Eräs kaverini totesi kerran osuvasti: Mistä tietää reissun olleen onnistunut? Siitä, että reissukohteeseen haluaa matkustaa uudelleen, mutta toisaalta on mukava olla kotona. Juuri tällainen fiilis jäi ikimuistoisesta kolmen viikon Pohjois-Amerikan kiertueesta, jonka huippuhetkiä kokoan seuraavaksi kirjallisessa muodossa. Whistler-Blackcomb Whistler-Blackcomb on valittu Amerikan parhaaksi laskettelukeskukseksi eikä varmasti syyttä suotta. Tosin minulla ei nyt ole vielä kokemusta kuin kahdesta amerikkalaisesta hiihtokeskuksesta ja luultavasti siellä on muutama muukin, mutta Whistler-Blackcombista on kyllä vaikea parantaa. Entisessä olympiakeskuksessa homma toimii ja laskettavaa riittää ihan kaikille. … Lue loppuun
Whistler-Blackcomb kuvina
Tässä Whistler-Blackcomb pakattuna 20 kuvaan. Myöhemmin luvassa lisää kuvia, kenties amatöörimaista videomateriaalia sekä reissukertomus.
The laskureissu lähestyy
Ensi viikolla se sitten tapahtuu, kun vihdoin ja viimein alkaa kauan odotettu ”the laskureissu” Pohjois-Amerikan mantereelle kera iskän. Ensimmäinen ja pääasiallinen pysähdyspaikkamme on Vancouverin olympialaisistakin tuttu Whistler-Blackcomb. Millaisesta paikasta on oikein kysymys? Keskus sijaitsee Brittiläisessä Kolumbiassa Kanadan länsirannikolla sekä on yksi Pohjois-Amerikan suurimmista ja tunnetuimmista keskuksista, jossa laskettavaa riittää. Rinteitä on peräti 216, joista viimeisimmän tiedon mukaan avoinna on 200. Ylin hissiasema kohoaa n 2300 metriä merenpinnan yläpuolelle ja alin hissiasema taas sijaitsee kyläkorkeudessa ( 675 m ), joten korkeuserokin … Lue loppuun
Mielensäpahoittaja rinteessä
Laskettelu on mahtavaa. Tarkemmin sanottuna rakastan sitä, mutta joskus tulee niitäkin päiviä, kun ärsyttää. Sillon kannattaa pahoittaa mielensä oikein kunnolla, niin eipä tarvitse sitten joka päivä äksyillä. Ja mikäpä onkaan parempi aika mielensäpahoitukseen kuin joulun ja uudenvuoden jälkeinen pimeä tammikuu, jolloin aito mielensäpahoittaja löytää valitettavaa myös laskettelusta. ( Valitus ei kohdistu mihinkään tiettyyn hiihtokeskukseen, teki vain mieleni yleisesti jupista. ) 1. Keycardit Aina ne ovat siellä, missä niitä ei tarvitse. Eli kotona. Tai toisen takin taskussa. Tai lompakossa, joka on … Lue loppuun
On se varma
En tiedä teistä, arvon kanssalaskijat, mutta ottaen huomioon maailman menon viime aikoina minusta on alkanut tuntua, ettei mistään voi olla enää varma. Tai no, tarkemmin ajateltuna kyllä voi. Rukalla on lunta, rinteet kunnossa ja meininki kohdallaan, vaikka ydintuho tulisi. Starttasin kauden käyntiin itse oikeutetusti Rukalla, sillä olenhan käynyt siellä lähes joka vuosi aina ensi parkaisustani lähtien. Vaikka paikka on siis tuttuakin tutumpi, en vieläkään jaksa lakata ihmettelemästä Ruka-kylässä viime vuosina tapahtuneita muutoksia. Siitä yhdestä isosta, parin ravintolan, hotellin ja kauppojen … Lue loppuun
Kaikkien aikojen kausi
Talvi tekee hiljalleen tuloaan, joten on aika jälleen palata täältä kuun pimeältä puolelta ja rikkoa kauan kestänyt radiohiljaisuus. Luvassa on siis perinteisesti tulevan blogikauden avaus tulevan laskukauden fiilistelyllä. Kausi 15-16 ei olekaan mikä tahansa päätöntä suhmurointia kotimaan keskuksissa sisältävä kausi, vaan kauan odotettu ja suunniteltu ”the” kausi. Mutta miksi? Se selviää aivan pian, mutta kauden avausta varten matkustan näillä näkymin ensin Rukalle karistamaan pölypallerot monoista. Pidennetty viikonloppu osuu loistavasti pahimpaan marraskuun masennusaikaan ja tuo taas iloa ja valoa elämään. Iloa … Lue loppuun
Huimaako?
Viime vuosina ympäri Suomea on noussut seikkailupuistoja kuin sieniä sateella ja vihdoin myös minun lähimetsikkööni ilmestyi yksi tatti, kun heinäkuussa Ounasvaaralle avattiin seikkalupuisto Huima. Ikinä en ole huimauksesta kärsinyt, joten pitihän se lähteä testaamaan uutuusaktiviteettia. ”Seikkailu” on käsitteenä aikalailla kaiken selvitymisen, tulenteon ja muun luonnossa hyörimisen kattava, joten asiaan vihkiytymättömälle nimike seikkailupuisto ei anna kovin tarkkaa informaatiota puiston aktiviteeteista. Sen sijaan esimerkiksi kiipeilypuisto olisi jo paljon kuvaavampi nimitys, sillä puistossa on ideana suorittaa erilaisia tehtäviä sisältäviä ratoja, jotka on rakennettu … Lue loppuun
42,2 kilometriä täyttä juoksua
Takareidet ja selkä olivat niin jumissa, että kengän nauhojen solmiminen oli työn ja tuskan takana. Pohkeita jomotti niin, että yöllä kyljen kääntäminen sattui. Sen siitä sai, kun lähti juoksun kuningasmatkalle eli marathonille ensimmäistä kertaa elämässään. Mennyt viikonloppu siis tosiaan huipensi kevättalven aikana aloitetun treenin, kun osallistuin Arctic Marathon Clubin järjestämälle Rovaniemi Marathonille. Juoksemista olen harrastanut yleisesti jo muutamien vuosien ajan, mutta nyt kevättalvella pidensin lenkkejä, tein erilaisia intervalliharjoitteita jne. ihan tulevaa koitosta ajatellen. Enemmän ja täsmällisemmin olisi voinut varmasti treenata, … Lue loppuun
Ei hassumpi juhannus
En tiedä uskooko kukaan minua, mutta juhannukseksi voi matkustaa muuallekin kuin mökille – kuten esimerkiksi tunturiin. Vietinkin tänä vuonna äitini kanssa mahtavan tunturijuhannuksen Pyhän yöttömässä yössä nauttien huikeista maisemista, liikunnasta ja hyvästä ruuasta. Sanallisesti on vaikea, ellei suorastaan mahdoton kuvailla Pyhän tunturiluontoa, joten annankin tällä kertaa kuvien kertoa juhannusviikonlopun kokemuksista. Joka tapauksessa juhannus ei ollut yhtään hassumpi ( lue: juhannus oli supermahtava ja ensi vuonna sama reissu uudestaan ).
Kauden tilinpäätös
Kevät on jo pitkällä ja kesä häämöttää nurkan takana, joten eikäköhän ole aika laatia tilinpäätös kuluneelta laskukaudelta 2014-2015. Voitot Huippulaskijoiden bongaus: kausi starttasi hyvin liikkeelle päiväreissulla Levin maailmancup-huumaan. Vaikka opiskelijasaiturina tyydyin tiirailemaan kisoja parkkipaikalta, voin kuitenkin olla tyytyväinen siihen, että sain kauden käyntiin jo marraskuun puolivälissä ja näin huippulaskijat tositoimissa. Uusi arvonimi: kauden ehdottomia kohokohtia oli alppihiihdon ohjaajakurssi joulukuussa Vuokatin rinteillä ja nyt voinkin ylpeästi esitellä itseni hiihdonohjaajaksi paremmissakin piireissä. Sen lisäksi, että opin perehdyttämään muut laskettelun saloihin, kehityin itse … Lue loppuun