MTB

Maastopyöräily oudossa porukassa – ryhmälenkit

Julkaistu: 17.5.2018

Facebookissa toimii varsin aktiivinen ryhmä nimeltä MTB Oulu. Siellä on viime kesänä useampaankin otteeseen mainostettu yhteislenkkejä, mutta en ole koskaan niille lähtenyt mukaan. Ilmeisesti maanantaisin on joku kohtuu vakiolenkkikin joka Höyhtyältä lähtee. No mutta tällä kertaa siellä ilmoitettiin kohtuu ripeällä aikataululla järjestettävästä pop-up lenkistä, jonka lähtöpaikka olisi aika lähellä omaa kotiani. Muutaman tunnin varoitusajalla ajattelin, että no mikä ettei, samahan tuo on lähteä mukaan katsomaan. Lenkin järjestäjää en tuntenut, mutta tiesin, että hän on varsin kova ajamaan.

Sovittuna ajankohtana meitä oli kolme henkilöä Hiirosen Nesteen pihassa valmiina liikkeelle lähtöön. Itse en tuntenut kumpaakaan lenkkikavereista. Lenkin vetäjällä oli suunnitelma, mitä kautta ajettaisiin ja tarkoitus oli pitää kohtuullisen ripeää vauhtia. Aluksi lähdettiin liikkeelle tuttua polkua (tosin eri suuntaan kuin mitä itse sen aina ajan), mutta sitäkin jatkettiin heti pidemmälle kuin mistä olen itse ajanut ja kun pyörätien reunaan tultiin, niin sitä ei pitkään ajettukaan, vaan kohta koukattiin jo taas uudelle polulle. Siellä mentiin aikansa ja pienen siirtymän jälkeen taas uutta polkua itselle. Rupesin jo ihmettelemään, että miten täällä voi näin paljon polkuja ollakaan, joista ei ole mitään tietoa. Samalla tuli ilmi, että kun on vähän huonompi kunto ja vähän huonompi tekniikka, niin se kyllä kertautuu nopeasti ja meikäläinen veivasi kuin viimeistä päivää kun kokeneempi kaksikko jutteli leppoisasti pk-lenkkivauhdissa 🙂 No ei se mitään. Lenkki jatkui ja uusia polunpätkiä tuli vaikka kuinka monta vastaan. Pyörätien puolella ei koskaan viihdytty kovin kauaa vaan aina oli uusi polunpää jo kiikarissa. Näin kierrettiin pari tuntia ja tuli itselle kyllä hyvä kovavauhtinen pitkä lenkki.

Pointtina siis tässä, että jos tulee vastaan tuommoisia ryhmälenkkejä, tai muita tarjouksia joissa joku kertoo lähtevänsä oppaaksi ajamaan, niin ehdottomasti vaan mukaan! Toki pitää myös muistaa vähän katsoa, että minkätasoisesta lenkistä on kyse, ettei aloittelijana lähde aivan hulluun kyytiin. Vaikkei siinä ehkä nyt kovin kerkeäkään tutustumaan ihmisiin, niin saa melko suurella todennäköisyydellä tietoonsa uusia polkuja ja reittejä, joihin voi sitten lähteä tutustumaan omalla ajalla ja ehkä tutulla porukalla myöhemmin. Kehittää myös ajajana kun pystyy vaan keskittymään siihen reittiin ja ajamiseen, eikä tarvitse miettiä minne seuraavaksi pitäisi kääntyä. Ja toki se kehittää myös kun pääsee ajamaan toisen, kenties kokeneemman kuskin, perässä ja näkee toisen ajolinjoja. Aloittelevalle maastopyöräilijälle siis varsin kehittävää! Myös kun oudossa seurassa ajaa, niin sitä jotenkin vaistomaisesti tsemppaa eri lailla ja kehittyy myös sitä kautta. Ehkä tässä pätee sama kuin yleisestikin treenaamisessa, pitää olla vaihtelua. Sama porukka, sama lenkki, sama vauhti, niin sitten oppii ajamaan sillä porukalla sen lenkin ja sillä vauhdilla 🙂

Mainos, sisältö jatkuu alla
Mainos, sisältö jatkuu alla

Mietin myös, että miksi en ole aiemmin lähtenyt mukaan tämmöisille yhteislenkeille. Ainakin epävarmuus omista taidoista tuli mieleen ekana. Ja kunnon riittävyys myös. Nämä ehkä olikin vähän tuolla omalla lenkillä koetuksella, mutta kyllä me kuitenkin saatiin aivan hyvä lenkki ajettua. Ehkä myös jonkinlainen ujous on yksi syy miksi ei tule outoon seuraan lähdettyä aivan helpolla mukaan. Iän myötä on kuitenkin onneksi hieman tuommoiset ujoudet karsiutuneet, kun ei vaan enää jaksa niin välittää siitä. Yksi ajatus mikä kyllä vieläkin pistää vähän mietityttämään ryhmälenkkejä on, että jos ryhmän koko kasvaa kovin suureksi, niin silloin helposti vauhti tippuu, kun kerätään porukkaa kasaan yms. Itse ajattelisin, että semmoinen viisi alkaa olla jo aika iso ryhmä, mutta siinä vielä kestää olla joku hitaampikin mukana. Jos ryhmä siitä kasvaa, niin olettaisin, että pitää kyllä olla jo hyvin samantasoisia ajajia, että pystytään yhdessä ajamaan lenkki. Kokonaisuutena kuitenkin oli mielestäni tosi hyvä kokemus käydä oudolla porukalla ajamassa. Maastopyöräilyssä nyt ei kuitenkaan semmoisia riskitekijöitä ole kuin vapaalaskussa, niin oudompienkin kanssa uskaltaa kyllä lähteä liikenteeseen. Ja tottakai, parilla lenkillä kun käy, niin eihän nekään enää ole outoja.

Suurin syy ryhmälenkeille lähtemättömyyteen kuitenkin lienee ollut se, että omassa kaveripiirissä on sen verran aktiivisia lenkille lähtijöitä, että lenkkikaveria ei ole ollut ongelma saada ja toisaalta viihdyn ihan hyvin myös yksikseni lenkillä, jolloin voin päättää ajankohdasta vieläkin helpommin ja nopeammin. Pääasia joka tapauksessa lienee, että lähtee sinne ulos ja lenkille!

Tässä vielä linkki siihen meidän ajamaan reittiin, voi kiinnostaa ainakin oululaisia: https://ridewithgps.com/trips/23212252

Herättikö ajatuksia? Käytkö itse tämmöisillä yhteislenkeillä outojen ihmisten kanssa? Ei tietenkään tarvitse liittyä maastopyöräilyyn, vastaavia järjestetään käsittääkseni juoksijoille ja retkeilijöille yms. Kommenttikenttään vaan kokemuksia.



Avainsanat:
,

Kommentoi blogikirjoitusta

Jätä omat kommenttisi: Kommentoi nimimerkillä tai Kirjaudu sisään.
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *