Näinpäs se kausi taitaa olla pulkassa, ja pulkkakin taitaa joutaa jo varastoon. Olipa kyllä erikoinen talvi! Tarkoitus oli pääsiäisenä mennä vielä Häkärinteille kautta lopettelemaan, mutta harmiksemme juuri ennen pääsiäistä kaikki rinteet yhtä puolikasta lukuunottamatta jouduttiin sulkemaan surkean lumitilanteen vuoksi, joten jäi sitten käymättä! Himoksellekaan asti ei viitsitty tiukan budjetin takia ajella. Ja rahat on talven jäljiltä sen verran finito, ettei pohjoisenkaan reissusta voitu enää edes haaveilla. Tahko jäi siis viimeiseksi. Siihen ei oltu varauduttu.
Harmillisen vähäiseksi laskupäivät tällä kaudella näin ollen jäivät. Monta vakiopaikkaakin jäi ajan, lumen ja rahan puutteen sekä keski-suomessakin yllättävän lyhyeksi jääneen kauden takia käymättä. Näistä mainittakoon esimerkiksi Mustavaara, Vuokatti ja Himos. Kahdella Ski.fi -kortillakaan ei tehty paljon mitään, vaikka tarkoitus oli käydä kaikissa perus-kohteissa ainakin kahdesti. Häkärinteiden lisäksi muitakin uusia paikkoja piti kokeilla. Jos totta puhutaan, suurin syy siihen, miksi laskureissut jäi näinkin vähäisiksi oli ehkä kuitenkin se, ettei metsässä laskemiseen ollut lunta näillä korkeuksilla koko talvena. Hieman jäi hampaankoloon…
Kaikesta huolimatta talveen mahtui paljon huippujakin hetkiä! Muistellaanpa tässä vielä niistä parhaimpia, jottei talvesta jää pahaa makua suuhun:
Lumipallo ja Ukkohalla mahdollistivat meidän 6 hengen kaveriporukalle ikimuistoisen Ukkohalla viikonlopun rinne- ja saunamaailmalippuineen tammikuussa. Kolme päivää laskettiin niin että riitti, sekä rinteissä että rinteiden ulkopuolella(!!!).
Vaikkei Joulunakaan ihan kaikkein parhaat kelit Pyhällä ja Luostolla olleetkaan, oli siellä kuitenkin jo kausi täydessä tohinassa ja lunta ihan reilusti toisin kuin muualla Suomessa. Ja vaikka kypäräkamera katosi, lopulta kaikki päättyi ihan hyvin, kun saatiin vakuutuksesta rahat. Joulu ja Lappi on kuitenkin aina <3.
3. Kolin täydelliset rinteet helmikuussa
Kolilla ei olla koskaan laskettu niin hyväkuntoisia rinteitä kuin sinä helmikuisena päivänä. Pohjois-karjalan tän vuoden talvi oli parhaimmillaan ja vaaralla puut notkui lumesta. Ei ollut silloin talvesta valittamista!
Eli vaikka tämä game on nyt over, niin näiden muistojen voimalla jaksaa ensi kauteen. Kesä on kuitenkin nopeammin ohi kuin tässä vaiheessa taas arvaakaan, joten tuskin tuo tiukkaa tulee tekemään. Kaikkee kivaa ollaan taas kesäksikin suunniteltu, mutta ei varmaan turhan tarkkaa plääniä kannatakaan tehdä, jottei pety, jos kaikkea ei saakaan toteutettua. Eli vaikka laskukausi meidän osalta on ohi, jatketaan me ilman muuta bloggaamista kesälläkin, vähän vaan muissa merkeissä! Pitää blogin ulkoasuakin muuttaa vähän ajankohtaisemmaksi tässä kuhan kerkiää. 🙂
Eilen aloiteltiin jo kesää käymällä Linnanmäellä, kun töitten kautta päästiin reissulle mukaan. Kingi oli kyllä aika kingi. Saatiin kiljua (vai kukahan se kiljui?) ihan olan takaa. Jos tahtoo virrattaa adrenaliinia turvallisissa olosuhteissa, suosittelemme! Jos ei mäessä pääse enää laskemaan, niin Lintsillä kyllä pääsee. 😉
Näimpä siis hyvillä mielin kohti kesää!!
– Wenla ja Ollipolli
