Mitä vaatetta randolle tai keskukseen?
Sain erittäin hyvän kysymyksen suksiterminologiaa käsittelevän jutun yhteydessä. Kiinnostuksen kohteena kysyjällä oli vaatteet lasketteluun. Mitä keskuksessa rinnelaskuun, mitä randolle jne. Mielenkiintoinen aihe johon on vuosien varrella tullut paljonkin kokemusta ja mielipiteitä. Yritän tässä postauksessa avata vähän omia mielipiteitäni aiheesta. Käsittelyn alle pääsevät seuraavat aiheet:
- Laskeminen keskuksessa, mitä päälle?
- Rando, mitä päälle?
- Toimiiko samat lapselle?
Keskuksessa
Jos laskisin vain ja ainoastaan laskettelukeskuksessa, rinteitä pitkin, käymättä juuri koskaan rinteen ulkopuolella, niin valintani olisi melko varmasti perinteinen toppa-asu. Onhan se nyt ylivoimaisen näppärä heittää alusasun päälle ehkä joku tyylikäs flanellipaita, jolla pärjää afterissa kuin afterissa ja sitten vaan toppatakki ja menoksi. Housuina riittäisivät merinokalsarit ja toppahousut. Kuinka kätevää ja helppoa! Pienen mutkan rinteen ulkopuolelle voisi heittää, mutta vähäinenkin kiipeäminen sukset olkapäällä aiheuttaisi nopeasti tuskastumista. Repun selkään laittaminen toppatakki päällä hiostaa jo ajatuksenakin.
Aika pitkään laskin toki itsekin toppakamppeilla. Ja monen monta randoa olen käynyt toppakamppeilla, vaikken tiennyt silloin edes randolla olevani. Oltiin vaan menossa laskemaan jotain mäkeä jossain 🙂 90-luvulla oli aivan normaalia käydä kiipeämässä Rukalla Saaruakukkuloille, tai Pessarin rinteen reunoja ja monta kertaa käytiin myös Valtavaaralla ja ihan toppakamppeissa. Valtavaaralla käytäessä saattoi jo sentään olla vaihtopaita mukana, että sai kuivan paidan päälle ennen laskua. Kun ei tiennyt paremmasta, niin niillä mentiin.
80-luvun lopun tai 90-luvun alun toppamuotia Pyhätunturilla Huttu-ukon alaosassa.
”Randolla” Pikkusyötteen takamaastossa 80-luvulla ja toppakamppeissa. Tuolta piti oikeasti tampata pois. Ei ollut skinejä eikä randositeitä. Hauskaa oli silti!
Entäs jos keskus ei riitä
No siinäpä se ongelma sitten onkin. Aamulla mietit vaatetusta. Pakkasta näyttää olevan -18 ja lisäksi tuuli on kohtuu navakka, eli suorastaan kaamean kylmä. Mitä päälle? Tarkoitus on laskea ensin rinnettä, sitten käydä vähän rinteen vierestä offaria ja jos näyttää hyvältä, niin laskea kauemmas rinteestä ja skinnata naapuritunturin päälle ja laskea sieltä takaisin kohti keskusta.
Paras tapa tähän on kerrospukeutuminen. Ensiksi hyvä alusasu, yleensä merinovillaa. Itselläni jalat pärjäävät kohtuu hyvin, mutta ehkä kuitenkin reisiin voisi noinkin kylmässä kelissä kaivata lisälämpöä varsinkin jos skinnaus ei tule olemaan kovin pitkä ja sitä ennen on myös tarkoitus laskea rinnettäkin. Eli polven yläpuolelle yltävät välihousut myös jalkaan. Ne antavat myös hyvän lisäsuojan takamukselle istumahississä. Yläosaan sitten merinopaita alimmaiseksi, siihen päälle oman maun mukaan ehkä joku paita, kenties flanellia tai fleeseä, sitten kevytuntsikka ja päälle kuoritakki. Reppuun, jossa on lumiturvallisuusvälineet ja skinit, laittaisin mukaan softshelltakin ja ohuemmat hanskat ja pipo tottakai myös. Tällä vaatetuksella pärjäisi hyvin ensimmäisen tunnin rinteessä ja seuraavaan lähioffareilla. Vaihtoehtoisesti jos tarkenee hyvin, niin untsikan tilalle softshelltakki ja untsikka reppuun.
Lyngenissä Daltindenin huipulla. Koko nousu tuohon asti meni tuo softshelltakki päällä. Tuolloin myös huipulla oli niin lämmin, että lisälämpöä ei todellakaan kaivannut.
Sitten ehkäpä lounaan jälkeen lasku sinne jonnekin kauemmas ja skinien kiinnittämisen yhteydessä untsikka sekä kuoritakki ja kypärä reppuun ja softshell päälle, pipo päähän ja ohuemmat hanskat käteen. Näin skinnaaminen onnistuu pahasti hikoilematta, varsinkin jos housuissakin on tuuletusmahdollisuus, eli reiden kohdalla vetoketjut, joista enimmät höyryt saadaan ulos. Itselläni kädet hikoavat todella helposti, joten paksut laskuhanskat kädessä skinnaaminen on todella tuskaa ja hanskat kastuvat eivätkä sitten laskiessa enää lämmitä. Usein skinnatessa pidän vaan ohuita työhanskatyylisiä nahkahanskoja, joissa ei ole mitään vuorta ja mukana on sitten ohuet merinosisähanskat jotka laitan nahkahanskan alle laskiessa. Skinnauksen jälkeen huipulla taukoillessa untsikka taukotakiksi päälle ja laskuun lähtiessä, jos on oikein kylmä niin ehkäpä kuori softshellin päälle. Jos todella kylmä niin suoraan untsikan päälle, etteivät oksat tai risut revi heikompaa pintamateriaalia olevaa untsikkaa hajalle ja lämmittäviä aineita sieltä ulos.
Aleksin kanssa Noitatunturin huipulla. Tuuli oli melkoinen, kuoritakit on vedetty softshellien päälle. Aleksi hikoaa kovasti päästä aina ja hiki/kosteus on ruvennut jäätymään jo pipon pintaan.
Kylmällä kelillä kannattaa huomioida myös, että johonkin väliin se kastepiste muodostuu usein. Voi siis olla, että jos untsikan päälle laitat kuoren, niin hetken päästä se kuoren sisäpinta ja untsikan ulkopinta ovat aivan märkiä, kenties jopa jäässä.
Vielä kauemmas keskuksesta
Jos harrastaisi lähes pelkästään skinnausta, eikä keskuksessa laskupäiviä tulisi juuri lainkaan, niin panostaisin kyllä erityisesti kalvottomiin tuulen pysäyttäviin softshell housuihin ja takkiin. Laadukkailla kalvottomilla vaatteilla pärjää erittäin hyvin, ja niissä ei tosiaan ole sitä hiostavaa kalvoa. Toki jonkun kalvotakin siihenkin tarvitsisi kaveriksi, jos keli oikein pahaksi yltyy, mutta loppujen lopuksi aika usein ilman kalvoa pärjää ja hyvät softshell kamppeet ovat erittäin toimivat.
Murtomaahiihtokamppeista voi myös hyvin ottaa mallia randokamoihin. Siellä on usein esimerkiksi takissa etupuolella enemmän tuulenpitävää materiaalia ja selässä hengittävämpää. Toimii oikein hyvin reppu selässä randoilussa myös. Ei sieltä selän puolelta niin repun läpi tuuli pääse puremaan.
Monikäyttöisiä vaatteita
Myös yksi asia joka minun mielestä puhuu kerrospukeutumisen puolesta on eri kerrosten monikäyttöisyys. Itse ainakin käytän samaa softshell takkia joka vuodenaika. Talvella randolla, lumettomaan aikaan vaikkapa vaelluksella tai pyöräilemässä. Vedenpitävä kuoritakki on vähintään yhtä tärkeä vaelluksella sulan maan aikaan kuin rinteessä lumiseen aikaankin. Kevytuntuva taas puoltaa paikkaansa tosi usein syksyllä ja keväällä. Se on kevyt ja mukava ottaa reppuun mukaan varakerrokseksi, tai vaikka pimeänä syysiltana ulkona istuskellessa erittäin näppärä lämmittävä vaate. Toppavaatteita taas ei lumettomaan aikaan tarvitse juuri koskaan.
Lofooteilla softshell-takit päällä kaikilla. Samat takit päällä käydään myös randolla. Vetta satoi tuossa välillä aika rankastikin, mutta vielä pärjäsi hyvin ilman kalvollisia kamppeita. Hupun hyötyä ei pidä myöskään koskaan aliarvioida.
