuraavana päivänä tuli lähtö sairaalaan. Kesällä alkanut hyvä treenivirekin sai näin tylyn lopun ja nyt kunto onkin totaalisen surkea. Ehdin jo olla niin fiiliksissä, kun ensikertaa voltit meni tasamaalla ja tunsin olevani elämäni kunnossa. Onks teillä muuten silleen, että aina kun on kipeä niin tekisi kahta kauheemmin mieli urheilla?

Nyt onneksi alkaa valo tunnelin päässä voimistua ja jos kaikki menee kuten strömssössä (ja miksei menisi?), niin tasan kolmen viikon päästä broidin kanssa ihaillaan jo Ylläksen tunturimaisemia. Tarkoituksena olisi aika paljon kuvailla, joskin aikaa jää varmasti kaikkeen muuhunkin härppäykseen. Vaikka valo onkin upea, niin ei sitä kauheesti esiinny – toivotaan, että saadaan jotain mageeta aikaiseksi. Omalla kohdalla joulua edeltävä ajankohta on yksi suosikeistani pohjoisessa. Kiireisen syksyn jälkeen rauhallisuus sopii kuin lumi tunturiin. Mielellään lähtisin jo nyt nauttimaan siitä mystiikasta ja kauneudesta mitä tarjolla on. Jos et oo kokenut niin vahva suositus.

Aatoksi Ainokin pääsee sitten nautiskelemaan tunturiin ja tätä herkkua luvassa loppiaiseen asti. Hiihdonopetusta, freestyle -kurssia ja tottakai vähän haikkailua luvassa. Jos samoilla huudeilla pyöritte niin tulkaa moikkaamaan!

-E

Vedä tärää, hanki syndit

Julkaistu: 15.11.2015

Eetu

Hellouu!

”Onhan kypärä päässä ja ei mitään tyhmää sitten!” sanoo mamma ainakin täälläpäin. Jälkimmäisestä en ole varma, mutta ensinmainittu on hoidettu kuntoon. Äidin sana on tainnut tehota myös muihin, sillä ootteko huomannnut, että nykyään on erikoisuus nähdä joku pelkkä pipo päässä huitelemassa? Laskettelijoille on kuitenkin kehitetty myös paljon muita suojuksia. Varsinkin parkkia laskiessa on hyvä satsata muuhunkin kuin vain kypärään. Mulla itselläni on aina kypärän lisäksi suojapöksyt sekä selkäpanssari päällä. Pirun tyytyväinen oon ollu – uskaltaa nimittäin vetää tärää! Kaupasta saisi lisäksi kaikenlaista muutakin aina rannesuojista yläkropan peittäviin ”haarniskoihin”. Lautatunneilla tulee välillä vastaan myös hienoja viritelmiä peffaan teipatuista istuinalustoista. Kumma juttu kun ne ilmestyy usein vasta tokana päivänä kurssilaisille ;)

Kovempaa ja korkeammalta

Paitsi että suojien käyttäminen tottakai suojaa ja pidentää lasku-uraa, niin se on omalla kohdalla tärkeää myös psykologisesti. Kynnys lähteä yrittämään uusia ja vaikeampia temppuja on paljon matalampi, kun on selkäpanssari ja lonkkaperspöksyt paikoillaan. Sitäpaitsi onhan se mukavampaa voida kaatuilla kivuttomasti. Jos siis haluat kehittyä, käytä syndejä. Muuten jämähdät helposti tuttuun ja turvalliseen pikku sneppailuun sekä cruisailuun.

©Topi Leikas

Turvallisii laskuja!

-E