Zillertal

Ekat laskut Zillertalissa

Julkaistu: 17.1.2018

Ekat laskupäivät on takana ja tässä lyhyesti fiiliksiä niistä. Tarkemmin keskuksista kirjoittelen, kunhan niihin on tullut tutustuttua tarkemmin.

Hochfugen 13.1.

Ensimmäiseksi laskupäiväksi keskukseksi valikoitu Hochfugenin alue. Lähdimme aamulla tästä meidän asunnolta kohti Kaltenbachia, josta kabiini vie ylös lumen keskelle. Ensin ostettiin Tirol Snow Cardit koko kaudeksi. Passit oli mukana, joista lipunmyyjä tarkisti lasten iät ja otti passikuvasta kuvan myös lippuun. Porukkaa oli aurinkoisena lauantaina ihan mukavasti liikenteessä, mutta kun tässä nyt eletään sesonkien välissä, niin mitään hirveää ruuhkaa ei kuitenkaan ollut.

Aika nopeasti kun laaksosta lähdetään nousemaan muuttuu keli talviseksi ja lumiseksi. Ja kun itse Hochzillertalin alueelle päästiin niin tunnelma oli jo varsin talvinen. Tai ehkä jopa hieman keväinen näin suomalaisittain ajateltuna. Pakkasta oli kuitenkin, eli lumi oli oikein mukavaa, paikoitelleen rinteen olivat hieman jäisiä, mutta pääosin oikein mukavia. Meillä oli onneksi oma paikallinen guido mukana, niin oli helppo mennä hänen perässä ja kuunnella ohjeita, että mistä mitäkin tuleville viikoille voisi löytyä. Siirryttiin keskuksen perimmäiseen nurkkaan ja siellä olikin mukavia pikku offaripätkiä. Lumi oli säilynyt varjoisella seinällä oikein hyvänä, vaikka siinä jo aika paljon laskujälkiä olikin.

Mainos, sisältö jatkuu alla
Mainos, sisältö jatkuu alla

Lounaan jälkeen otettiin pikku haikki, minä, isä ja guido-Jouni viimeiseltä hissiltä naapurihuipun toppiin ja sieltä oli hyvä lasku takaisin keskukseen. Keskukseen kun päästiin, niin tunnelma latistui, kun kuultiin, että yksi tuttu oli kaatunut ja loukannut olkapäätään. Myöhemmin illalla paljastui olkaluun murtuma röntgenkuvissa :(. Tosi hieno päivä, mutta harmillinen päätös sille.

Minun isä Hochfugenin offareilla

Mayrhofen/Penken 14.1.

Seuraavana päivänä otettiin edelleen auringonpaisteessa, nyt omalla porukalla, lähikabiini ylös varsinaiselle Mayrhofenin alueelle. Aivan en ole vielä selvillä miten nuo alueiden rajat menevät, mutta Penkenin aluetta tuolla ainakin on 🙂 eiköhän tässä kerkeä vielä selvitä nämäkin rajat tarkemmin ja nimet jäävät mieleen.

Mayrhofen/Penken

Porukkaa oli taas ihan kohtuullisesti liikenteessä, mutta ei hirveästi. Siirryimme aurinkoisille rinteille 150 hengen kabiinilla ja sieltä löytyi oikein mukavaa ja leppoisaa laskettavaa. Niin aurinkoisella puolella kuitenkin oltiin, että rinteet vierustat olivat jo aika lailla kumpareikolla, eikä sen kummempaa lumen pöllytystä ollut tarjolla. Lounaan jälkeen kun käytiin vähän toisen puolen mäellä, niin taas varjoiselta puolelta löytyi pöllyävämpää lunta. Hieno päivä taas ja mukavia laskuja täyden päivän edestä.

Johanna kurvailee Penkenin alueella

Aleksi Eggalmin puolella

Heidi samassa mäessä

Hintertux 15.1.

Näkymät Hintertuxista

Sääennusteet sanoivat, että vielä tämä päivä pitäisi olla aivan aurinkoista, niin lähdimme käymään Hintertuxin jäätiköllä. Keli jäätiköllä oli melko kylmä, mutta aurinkoinen ja maisemat olivat loistavat. Myös rinteet olivat aivan erinomaisessa kunnossa. Jouni oli taas meitä hieman opastamassa, niin selvittiin helpolla. Sen verran jo rupesi jaloissa painamaan, että pidettiin vähän lyhyempi päivä ja lähdettiin mäestä jo kahden aikoihin pois.

Lounaalla Hintertuxissa

Mayrhofen 16.1.

