Skiexpo 2014

Julkaistu: 31.10.2014

Ulkona sataa parhaillaan vettä taivaan täydeltä, mutta onneksi Skiexpo avasi tänään ovensa ja pääsimme ottamaan tuntumaa alkavaan hiihtokauteen. Skiexpossa on tänä vuonna uutuuksia, joita ei ole aiemmin nähty. Laskukauden voi esimerkiksi aloittaa Maxxtracks hiihtosimulaattorilla. Kyseisellä simulaattorilla voi mm. Belgiassa tai Hollannissa opetella laskettelemaan ennen alppimatkaa, mutta laitteessa riittää haastetta myös kokeneemmalle laskijalle, sillä hihnan nopeutta voi säätää. Jos rohkeus riittää, voi Skiexpossa suunnata myös suoraan Talma Cable parkiin.

 

Tänä vuonna kotimaan laskettelukeskukset esittelevät toimintaansa ja kauden uutuuksia yhteisellä hiihtokeskusalueella. Keskukset muodostavat kylämäisen alueen ja keskelle jää tori, jossa voi mm. koeistua Levin uuden lämmitetyn tuolihissin. Perheen pienimmät voivat myös kokeilla lumilautailua Burtonin Riglet Parkissa ja kiivetä aidon rinnekoneen ohjaamoon. Taisi sinne ohjaamoon kyllä useampi aikuinenkin kiivetä. Hiihtokeskusalueen vieressä on Peuramaan tarjoama leikkialue pomppulinnoineen lapsille.

Skiexpon BaseCampissa suksien maahantuojat esittelevät kauden uutuussuksia sekä myös muita välineitä kuten erilaisia turvavälineitä vapaalaskijoille. Suksien kehitys on viime vuosina johtanut siihen, että aiemman yhden suksiparin sijaan, moni laskettelija hankkii nykyään useamman suksiparin. Erilaiset välineet tarvitaan esim. rinnelaskuun, parkkiin tai vapaalaskuun. Mielenkiintoisia uutuksia olivat mielestämme sekä Headilla  että Elanilla esittelyssä olleet todella kevyet naisten suksimallistot.  BaseCampin vierestä löytyy monotestikeskus, jossa eri valmistajien monoja pääsee sovittamaan ja monesta mallista näytti olevan hyviä messutarjouksia. Monoja voi myös testata Skier’s Edge laitteiden avulla.

Myös vanha tuttu Lumisetin Kamapörssi on Skiexpossa ja sieltä voi löytää varusteet itselle tai vaikkapa lapselle edulliseen hintaan. Tarjolla oli myös lähes käyttämättömän näköisiä varusteita. Jos sopivaa settiä ei löydy Lumisetin Kamapörssista, kannattaa tutustua myös liikkeiden tarjontaan.  Ainakin viime kauden suksista saa hyviä alennuksia.

Huomenna suuntaammekin takaisin Skiexpoon, tällä kertaa koko perheen voimin!

 

Hiihtolomakokemuksia II: Levi

Julkaistu: 28.10.2014

Kirjoitimme aiemmin hiihtolomakokemuksistamme Rukalla ja tässä jatkona kokemuksiamme Kittilän Leviltä. Levillä vietimme hiihtolomaa helmikuussa v. 2014. Heti tuoreeltaan jo loman aikana kirjoitimme kaksi juttua tunnelmista tunturissa: Pää pilvissä ja sukset lumessa Levillä sekä Hiihtolomailua Levillä.

Siinä missä Ruka on perhelomailun kannalta kompakti ja helposti omaksuttavissa oleva alue, on Levi jo huomattavasti laajempi kokonaisuus. Levi on oikea tunturi laskettelun kannalta hyvässä ja pahassa. Olosuhteet ovat huippuluokkaa silloin, kun ne ovat hyvät, mutta vastaavasti olosuhteet voivat pahimmillaan olla todella huonot. Alueen laajuus on myös otettava huomioon. Siirtymisiin rinteestä toiseen ja paluumatkaan oman majoituksen tai parkkipaikan lähelle täytyy varata aikaa ja huonon näkyvyyden yllättäessä maltti on valttia suunnistamisessa.

Kuten aiemmista blogikirjoituksistamme käy ilmi, saimme Levin hiihtolomaviikon aikana kokea monenlaisia olosuhteita tiheästä sumusta ja tuulesta pilvettömään taivaaseen ja auringonpaisteeseen. Rinteiden yläosissa näkyvyys oli loman alussa niin heikko, ettei vauhtia juuri uskaltanut lisätä, kun matka hissiltä kohti ala-asemaa alkoi. Piti vain edetä varovaisesti rinteen reunamerkkejä seuraten pilven alareunan tasalle ja lähteä kunnolla liikkeelle vasta näkyvyyden parannuttua. Alarinteillä lumiolosuhteet olivat kuitenkin mainiot, vaikka keli oli harmaa. Ylhäällä tunturissa myös kova tuuli kiusasi alkuviikosta. Viimaisella säällä kannattaakin pysytellä alemmissa rinteissä esim. 10.1 ja 10.2 rinteet osoittautuivat mukavan tuulensuojaisiksi.

Tarkkana, että pysyy rinnealueella…

Sään muututtua aurinkoisemmaksi tunturikin vaikutti muuttuvan aivan toiseksi ja se suorastaan houkutteli laskettelijaa kokeilemaan rajojaan huippukuntoisilla rinteillä. Erityismaininnan ansaitsevat ensiluokkaisessa kunnossa aamuisin olleet rinteet, eivätkä ne kovin huonoon kuntoon menneet päivänkään aikana eturinteiden suosituimpia osuuksia ja joitakin siirtymäreittien risteyksiä lukuun ottamatta.

Rinnetarjonta Levillä on hyvä ja 43 rinnettä takaavat sen, että viikon ajaksikin löytyy mukavasti vaihtelua. Erittäin vaatia rinteitä ei kuitenkaan ole kovin montaa. Koko perheen yhdessä harrastamista ajatellen tarjonta sen sijaan on erittäin hyvä, varsinkin jos lapset pärjäävät jo vähän isommissakin rinteissä. Aivan pienimmille löytyy perinteisten lastenrinteiden lisäksi myös ikioma Lastenmaa eturinteiden vierestä. Lastenmaassa sukset voi välillä vaihtaa pulkkaan tai pitää evästaukoa kodan nuotiotulen lämmössä.

Levi

Meidän perheen suosikeiksi nousivat Koillisrinteiden hissien 5 ja 6 ympärillä olevat rinteet, jotka tarjoavat mukavasti pituutta ja sopivasti jyrkkyyttä. Aloitimmekin aamut suuntaamalla suoraan Koillisrinteille ja jatkoimme matkaa muualle sitten, kun nuoriso-osasto alkoi kaivata metsäreiteille. Koillisrinteillä ei nimittäin juuri ole tarjolla metsäreittejä kouluikäisille. Sen sijaan ylärinteillä puurajan yläpuolella on mahdollisuuksia off-piste -hiihtoon. Koska alueella oli lumivyöryvaaramerkit koko viikon, pidimme pesueen kuitenkin turvallisesti rinteen puolella.

Jos metsään haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt…

Etelärinteillä on tarjolla useampia pitkiä ja loivia rinteitä, joissa lapset ja kokemattomammat voivat turvallisin mielin harjoitella hyvissä olosuhteissa. Ankkurihisseille alkoi hiihtolomaviikolla muodostua jonoja iltapäivän alussa, joten alkavalle kaudelle avattavaksi suunniteltu uusi tuolihissi tulee tarpeeseen. Meidän pojat innostuivat erityisesti etelärinteiden yläosien metsäreiteistä, joissa riitti koluamista koko viikoksi. Pienten ja aloittelevien laskettelijoiden kannattaa tutustua myös pitkiin ja erittäin loiviin Itärinteisiin, joissa ei ollut hissijonoja hiihtolomaviikolla lainkaan.

Jokainen voi kuvasta päätellä oliko Etelärinteillä hyvä laskukeli!

Levin MC-rinnettä ei voi jättää mainitsematta; se näyttää televisiossa aika jyrkältä ja on oikeasti tosi jyrkkä. Ehdottomasti kuitenkin kokemisen arvoinen. Rinteen ala-asemalta pääsee gondolilla mukavasti ja tuulen suojassa takaisin ylös. Jos koko perhettä ei kiinnosta mustassa rinteessä laskeminen, voi gondolihissille laskea myös G.1 rinteen kautta. Hyppyreitä ja reilejä kaipaaville Leviltä löytyy Snow park sekä Eturinteiltä Levi Street. Hyppyrit olivat molemmissa kooltaan aika suuria ja jäimme kaipaamaan pienille koululaisille sopivia harjoittelupaikkoja.