Kuinkas nämä toimivat lasten vaatetuksena
Pienillä lapsille suosittelen toppavaatteita jotka pitävät lapset lämpöisenä. Lapsen lämmönsäätely ei vielä toimi samalla lailla kuin aikuisella, eikä hän ole randoilemaankaan heti lähdössä niin suosittelen laskettelun alkutaipaleelle toppavaatteita. Samat toppahaalarit millä kotonakin ulkoillaan toimivat hyvin aluksi. Niillä saa helposti suojattua kylmältä. Vähän vanhempana kunnolliset selästä korkeat ja olkaimilla varustetut housut ja hyvä toppatakki toimivat loistavasti. Ne toimivat myös paremmin keskitalven kouluvaatteina kuin kerrospukeutuminen. Ainakaan meillä lapset eivät halunneet pukeutua moneen eri kerrokseen koulupäivää varten joista osa sitten päivän mittaan ehkä pakataan reppuun tai repusta otetaan tarvittaessa uutta kerrosta jos päivä kylmenee. Eikä pieneltä lapselta voi toki vaatiakaan, että hän lämpötilan muutosten mukaan vaihtelee vaatetustaan pitkin päivää.
Heidi ja Aleksi Rukalla toppahaalareissaan.
Näillä on hyvä lasketella ainakin sinne teini-iän kynnykselle. Sitten onkin jo taitoa kertynyt ja jos kiinnostusta löytyy randoiluun niin voi ruveta miettimään, että kuinka pukeudutaan takamaastoon. Aluksi ne samat toppahousut toimivat kyllä. Niin hiki ei heillä vielä siinä iässä tullut, että olisi pitänyt miettiä niin paljon housujen tuuletusta ja paksuutta. Mutta takkiosastolle piti miettiä vaihtoehtoja. Ensimmäisillä lyhyillä randoilla oli minulla repussa monenlaista ylimääräistä kerrosta kaiken varalta, että jos kylmä iskee, mutta kyllähän periaate on aika lailla sama kuin aikuisilla, eli liike lämmittää, mutta liika lämpö pysähtyessä kylmettää. Yleensä minulla on repussa ollut ainakin yksi ylimääräinen fleesetakki kaiken varalta, vaikka periaatteessa jokainen randoilija onkin omassa repussa kantanut omat kamppeensa.
Aleksi skinnasi eka randollaan tuommoinen syksyksi ostettu kevyttoppa päällä. Minulla oli repussa lisää lämmittäviä kerroksia. Tässä Aleksi on vielä ilman omaa reppua.
Tässä ollaan Heidin eka randolla. Aleksilla on jo oma reppu missä on oma kypärä kiinni ja varmaan vähän jotain vaihtovaatetta ja juotavaa. Heidi on vielä ilman reppua kun on ekat harjoittelut kyseessä.
Viime talven Itävallan reissulla lapset siirtyivät täysin pois toppakamppeista. Heidillä oli vielä mukana oikein kunnon toppatakki, joka päällä hän laski pari ensimmäistä päivää, mutta tuskastui sen kuumuuteen ja siihen kuinka painava se oli. Sen jälkeen loppureissu ja reissun jälkeen Pyhällä laskut sujuivat kuoritakilla ja sopivalla välikerroksella. Aleksi oli jo aiemmin jättänyt toppatakin pois. Se tapahtui varmaan joskus silloin kun randoilemassa ruvettiin käymään.
Eli siis mitä?
Itse suosin täysin kerrospukeutumista. Mieluummin muutama takki kuin vain yksi jota on käytettävä aina. Kevytuntuvatakkia käytän lumiseen aikaan pääosin käyttötakkina. Töihin voi mennä se päällä ja kaupassa on näppärä käydä se päällä yms. Talvisissa urheiluissa kuten murtomaahiihto ja luistelu softshell-takki toimii loistavasti. Samoin se toimii lämpimämmillä keleillä ulkoilussa ja retkeilyssä. Siellä myös kalvollinen takki on paikallaan jos vesisade yllättää.
Loppujen lopuksi pukeutuminen on erittäin henkilökohtainen asia ja siihen löytyy sopivat vaihtoehdot kokemuksen kautta. Tärkeintä on lähteä liikkeelle ja käydä kokeilemassa. Ei se ensimmäisellä randolla tai laskettelukeskusreissulla ole niin tarkkaa mitä on päällä, siitä se oma kokemuspohja alkaa karttumaan.
Tässä kuitenkin oli joitain omia näkemyksiä joista voi lähteä liikkeelle jos ei vielä kokemusta ole.
Jos kiinnostaa lukea lisää eri materiaaleista ja muusta semmoisesta niin ainakin Partioaitan sivuilta löytyy hyviä vinkkejä ja faktoja.
https://www.partioaitta.fi/oppaat/materiaaliopas/
https://www.partioaitta.fi/oppaat/materiaaliopas/10-kysymysta-untuvasta/
Ja muistathan myös:
Instagramissa @alanko.ulkoilee https://www.instagram.com/alanko.ulkoilee/
ja
Facebookissa https://www.facebook.com/alankoulkoilee/
Ja tilaa toki myös ilmoitukset uusista postauksista suoraan sähköpostiisi!
