Loppumaton dumppi loppui
Moro!
Ja luntahan tuli. Välillä kerkesi jo aurinko pilkahtaa, mutta lumisade vaan jatkui ja jatkui. Nyt miltei viikon kestänyt dumppi on ohi ja etelän tuulet puhaltaa. Keli on vielä kirpsakka, mutta näyttäisi siltä, että kelit lämpenee ja aurinkoa on luvassa seuraavat puolitoista viikkoa. Tämähän tarkoittaa tietenkin ankaraa skinnailua!
Viime postauksen jälkeen käytiin vielä laskemassa vähän huonossa kelissä. Pieniä navigaatio-ongelmia saattoi sattua, mutta pienikin aukko ja puuterikenttä vaivutti puskassa tetsaamisen unholaan ja hymy saapui huulille. Puurajan yläpuolella täytyy tietenkin välttää navigaatio-ongelmat, sillä riskit kasvavat ja vaaranpaikat lisääntyvät, kun ympäröivät puut eivät ole enää luomassa kontrastia sumussa/pilvessä.
Jussin veikeä hymy ei juuri välity kuvasta, toisin kuin fiilis.
Oli jo toinen päivä menossa säätiedotusten lupaamia aurinkopäiviä. Lunta tuli silti taivaan täydeltä mikä ei tietenkään haitannut. Lähdettiin nousemaan hissillä Titlikselle, jos vaikka keli aukeaisikin korkeammalla. Tietenkin web-kameroista asian olisi voinut tarkistaa, mutta mitä jännää siinä on! 2600m asti oltiin aivan sinkissä, joten päätettiin vain laskea alas. Talabfahrtin eli kyläänlaskun varrelta löytyi mukava puska, jota hangattiin vanhalla kabiinilla ylös nousten kaksi kertaa. Täällä päin (Keski-Sveitsissä) on tärkeää tarkastaa kartasta Wildruhezonet eli rauhoitetut alueet etukäteen, sillä niillä laskemisesta voi saada monen sadan frangin sakot. Myöskin tiellä laskeminen on kiellettyä.
Jussi painaa tuiskussa menemään. Helly Hansenin laskupuku pitää huolen näkyvyydestä!
Meikäläinen pöläyttää pienen tyynyn päältä pusikkoon
Meininki oli ajoittain kuin toiselta puolelta maapalloa
Ehkä mieleenpainuvin hetki tässä muutaman päivän sisällä on ollut tyttöystäväni Mirvan ensimmäinen pitkä pyydapäivä. Mirva on lasketellut nuoruudessaan vähän ja nyt kymmenen vuoden tauon jälkeen pyydan paukuttaminen miesten 178cm pitkillä rockerittomilla mucho camber tykeillä näyttää yllättävän leppoisalta. Hyvä Mirva! Säästellään vielä ensi kertaan Mirvan käännöksien julkaiseminen, joten malttamattomimmat joutuvat nyt hetken pysymään housuissaan.
Kainalossa uusi syvän lumen Mirva!
Titliksen puoli oli pysynyt osittain pilvessä ja lähdettiin ylös Jonaksen kanssa katsomaan mikä on tilanne. Laskettiin Steinbergin jäätiköltä alas vaihtelevin lumin. Ylhäällä oli tuulenpakkaamaa, keskivaiheilla jyrkemmässä osassa täydellistä ja alemmassa osassa tultaessa solaan jo täysin puhki laskettua. Otettiin Jussista koppi ja käytiin laskemassa pari kertaa sikret spot ja pistettiin Jonaksen sauva poikki ja suksi remonttiin. Noh, varusteita saa onneksi uusia, onneksi ei mennyt kaveri remonttiin! Loppuun saatiin vielä kyläänlaskulle mukaan Mirva ja Nyyti-koira. Oli mukavaa katsella miten reippaasti Nyyti jaksoi juosta koko matkan kylään asti. Kokonaisuudessaan n. 800 vertikaalimetriä! Huh! Videon Nyyti-koirasta näät instagram-sivullani @henrialeksipietilainen, muista seurata! Alla myös linkki videoon:
Mukava nähdä aurinkoa!
Jussi nauttiskelee
Tytöt tsemppaamassa Jussia! Jaksaa jaksaa, enää muutama mutka kotiin!
Aurinkoa on luvattu nyt niin pitkälle kun säätiedotus näyttää. Silloin on syytä laittaa skinit alle ja nauttia auringosta ja ulkoilusta. Jos onni on, niin voi löytää vielä suojassa pysynyttä pyydaa!
Stifu ja Marja kipuamassa
Meikäläinen hikoilemassa käännösten tähden.
LATERS!!
HEMU