Keli meni sen verran tukkoiseksi, että Johanna ja Heidi päättivät pitää välipäivän tässä kohtaa. Minä, Aleksi ja minun vanhemmat mentiin uudestaan tuohon ”lähikeskukseen” katsomaan miten keli kehittyy. Lähdettiin jo heti kahdeksan jälkeen liikenteeseen ja laskettiin muutama tunti tehokkaasti nyt vähän heikommassa näkyväisyydessä. Mutta hyviä pätkiä löytyi taas. Lunta rupesi hieman satelemaan puolen päivän aikoihin, mutta ei vielä kovin kovasti. Itävallan jyrkin rinne ”Harakiri” käytiin laskemassa, mutta eipä se nyt kovin kummoinen ollut. Tykkilumella oleva kovahko ja kohtuu lyhyt pätkä. Toki siinä oli ihan jyrkkääkin pätkää, mutta ei mitään mahdotonta. Kovasti sitä mainostettiin kuitenkin ja aina perjantaisin siellä on kuvaaja paikalla kuvaamassa rinteen laskijoita. Jyrkkyydeksi rinteelle kerrotaan 78%, eli 37.95 astetta.

Spieljoch 17.1.

Keskiviikolle luvattiin jo lumisadetta ja lännestä tulevaa rintamaa. Vinkiksi saatiin, että Spieljochissa voisi olla hyvää metsälaskua vaikka näkyväisyys olisikin vähän heikompi. Spieljochia kohti kun ajettiin, niin laakson pohjallakin lumimäärä rupesi lisääntymään. Itse keskuksessa kävikin melkoinen myräkkä. Lunta oli tullut 20-30 senttiä ja lisää tuli koko ajan melkoisella tuulella. Hieno oli lunta pöllytellä, mutta kun käytiin äärettömän pitkältä tuntuneella istumahissillä huipulle, niin rupesi hymy hyytymään. Lunta tuli tuulen kanssa niin voimalla, että naamassa oli melkoinen jääkerros kun ylös päästiin ja kun vielä melko täydellin whiteout tuli kun ylhäällä oltiin, ettei alas meinannut löytää, niin oli aika mennä sisätiloihin ihmettelemään keliä. Tuossa kun alas laskettiin, niin yhdessä kohdassa rinteessä seisoskeli nainen yksin vähän ihmetteleväisen näköisenä ja liittyi saman tien meidän junaan, että löysi alas mäestä. Oli kyllä melkoinen kokemus tuo ”pikku pyry”.

Vähän harmaampaa keliä välillä

Syötiin lounas ja kokeiltiin vielä vähän keliä, mutta todettiin, että tullaan myöhemmin uudestaan ja ajaltiin takaisin kämpille, mistä vielä lähdin tunniksi käymään lähikeskuksessa missä ei niin kova tuuli ja pyry ollut. Siinä pari mäkeä vielä ja näin olikin jo viisi laskupäivää takana. Nopeasti päivät kuluvat!

Mitäs muuta?

Illat menee tässä asunnolla vähän korttia ja lautapelejä (saksankielinen monopoli) pelaillessa ja muuten vaan lepäillessä. Pikku kävelyitä on tehty ja ruokaahan pitää aina laittaa ja kerran on käyty pitsalla. Oli hyvä ratkaisu tuoda oma auto tänne, vaikka bussilla ja junallakin pääsee, niin on tuo oma auto tuossa varsin näppärä. Varsinkin kun on pidemmän aikaa täällä.

Maanantai-iltaisin on Mayrhofenissa joogaa tarjolla, Johanna kävi sen jo testaamassa ja aikoi mennä taas ensi maanantainakin. Aamulla Aleksi ja Heidi ovat jo pariin otteeseen käyneet aamupalaksi hakemassa naapurin leipomosta tuoreet sämpylät.

Nyt on satanut ihan tänne laaksoonkin maan valkoiseksi, saa nähdä kuinka paljon lunta tulee. Aamulla kenties lähdemme uudestaan Spieljochin suuntaan katsomaan mikä siellä on näkyväisyys ja lumitilanne. Mutta suunnitelmat voivat muuttua vielä. Lomalla on helppo muuttaa suunnitelmia!

Muistakaa seurata myös instassa: @alanko.ulkoilee ja Facebookissa: https://www.facebook.com/alankoulkoilee/



Avainsanat:
,

Kommentoi blogikirjoitusta

Jätä omat kommenttisi: Kommentoi nimimerkillä tai Kirjaudu sisään.
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *