Aika kömpiä kesäunilta
Nyt on vihdoin aika karistaa kesän tomut monoista ja herätellä taas tämäkin blogi eloon. Uusi kausi odottaa aivan nurkan takana.
Kirjoittelu tosiaan jäi vähemmälle viime kevään aikana, sillä tuolloin kyseessä oli lähestulkoon loppuelämä – ylioppilaskirjoitukset ja oikeustieteellisen pääsykokeet. Istumalihakset tuli testattua tappiin asti, mutta kyllä kerrankin aherrus kannatti. Valkolakki tuli hyvin paperein ja opiskelupaikkakin aukeni. Tiedossa oli siis muutto opiskelujen perässä pohjoiseen. Nyt Lapin hiihtokeskukset ovatkin sitten useita satoja kilometrejä lähempänä! Se siitä opiskelusta…
Tuleva kausi näyttää siis varsin lupaavalta ja tarkoituksena on pistää viime kautta paremmaksi sekä laskupäivien määrässä että laadussa. Suorastaan hävettää katsella viime kauden tilastoa – vain noin 25 laskupäivää. Mitä ihmettä minä olen oikein ajatellut?
No, suunta ei voi tästä olla kuin ylöspäin ja kauden avausta olenkin kaavaillut viimeistään Levin maailmancup-viikonlopulle, ellei aivan pakottava tarve päästä rinteeseen iske jo aiemmin, mikä saattaa tosin olla täysin mahdollista. Siitä on jo aivan liian monta vuotta, kun viimeksi kävin fiilistelemässä maailmancupin kisatunnelmaa. Itse asiassa tarkalleen 8 vuotta. Jestas, kun tulikin taas vanha olo…
Jotain hyötyä vanhenemisesta kuitenkin on. Jo yläasteajoista alkaen olen himoinnut osallistumista hiihdonopettajakoulutusohjelmaan, johon nyt vihdoin ilmoitin itseni. Joulukuussa saan siis lisätä ansioluettelooni oikeustieteen ylioppilaan lisäksi myös hiihdonohjaajan arvonimen ja toivottavasti pääsisinkin tällä kaudella hyödyntämään uutta titteliäni myös käytännössä.
Laske niin paljon pystyt. Siinäpä oikeastaan iskulauseeni tälle kaudelle, enkä sen tarkempaa suunnitelmaa taida luonnostellakkaan. Ainoastaan jo edellä mainitut Levin maailmancup ja hiihdonohjaajakurssi sekä maaliskuussa järjestettävä Pyhä Free´kend ovat merkattuna päivälleen kalenteriin. Kotimaan kamaralla on kuitenkin mitä luultavimmin tarkoitus pysytellä, sillä kaudelle 2015-2016 on jo kaavailtuna suuri reissu suureen Amerikkaan ja haluaisin vielä joskus syödä muutakin kuin vain makaronia ketsupin kera. Mutta toisaalta, mitäpä sitä ei laskettelun vuoksi tekisi?
