isäpoikaretki, luosto, Pyhä, Yleinen

Isäpoikaretki Lappiin

Julkaistu: 27.11.2019

Etelä-Suomessakin on ollut jo muutamia pakkaspäiviä ja somesta on voinut seurata kuinka lumitykit yksi toisensa jälkeen ovat alkaneet suihkuttamaan talven iloa piipuistaan kohti rinteitä. Hiihtokeskusten somepäivityksiä seuratessa mieli palaa muistoihin ja edellisen kauden laskuihin. Lupailin loppukesästä laittaa juttua viime kevään reissuista, joten tässä sitä tulee.

Auran kanssa tehtiin isäpoikaretki Lappiin maaliskuussa 2019. Mukana oli myös kaverini poikansa kanssa. Jokainen lapsista olisi halunnut reissuun, mutta majoituksen saatavuus asettivat rajoitteita henkilölukuun ja muutoinkin on hyvä välillä antaa aikaa yhdelle lapselle kerrallaan. Sovin lasten kanssa, että jokaisen kanssa tehdään joku reissu jonnekin. Lapset sopivat kuka pääsee reissuun ensimmäisenä sekä marssijärjestyksen tuleviin reissuihin.

Lähtöpäivä meillä oli keskiviikkona. Suksiboksi oli ajoissa laitettu auton katolle ja laskukamat boksiin odottamaan lähtöä. Työpäivän päätteeksi keitettiin termarimukeihin kahvia ja asettauduttiin autoon kukin omalle paikalleen. Kun auton moottori murahteli käynnistämisen jälkeen tasaisesti ja Spotifysta laitettiin soimaan matkaa varten luotu soittolista (johon jokainen sai laittaa mieleisiä biisejä), alkoi tunne hyvästä reissusta vahvistumaan entisestään. Ensimmäinen etappi meillä oli matkan puolivälissä Kärsämäellä, johon jäimme yöpymään.

Mainos, sisältö jatkuu alla
Mainos, sisältö jatkuu alla

Torstaina noustiin hyvissä ajoin yöpuulta ja nautittiin aamiainen, jonka jälkeen matka jatkui kohti Luostoa ja mökkiä. Auto nieli asfalttia päivän valjetessa ja pojat saivat käskyn jatkaa läksyjä, joita opettajat olivat antaneet vastineeksi koulutyöstä saatua vapautusta. Pojat hoitivat mallikkaasti kaikki koulutehtävät jo menomatkan aikana. Kannustimena toimi hyvin se, että koko muu osa reissusta voidaan olla rinteissä koulutöiden sijaan. Matkalla pistäydyttiin moikkaamassa Joulupukkia pohjoisella napapiirillä ja jätettiin parit vinkit tulevan joulun lahjoista.

Luostolle saavuttiin hyvissä ajoin ja ehdittiin vielä reiluksi kahdeksi tunniksi mäkeen. Torstaina rinteiden vierustoilla olikin pehmeää lunta ja päästiin nauttimaan puuterista ja se olikin reissun paras lumi. Tämä oli Auran ensimmäinen kerta Lapissa ja kyllä tuntureiden koossa riitti ihmeteltävää. Illalla kurvattiin kaupan kautta takaisin mökille ja tehtiin iltasapuskat, saunottiin ja mentiin hyvissä ajoin nukkumaan seuraavan päivän laskut mielessä.

Iltapalaksi lettuja.

Perjantaina lähdettiin katsomaan Pyhätunturin meininkiä. Torstain plus asteet ja yön pakkaset muuttivat lumen koostumusta ja nyt oli pehmeys kadonnut. Pyhällä uusin tuolihissi oli pois käytöstä kovan tuulen vuoksi. Ensimmäiset pari tuntia nautittiin hyvästä säästä ja pitkistä rinteistä, kunnes Lappiin iski laaja sähkökatkos ja hissit olivat pois käytöstä vajaan pari tuntia. Koska oli sopivasti lounasaika, hyödynsimme tilanteen ja paistettiin makkarat grillikatoksella. Hissitkin lähtivät pyörimään ruokailun päätteeksi ja hetken aikaa rinteillä oli todella hyvin tilaa laskea. Sähkökatkosta seurasi räntämyräkkä, joka oli paikoitellen, niin sakea ettei laskiessa nähnyt juurikaan eteensä. Lumikin alkoi tarttumaan laudan pohjaan ja meno oli todella tahmeaa. Jossain jyrähti sen kuuloisesti, että joltain seinämältä tuli lumet alas. Käytiin juomassa kuumat kaakaot ja todettiin, että päivän laskut on laskettu ja palattiin mökille. Fiilikset Pyhän päivästä jäi sään ja sähkökatkon vuoksi vähän nihkeiksi, vaikka hyviäkin hetkiä oli. Tuolihisseihin tykästyneenä jäin kaipaamaan tuolihissiä myös Pyhän pohjoisrinteille. Perheseikkailualueseen tutustuttiin pahimman räntämyräkän aikana, mutta se vaikutti oikein hauskalta alueelta viettää aikaa lasten kanssa. Pyhän kuuluisia hissioffareita me ei tällä kertaa lähdetty tutkimaan, mutta ehkäpä senkin aika koittaa joku kaunis päivä.