Levi Street iltavalaistuksessa.

Hissijonoja muodostui viikon aikana loppujen lopuksi yllättävän vähän. Oikeastaan jonoja kertyi vain Etelärinteiden ala-asemalle, jossa oli ruuhkaisimpaan aikaan paljon lapsiperheitä ja aivan harrastuksen alkumetreillä olevia lomalaisia. Onneksi rinne- ja hissitarjontaa tunturin eri puolilla on runsaasti, joten jonoihin ei tarvitse jäädä seisomaan. Levilläkin hissit menevät kiinni eri aikoihin, joten rinnekartta kannattaa pitää mukana ja suunnitella paluu omalle ala-asemalle hyvissä ajoin ennen kuin hissit matkan varrelta menevät kiinni. Hiihtoalue on sen verran laaja, että matka jalan toiselle puolelle tunturia ei tule kyseeseen. Jos matka katkeaa hissin sulkeutumisen vuoksi, niin skibussi tai taksimatka saattavat olla ainoita järkeviä tapoja kotiinpaluulle. Me pidimme erittäin hyödyllisenä myös Levin mobiilipalvelua, josta pystyi katsomaan Levin huipun sääolosuhteet sekä tarkastamaan onko joku hissi tilapäisesti suljettu esim. kovan tuulen vuoksi.

Rinneravintoloita ja taukopaikkoja on ympäri tunturia. Meidän suosikiksemme kohosi hissin 5 yläaseman lähellä sijaitseva Tuikku, jossa on huikeiden näköalojen lisäksi tarjolla kehuttu noutopöytälounas. Lasten lounas oli talvella 2014 hinnoiteltu ikävuosien mukaan, joten nuorison lounas saattoi parhaimmillaan maksaa saman verran kuin munkki ja kaakao. Tällä kertaa emme olleet ottaneet asiasta selvää ajoissa ja huomasimme lounasjärjestelyt vasta kun munkit ja kaakaot oli jo ostettu. Myös Koillisrinteiden ala-aseman Draivi ja Etelärinteiden kahvila Sivakka tarjoavat hyvät puitteet tauolle. Kaikki rinneravintolat olivat siistejä ja tiloiltaan väljiä, lounasaikaan ruuhkaa tosin syntyi hetkittäin. Rinnealueella on myös viihtyisiä kotia, joissa voi käydä lämmittelemässä ja syömässä eväitä avotulen äärellä.

Huipunkota kutsuu lämmittelemään.

Majoituimme aivan Levin eturinteiden juurella saunallisessa Lomatähtien huoneistossa. Loma-asunnon sijainti oli mitä mainioin palveluita ajatellen; kaikki oli aivan kulman takana ja kävelyetäisyydellä. Autoa emme tarvinneet viikon aikana kertaakaan. Niin hisseille kuin laduillekin oli lyhyt matka. Lisäksi huoneiston hintaan sisältyi talvella 2014 kaksi hissilippua, joten ostettavaksi jäi vain lasten hissiliput.

Majapaikasta kävellen rinteeseen.

Levin kylässä on hyvä palvelutarjonta. Hotellien ja muiden majoitusliikkeiden lisäksi alueella on useita ravintoloita, urheiluvälineliikkeitä, matkamuistomyymälöitä ja hyvin varustellut ruokakaupat. Vierailun kuuluisaan iltaravintola Hulluun Poroon jätimme kuitenkin jonnekin tulevaisuuteen. Yhden illan vietimme aivan rinnealueen kupeessa sijaitsevassa hotelli Levitunturin kylpylässä. Rentoutuminen kylpylän saunoissa ja uima-altaissa vetreytti mukavasti rinneurheilun rasittamia jalkoja. Ehdoton suosikkimme Levin kylpylässä oli ulos sijoitettu lämmin poreallas, josta saattoi tarkkailla rinnekoneiden työskentelyä eturinteillä sekä ihailla tähtitaivasta.

Hiihtolomaviikkomme perusteella voimme suositella Leviä koko perheen kohteeksi. Puitteet ovat upeat ja olosuhteet parhaimmillaan mahtavat. Kääntöpuolena pitkä ajomatka Etelä-Suomen vinkkelistä katsottuna ja välillä myös haastavat keliolosuhteet. Kova tuuli tai pakkanen hyydyttää innokkaimmankin laskijan nopeasti ja huono näkyvyys voi lisätä riskejä merkittävästi.

Silmä lepää tunturissa.

J & R

P.S. Kuulemma Levillä on myös afterski-toimintaa, mutta sen testaaminen jäi tulevaisuuteen. Tässä vaiheessa riittäköön poikamme ihmettely iltapäivällä juuri Vinkkarin afterskin alkamisen aikaan: ”Miksi nuo ihmiset ovat tuolla ravintolassa, kun rinteet ovat vielä auki ja niin hyvässä kunnossa?”

Virkistymässä Flamingo Spassa

Julkaistu: 25.10.2014

Pakko tunnustaa, että olemme aina viihtyneet vesipuistoissa enkä nyt tarkoita pelkästään lapsia, vaan myös me aikuiset tunnemme suurta vetoa vesiliukumäkiä kohtaan. Tänä syksynä päätimme käyttää hyödyksi Rantapallon bloggaajakortin tarjoaman mahdollisuuden käydä tutustumassa Flamingo Span kylpylään ja vesipuistoon. Jostain syystä emme olleet aiemmin Flamingo Spassa vierailleet, vaikka se sijaitsee kohtuullisen ajomatkan päässä kotoamme Viihdekeskus Flamingossa Vantaalla. Sattumalta vierailupäiväksemme valikoitui Flamingo Span syyskauden avajaispäivä, jolloin kylpylässä järjestettiin erilaista ohjelmaa asiakkaille. Flamingo Span verkkokaupan kautta pääsee tutustumaan ajankohtaiseen tarjontaan ja mm. myynnissä oleviin paketteihin.

Flamingo Spassa on vesipuistopuoli sekä lisäksi erillinen kylpyläalue, jonne on 20 vuoden ikäraja. Kylpyläoikeuden sisältävä pääsylippu on hieman kalliimpi kuin pelkän vesipuisto-oikeuden sisältävä. Lipunmyynnistä saa elektronisen rannekkeen, jonka avulla myös pukukaapit lukitaan. Me latasimme aikuisten rannekkeisiin lisäksi luotto-ominaisuuden, jolloin rannekkeella pystyi maksamaan ostokset Flamingo Span kahvilassa. Pukuhuonetilat olivat melko pelkistetyt, mutta toimivat ja siistit. Sekä pukukaappeja että pyyhkeiden säilytyslokeroita suihkutilojen puolella oli runsaasti.

Vesipuisto hyppytornista katsottuna.

Flamingo Span vesipuiston puoli on avara ja valoisa. Tilaa hallitsee suuri viihdeallas, jonka matalissa osissa viihtyvät taaperotkin. Allas kuitenkin syvenee ja toisessa päässä allasta on melko kova virtaus, joten uimataidottomilla ei ole asiaa altaan kaikkiin osiin. Viihdealtaasta löytyy myös virtauskanaali, jossa voi heittäytyä virran vietäväksi. Sporttialtaassa voi tavallisesti harrastaa kuntouintia, mutta syyskauden avajaisissa altaassa oli lapsille esterata sekä lentopallokenttä. Lisäksi altaassa järjestettiin erilaisia näytetunteja Flamingo Span vesiliikuntatarjonnasta. Jos en olisi vierailun aikana potenut pientä lonkkavammaa, olisin spinningin ystävänä ehdottomasti mennyt testaamaan allaspyöräilyä!

Sporttiallas, jonka päädyssä porealtaat. Taustalla Spa Cafe.

Flamingo Spassa on Suomen pisin vesiliukumäki Magic Maya. Liukumäki on moneen muuhun rengasliukumäkeen verrattuna mukavan leveä ja eikä kevyempien lasten tarvinnut pelätä jäävänsä renkaan kanssa jumiin keskelle putkea (näinkin on joskus kapeammissa putkissa päässyt käymään). Magic Mayan laskijoiden tulee käyttää kypärää ja hieman ihmettelimme käytäntöä sillä, vaikka vauhti tuntui kovalta, oli 152 metriä pitkä kyyti muuten leppoisaa. Useamman laskun jälkeen kolautin kuitenkin pääni vauhdikkaassa loppukurvissa putken seinämään. Ilman kypärää olisin varmasti saanut vähintäänkin komean kuhmun päähäni, joten kypärän käyttökehotus on aiheellinen. Flamingosta löytyy myös Villi virta -vesiliukumäki, joka oli nimensä veroinen. Villi virran ikäraja on 10 vuotta ja kunnon uimataito on tarpeen alastulopaikan melko voimakkaan virtauksen takia. Villi virta oli perheemme 10 -vuotiaan suosikkiliukumäki Flamingo Spassa.

Virtauskanaali ja villivirta.

Pienemmille laskijoille sopivat leveä ja rauhallinen Familia -vesiliukumäki sekä kolmiratainen vauhdikas Inkaputous, jossa meidän piti tietenkin selvittää kuka on perheen nopein laskija. Aivan pienimmät voivat ottaa vauhtia lastenaltaalla kahdessa vesiliukumäessä. Lastenaltaassa näytti olevan myös ilahduttavan paljon leluja.

 

Mukava yllätys oli, että Flamingo Spassa on myös kunnon hyppyallas, johon voi hypätä kolmen tai viiden metrin korkeudesta Maya -temppelistä. En muista aiemmin nähneeni erillistä hyppyallasta kylpylässä. Vierailupäivänämme altaalla järjestettiin kaksi pellehyppynäytöstä. Ei voi kuin hämmästellä pellehyppääjien taitoja (ja kivunsietokynnystä!).

Maya temppeli ja hyppyallas.

Vaatimattoman näköinen portti johtaa vesikylpylän puolelta erilliselle kylpyläalueelle. Kontrasti vesipuiston riehakkaasta tunnelmasta kylpylän rauhalliseen itämaiseen tunnelmaan siirryttäessä oli lievästi sanoen suuri. Katse kiinnittyi ensimmäiseksi tilan keskellä olevaan lämminvesialtaaseen ja 37 asteiseen veteen olikin hyvä siirtyä havainnoimaan kylpylätilaa. Lämminvesialtaassa olisi voinut olla ikuisuuden, mutta jotain puuttui, nimittäin puoliso. Koska puoliso oli jäänyt lasten kanssa vesipuiston puolelle, oli aluksi hieman orpo olo olla kylpylän puolella yksin. Muut olivat selvästikin pelanneet korttinsa paremmin ja saapuneet kylpylään puolison tai ystäväporukan kera.

Taivaallisen lämmin allas.

Kylpyläosastolla on kuusi erilaista saunaa mm. suomalainen sauna, höyrysaunoja, teemasauna sekä tervantuoksuinen perinnesauna. Hieman miedomman lämpöisessä biosaunassa järjestetään myös saunajoogaa. Saunakierroksen jälkeen oli erittäin rentouttavaa kellua mineraalivesialtaan 2,5 -prosenttisessa suolavedessä ja kuunnella vedenalaista rauhallista musiikkia (ylin kuva). Kylpyläosastolla on myös hoitola, jossa on henkilökohtaisten hoitojen lisäksi tarjolla myös erityisesti pariskunnille suunnattuja hoitoja. Hoitolan palveluita emme kuitenkaan vierailullamme käyttäneet.

Perinnesaunan tunnelmaa.

Vietin kylpyläosastolla aikaa tunnin ja vaikka siellä olisi mielellään ollut pidempäänkin, ehti jo tunninkin aikana hyvin virkistyä. Vesipuiston puolella polskineet lapset tuskin edes huomasivat poissaoloani. Tässä siis vinkki arjen uuvuttamille vanhemmille, lähtekää Flamingo Spahan ja käykää vuorotellen rentoutumassa kylpylän puolella. Ainakin meidän perheen kaikki jäsenet pitivät Flamingo Spassa vietettyä päivää onnistuneena. Kun nälkä yllättää, voi ruokailemassa käydä Cafe Spassa tai Hesburgerissa (jossa tosin ei valitettavasti pysty maksamaan ostoksia rannekkeella). Viihdekeskus Flamingossa on myös useita ravintoloita, joihin on helppo mennä illalliselle vesipuistopäivän päätteeksi.

R

Blogin kirjoittajat saivat ilmaisen sisäänpääsyn Flamingo Spahan Rantapallon bloggaajakortilla. Kuvat Flamingo Spa.

 

Hiihtolomakokemuksia I: Ruka

Julkaistu: 03.10.2014

Ensimmäiset lumihiutaleet ovat leijailleet jo maahan pohjoisempana ja aivan etelärannikollakin on saatu kokea pari pakkasaamua. Rinteiden avautumista saa kuitenkin etelässä odotella vielä tovin, joten energia kannattaa suunnata tulevan talven laskettelureissujen suunnitteluun. Moni lapsiperhe on ehkä jo varannutkini ensi talven hiihtolomareissun. Niin mekin. Pakko tunnustaa, että tulevan talven alppimatka on varattu jo huhtikuussa. Vielä ei kuitenkaan ole liian myöhäistä tehdä varauksia ja ajattelimmekin kertoa omia kokemuksiamme kolmesta hiihtolomareissusta kotimaan kohteisiin.

Kaikki reissumme on tehty viikolla kahdeksan eli ajankohtana, jolloin majoittuminen on kalleimmillaan ja riski koviin pakkasiin on suuri. Meillä on kuitenkin ollut onnea eivätkä kylmät säät ole kertaakaan kokonaan estäneet laskettelua, mutta merinovillakerrastoille on kyllä ollut tarvetta. Ensimmäisenä kokemuksiamme Rukalta, jossa vietimme hiihtoloman vuonna 2013.

Sää on vain pukeutumiskysymys.

Hiihtoloma Rukalla

Kuusamossa sijaitseva Ruka lienee tuttu lähes jokaiselle suomalaiselle ainakin nimeltään. Laskettelijat puolestaan tuntevat Rukan keskuksena, jonka rinteet avautuvat usein Suomen ensimmäisinä. Laskukausi Rukalla jatkuu myös pitkälle kevääseen, joten kohdetta voi pitää lumivarmana paikkana.

Aurinkoinen aamu Vuosselissa.

Rukalla on yhteensä 34 rinnettä ja 21 hissiä. Rinteet kuitenkin sijaitsevat melko kompaktilla alueella, joten siirtymiseen alueelta toiselle ei tarvitse varata paljon aikaa. Rukalla on kaksi lasten omaa hiihtoaluetta, mutta me emme varsinaisissa lastenrinteissä edes käyneet.  Rukalta nimittäin löytyy useita loivia sinisiä rinteitä, joissa peruslaskutaidot omaavat lapset pärjäävät hyvin. Hiihtolomalla suuntasimme yleensä aamulla suoraan leveille ja loiville Vuosselin rinteille. Vuosselissa sijaitsee myös metsän keskellä kulkeva lapsille suunnattu Rosa & Rudolf -seikkailureitti, jonka varrella on myös nuotiopaikka sekä poroaitaus. Tämä reitti oli yksi poikiemme suosikeista. Koska kaikista Vuosselin rinteistä voi helposti laskea RukaExpress -tuolihissille, saattoi toinen vanhemmista hakeutua välillä laskemaan muihin Vuosselin rinteisiin ja koko perhe kokoontua taas hissin ala-asemalla. Hissijono nopeaan RukaExpress -tuolihissiin oli aamuisin kohtuullinen, mutta hiihtolomaviikolla puolenpäivän aikaan jonot alkoivat Vuosselissa olla niin pitkät, että suuntasimme muihin rinteisiin.

Vuosselissa olosuhteet kohdallaan.

On se poro.

Toiseksi suosikkialueeksemme kohosi Saarua, jonka MiniParkissa pojat olisivat viihtyneet vaikka koko päivän. Täällä poikamme hurahtivat myös lopullisesti metsässä laskemiseen, sillä Saaruan alueella oli useita tykkylumisten puiden lomassa kulkevia epävirallisia reittejä. Saaruan ala-asemalla on myös mukava taukotupa, jossa voi lämmitellä palelevia varpaita takkatulen ääressä ja nauttia omia eväitä sisätiloissa. Iltapäivisin otimmekin välillä repun rinteeseen mukaan ja kun kiristyvä iltapakkanen pakotti siirtymään sisätiloihin lämmittelemään, kävimme juomassa eväskaakaot takkatulen loisteessa Saaruan taukotuvassa. Saaruan rinteissä järjestettiin myös hiihtolomaviikon aikana Suomi Slalom -kisa, johon Jorma osallistui vanhemman poikamme kanssa.

Jonkun verran laskimme viikon aikana myös Mastorinteillä, mutta jyrkempiä Eturinteitä käytimme lähinnä siirtymiseen takaisin Rukan kylään. Varsinkin iltaisin palasimme majapaikkaamme helppoa siirtymärinnettä (rinne nro 7) tai Kurua pitkin eli jyrkemmät ja iltaisin jäiset Eturinteet pystyi lasten kanssa helposti myös kiertämään.

Iltamäessä Saaruan rinteissä.

Rukan panostus lapsiin näkyy myös hissilipuissa. Alle 6-vuotiaat vanhempiensa kanssa laskevat kypäräpäät saavat nimittäin oman Rosa & Rudolf -hissilipun eikä vanhemman siis tarvitse ahtautua hissiportista yhtä aikaa lapsen kanssa. Tämä tekee hissiporteista kulkemisesta niin paljon sujuvampaa, että muutkin hiihtokeskukset saisivat mielellään ottaa vastaavan järjestelyn käyttöönsä. Lisäksi Rukalla on käytössä perhelippu (4-14 päivän hissiliput), mikä mahdollistaa koko perheen laskettelun hieman edullisempaan hintaan.

Metsään.

Me olemme hiihtolomilla arvostaneet majoituskohteita, joissa autoa ei tarvitse perille saapumisen jälkeen. Rukalla on tarjolla useita ski-inn huoneistoja sekä mökkejä, joista on vain lyhyt kävelymatka lähimmälle hissille. Me majoituimme hiihtolomalla tuttavamme huoneistoon, joka sijaitsi Rukan kylän lähellä Aurinkorinne -nimisten ski-inn huoneistojen vieressä. Kyseisen huoneiston pohjaratkaisu oli sama kuin Aurinkorinne 49 huoneistoissa ja tilaa oli ruhtinaallisesti nelihenkiselle perheelle. Huoneistosta oli kävelymatka Talvijärven hissille ja hiihtoladulle pääsi aivan talon vierestä. Rukan kylän kaupoille pääsi kiipeämällä ylämäkeen n. 400 metriä ajoittain hieman liukkaita reittejä pitkin. Vastaavasti paluumatkat sujuivat vauhdikkaasti alamäkeen. Rukan kylä on tiiviisti rakennettu ja ehkä jopa hieman liian kaupunkimainen meidän makuumme. Keskusalueella on ravintoloiden lisäksi useita erikoisliikkeitä sekä pieni ruokakauppa. Me jäimme kuitenkin kaipaamaan paremmin varusteltua ruokakauppaa, joka olisi ollut lyhyen kävelymatkan päässä majapaikasta. Onneksi olimme tehneet suurimmat ruokaostokset jo tulomatkalla Kuusamossa.

Rukan alueella on paljon tekemistä myös perheen ei-lasketteleville jäsenille. Me kuitenkin viihdyimme niin hyvin rinteissä, että poikkesimme ainostaan yhdelle hiihtolenkille sekä eräänä iltana uimaan Kuusamon Tropiikki -kylpylään. Kylpylävierailu ei ollut mikään uniikki-idea, vaan hiihtolomaviikolla altaat suorastaan kuhisivat ihmisiä. Monesta muusta laskettelukeskuksesta poiketen kylpylä ei valitettavasti myöskään sijaitse rinteiden lähellä, vaan lähempänä Kuusamon keskustaa, jonne matkaa kertyy parikymmentä kilometriä.

Hiihtämässä Talvijärven jäällä.

Omien kokemustemme perusteella Rukaa voi hyvin suositella hiihtolomakohteeksi. Monipuoliset, kaikentasoisille lapsille (ja aikuisille) sopivat rinteet takasivat hyvät laskukokemukset koko perheelle. Lisäksi hissikapasiteettia on runsaasti eikä hissijonoissa tarvinnut viettää pitkiä aikoja, jos oli valmis välttämään suosituimpia rinteitä puolen päivän maissa. Aamuisin ja iltaisin kaikissa rinteissä oli hyvin tilaa. Rukaa ympäröivä luonto on myös maininnan arvoinen; tykkylumen peittämät puut sekä ympäröivät vaaramaisemat tekivät meihin lähtemättömän vaikutuksen.

Näihin maisemiin joskus vielä palaamme.