Torstaina tuli äkkiseltään tilanne, että oli mahdollista lähteä lauantaina käymään tarkistamassa Iso-Syötteen polut tälle kesälle. Viesti kaverille ja niin oli kohta ajoseuraakin ja suunnitelmana semmoinen useamman tunnin lenkki. Sen tarkemmin ei kuitenkaan ruvettu speksaamaan tarkkoja reittejä.

Bike Hotel Concept

Syötteellä on jo jonkin aikaa toiminut Hotelli Iso-Syötteen pyörittämä pyöräilijöille suunniteltu palvelukokonaisuus jonka kautta löytää karttoja alueen reiteistä ja pysyy myös vuokraamaan pyöriä ja saa neuvoja ja vinkkejä minne kannattaa suunnata. Jos olet ensi kertaa Syötteelle menossa, niin suosittelen tutustamaan sivuihinsa: http://bhc.fi.

Syötteelle

Lauantai aamuna sopivan aikainen herätys ja kunnon aamupala ja kamat autoon, pyörä katolle ja auton nokka ensin kohti Haukipudasta, josta kävin hakemassa kaverin kyytiin. Nyt kun mietin, niin joka kerta kun olen ollut Syötteelle ajamassa, niin Juhan kanssa olen siellä ollut. Ensimmäinen kerta kohta 4 vuotta sitten jolloin minulta katkesi solisluu, ja sen jälkeen 3 kertaa Syöte MTB:n merkeissä. Ja nyt mentiin taas. Parin tunnin ajomatka ja loppumatkasta huomattiin jo ruveta miettimään, että minkälaista reittiä meinataan ajaa. Päätettiin, että viedään auto Luontokeskuksen parkkipaikalle ja lähdetään siitä laskemaan alaspäin Syöte MTB:n loppunousua ja kierretään ”väärään” suuntaan Syöte MTB reittiä.

Pytkynharju

Luontokeskukselta laskettiin siis ensin vauhdikas lasku alas loppunousun lähtöpisteeseen, josta lähdettiin ajelemaan ajalemaan Syötteen kierroksen reittiä pitkin kohti Pytkynharjua. Keli oli mainio, pilvipoutainen alle 15 asteinen hieman tuulinen. Ei ollut liian kuuma eikä kylmä. Reitti on soraistettu aika pitkän pätkää, myös Pärjänjoen rantabulevardi on soraistettu. Kun Syöte MTB reitti ajetaan toisin päin, niin tuo on viimeisen 10 kilometrin matkalla ja melkoisen hankala oli väsyneenä ajettava, ennen soraistusta. Nythän se kulki helposti tuoreille jaloilla. Noin 1o kilometrin jälkeen aletaan nousemaan Pytkynharjulle, joka on mielestäni kierroksen hienointa paikkaa. Tiukkoja nousuja ja vauhdikkaita laskuja harjun päällä, järvi ja harju/tunturimaisemaa ihaillen. Jos niitä uskaltaisi ajaessaan katsoa. No nyt kun ei ollut kisa käynnissä niin pysähdyttiin harjun päälle vähän syömään patukoita ja ihailemaan maisemia.

Pytkynharjulla

Lounas Myllykoskella

Pytkynharjulla yhdessä laskussa silloin neljä vuotta sitten se solisluukin katkesi. Katsottiin se mäki, mutta kun se olisi vienyt niin paljo alaspäin meidän tämänpäiväiseltä reitiltä, niin ei viitsitty sitä laskea, vaan jatkettiin eteenpäin Pytkynharjun päällä välillä tiukasti ylöspäin ja välillä vauhdikkaasti alaspäin. Vähän matkan päässä Syöte MTB:n reitti kääntyy Pytkyn pyrähdyksen reittiä mukaillen. Meillä oli kuitenkin nyt ideana jatkaa kohti Pitämävaaran lenkkiä ja jatkettiin eteenpäin vielä pitkin Pytkynharjua kunnes tultiin taas tutulle Syöte MTB reitille, jota ajettiin taas väärään suuntaan. Tuttuja kohtia oli monia reitillä, mutta hankala minun on jotenkin tuota reittiä hahmottaa. Se on siinä kisan aikana niin helppo ajaa vain reittimerkkejä seuraillen, että ei ole tullut mietittyä tarkemmin missä mennään. Hämärän rajamailla mennään monta kertaa…

Ylä- ja alamäkiä mentiin monia. Jotkut reitin pätkät toimivat kyllä paremmin toisin päin ajettuna, mutta ei tässä mitään sen kummempia ongelmia ollut. Myllykoskea lähestyttiin ja siellä oli tarkoitus syödä eväät. Siinä Säkkisenlampien rannalla on semmoiset mukavat sivulle viettävät juurakkopätkät jotka nyt kuitenkin tästä suunnasta tullessa menivät kohtuu helposti kun oli hieman laskua koko ajan. Pian tultiinkin jo siihen Myllykoskelle ja laavulle pysähdyttiin syömään leipälounas.

Myllykosken laavu

Vähän urheilujuomaa päälle ja jatkettiin taas matkaa. Enää ei ollut kauhean pitkästi matkaa jäljellä. Pikku-Syöte lähestyi vauhdilla ja tämä meidän reitti ei nyt noussut kuitenkaan huipulle vaan kääntyi jo heti rinteet saavutettuaan kohti Iso-Syötettä. Rinteiden alta ajettiin ja sitten olikin pitkät pitkospätkät suon läpi. Välillä vähän laskua ja välillä nousua. Saipahan pitkostreeniä ihan kunnolla. Muutama porokin siinä oli vasoineen pitkoksien varrella ihmettelemässä meidän menoa. Kauan aikaa tuijottivat meitä, mutta lopulta totesivat, että eiköhän mennä muualle ja lähtivät lönköttelemään. Pitkoksetkin loppuivat ja hiihtosiltaa pitkin tien yli ja sitten olikin enää jäljellä siirtyminen takaisin Luontokeskukselle.

Luontokeskuksen parkkiksella oli aivan hyvä fiilis. Keli oli hyvä, polut hyvässä kunnossa ja lenkki onnistunut. Ainoa asia mikä jäi mietityttämään oli, että kunto ei kyllä taida olla samalla tasolla kuin vaikkapa vuosi sitten. Vielähän tässä on toki kuukausi aikaa, mutta kun tässä on myös kesäloma välissä ja edelliset ties kuinka monta vuotta ovat osoittaneet, että kesälomalla ei tule treenattua kauheasti. No elokuun alussa sitten katsotaan taas kauanko se kierros vie aikaa.

Vähän tilastoja päivän lenkistä:

Aika: 4h13min

Matka: 44,29km

Keskisyke: 138

Max syke: 170

Nousua: 645m

Aiheeseen liittyviä postauksia:

Syöte MTB 2017