Illalla sauna lämpesi erillisessä rakennuksessa, jossa oleva uima-allas oli erityisesti poikien mieleen. Ja mukavahan se oli saunan jälkeen hypätä altaan viileään veteen. Saunoessa pohdittiin, että lähdettäisiinkö katsomaan joku kolmaskin keskus ja iltapalan yhteydessä suoritetun nettisurffailun lopputuloksena päätettiin ajaa aamulla Suomulle.

 

Suomutunturille saavuttiin hyvissä ajoin ja jouduimme odottelemaan kolme varttia paikkojen availua. Onneksi hotellin ravintolasta löytyi virvokkeita odottajille. Suomun rinteet olivat totaalisen jäässä ja laskeminen oli hieman haastavaa. Aurinko oli pilvessä ja laskulasien linssillä kontrastit toimi ylhäällä, mutta ei alhaalla. Parin laskun jälkeen pojat olivat ihan valmiita vaihtamaan maisemaa. Emme kuitenkaan luovuttaneet, vaan päätettiin pitää lounastauko ja katsoa mihin tilanne kehittyisi sen aikana. Laavulla oli tulet valmiina ja tehtiin lounaaksi hodareita ja tikkupullia jälkiruuaksi. Tikkupullat herättivät ihailua kanssaruokailijoissa. Ruokailun aikana pilvipeitekin vähän rakoili ja aurinko pääsi esiin. Rinteet pehmenivät hieman ja laskut alkoi maistumaan paremmin. Suomun vihreissä ja sinisissä rinteissä olikin yllättävän jyrkkiäkin paikkoja ja niistä sai mukavasti vauhtia laskuun. Jäiset punaiset rinteet jätettiin suosiolla väliin ja nautittiin leppoisempien rinteiden laskuista. Käytiin myös Suomulla kokeilemassa rinteiden vierustoja puiden välissä pujottelua.

Tikkupulla jälkkärinä.

Nuotio oli vähän nihkeä, mutta kyllä siinä nakki käristyi kärsimättömällä.

 

Sunnuntaina noustiin aikaisin siivoamaan huone ja pakkaamaan tavarat. Aamupalan jälkeen lähdimme odottelemaan hissien aukeamista, koska suunnitelma oli lähteä lounaan jälkeen kohti etelää. Päästiin Auran kanssa korkkaamaan rinteet ja rikkomaan raitaa omassa rauhassa. Rinteiden vierustoilla lumi oli kovaa, mutta päällä parin sentin uusi lumi, joka vähän pehmensi laskua. Luostollakin pääsee aika helposti kokeilemaan rinteiden vierustoille puuteria ja poika etenkin tykkäsi Luostolla laskemisesta. Luostollakin näkisin mieluusti tuolihissejä kuljettamassa laskijoita tunturia ylös. Lounas nautittiin jälleen tulilla ja lounaan jälkeen auto keula suunnaattiin kohti Oulua. Yövyimme Oulun Edenissä, jossa käytiin vielä nauttimassa kylpylän altaista ja päivän päätteeksi illallista. Televisiosta tuli joku Star Wars leffa, mutta uni vei voiton jo ennen leffan puoliväliä.

Pikapyrähdys pohjoiseen oli oikein onnistunut. Pääsimme nauttimaan tuntureiden pitkistä rinteistä ja Lapin upeista maisemista. Ja mikä parasta Aura sai täyden huomioni ja koki uusia elämyksiä. Samalla reseptillä tehdään toisen kaksosen kanssa reissu ensi keväänä.

Nokian puhelimessa on hauska ominaisuus, jolla saa kuvan etu- ja takakameralla yhtäaikaa.