kesä2017
kesähommat, lapsen kanssa

Kuinka kului kesä ilman harrastamista?

Julkaistu: 17.8.2017

Meinasin kirjoittaa, että koko kesä meni polven haavan paranteluun, mutta se kuulostaa tosi väärältä. Sain siis ennen juhannusta vekin polveen, joka sitten, kun tikit jouduttiin tulehduksen seurauksena avaamaan, mitattiin neljä senttiä syväksi.Haava meni umpeen tuossa viikko sitten, eli siihen asti piti elää sen ehdoilla.

En kuitenkaan koe, että koko kesä meni haavan paranteluun, sillä sen parantelu oli melko passiivista toimintaa verrattuna vaikka polvileikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen. Siinähän se parani, ja ammattilaiset hoisi homman. Oma tehtävä oli käydä alkuun päivittäin ja loppukesästä joka toinen päivä terveyskeskuksessa haavanhoidossa. Hoitokäynnin jälkeen oli vielä kesäpäivää rutkasti jäljellä. Suurimmat rajoitteet tuli siitä, että piti pysyä lähiseuduilla, että oli järkevä matka mennä sinne terveyskeskukseen, ja tietysti vaikkapa uiminen, saunominen tai hikiliikunta oli kiellettyjen listalla infektioriskin vuoksi. Eikä sillä, haavan hankala sijainti polven päällä teki sen, että mikään jalkojen koukistamista vaativa liikunta ei ollut mahdollistakaan.

Paljon kivoja juttuja mahtui silti kesään ja tekeminen ei varsinaisesti lopu, kun kotona asuu yksi touhua täynnä oleva pikkutyyppi. Myös se vaikuttaa, että on tarpeeksi monta kolhua ja kuntoutusjaksoa takana, niin yksi lisää ei ole maailmanloppu. Tuleehan niitä uusia kesiä ja laskukauteen mennessä oon jo kunnossa. NIin ja mikä hienointa, koko hommasta ei pitäisi jäädä jälkikäteen arpikudosta kummempaa, mitään muuta ei polvesta eikä muualtakaan mennyt rikki.

malkasaari

Souturetki Malkasaareen

falkulla

Fallkullassa eläimiä katsomassa

minidiy

Skeittilaudallekin oli kesän aikana käyttöä

Pari viikkoa sitten pääsin uudestaan hevosen selkään. Monet kysyi, pelottiko. Vähän jännitti, mutta ei varsinaisesti pelottanut. Se, että tippumisesta seurasi niin pitkä parantelu, oli osaksi huonoa tuuria ja sille sitten ei voi mitään. Eniten harmittaisi, jos lopettaisi kaiken kivan tekemisen ettei vaan sattuis mitään ja sitten kompastuisi rappusissa ja teloisi itsensä.

Se hyvä puoli pakotetuissa tauoissa on, että vaikka tatsi katoaa, niin into kasaantuu. On ollut ihan älyttömän mukavaa päästä pitkän tauon jälkeen skeittaamaan ja fiilistelin jopa lenkillä käyntiä. Kliseistä, mutta kyllähän sitä osaa taas hetken eri lailla arvostaa sitä, että on kykenevä tekemään kaikkea kivaa.

 

 

Avainsanat:
,
Jaa artikkeli:

Kommentoi blogikirjoitusta

Jätä omat kommenttisi: Kommentoi nimimerkillä tai Kirjaudu sisään.
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *