Piipahdin eräänä viikonloppuna Himokselle ilman perhettä. Himoksella olen käynyt edellisen kerran varmaan 15 vuotta sitten, mutta ei minulla ole juurikaan mielikuvia, että mimmoiset mäet siellä ovat. Harmikseni vain länsirinteet olivat auki ja pohjoisrinteet jäi nyt kokematta. Oli kyllä siistiä laskea ihan oman tahtiin ja pääsinpä kokeilemaan vähän jyrkempiäkin mäkiä vaihteeksi. Tuli samalla kokeiltua kirpputorilta löydetty Salomonin forecast 159 vuoden 2003 mallia. Yllättävän vähän noista vanhemmista laudoista löytää tietoja, vaikka netin aikakaudalle onkin valmistettu. Ehkä mä en olisi tuohon lautaan edes tarttunut, mutta siinä oli alkuperäiset hintalaput vielä kiinni sekä lankku oli täysin käyttämätön (ainakin oman arvioni mukaan) ja hinta ei ollut oikeastaan mitään. Joten ostin, kun halvalla sain. Siteiksi kokeilin näihin Völklin pikasiteitäni, mutta täytyy sanoa etteivät ne ole minulle kovinkaan mieluisat siteet. Siteet painavat jalkaterän ulkosyrjää laskiessa ikävästi. Ihan mukavaltahan tuollakin laudalla laskeminen tuntui. Tuntuu hiukan jäykemmältä kuin Ride Antic seriesin lauta, mutta enpä osaa sanoa onko tunne vai fakta. Kyllä noista laudoista Ride on minulle sopivin. Pitäisi ottaa asiakseen käydä joku kerta esim. Burton testipäivänä kokeilemassa erilaisia lautoja, mutta kiire ei ole kun ajatukset laudan tyypistäkin on vielä hakusessa. Himoksella sää suosi laskijaa!
Vietettiin myös koko perheen voimin Meri-Teijossa viikonloppuloma. Meri-Teijostakin löytyy laskettelurinteitä ja niitä käytiin lauantaina kokeilemassa vajaa miehityksellä, kun yksi lapsi makasi koko viikonlopun kuumeessa ja vaimoni jäi häntä hoitamaan. Tyttären kanssa harjoiteltiin lauantaina aamupäivä lumilautailua ja mietin, että onkohan mun puheet ihan hepreaa hänen mielestään. Toisaalta ollaan jo aikaisin syksyllä käyty läpi lumilaudan kantit, siteet ja niin edelleen ja tasapainon pitämistä on harjoiteltu kotona. Nyt tuntuu, että taitoa ehkä olisi jo hieman, mutta rohkeus puuttuu ja odottaa minun pelastavan tilanteen kuin tilanteen. Treeniä vain lisää, niin eiköhän se tästä lähde käyntiin.
Meri-Teijossa olikin ihan kivat metsäreittitarjonnat jo lasten mäessä ja sinnehän pojat suuntasivat lautoineen. Kiva, että alkavat jo pärjäämään itsekseenkin rinteissä. Helpottaa huomattavasti, kun on yksin useamman lapsen kanssa liikenteessä. Pojista oli myös kova juttu laskea paikan jyrkin rinne, joka rinnekarttaan on merkattu mustaksi. Rinteitä oli Meri-Teijossa on 10 ja löytyy myös streetit. Ihan ok paikka, mutta ehkä enemmän tämä oli lasten makuun kuin omaani. Voisin kuitenkin lähteä uudestaankin viikonlopun viettoon Meri-Teijoon.
Eräänä pakkaspäivänä kävimme myös palelemassa poikien kanssa Hyvinkään Sveitsissä muutama tunti. Pojat pääsivät harjoittelemaan hyppyreitä, reilejä sekä kumpuja. Mielestäni tuolla Sveitsin hiihtokeskuksessa on loistavasti otettu eri taitotasot huomioon ja monet muut paikat voisivat ottaa mallia. Lapset eivät välttämättä kaipaa pitkää mäkeä ja isoja hyppyreitä vaan muutama pienempikin juttu, joissa pääsee kokeilemaan omia taitojaan ja kehittymään kohti seuraavia haasteita.