Hiihtoloma Iso-Syötteellä

Julkaistu: 12.3.2019

On helmikuu ja vihdoinkin edessä oli kauan odotettu hiihtoloma.
Tämän viikon voisi tiivistää; Perheen yhdessäoloa, lumilautailua, talvesta nauttimista, lumilautailua ja satumaisia maisemia. Tässä nyt kuitenkin vähän kattavampi kuvaus tästä mahtavasta viikosta. 

Meidän hiihtoloma suuntautui Iso – Syötteen lumoaviin maisemiin. Paikat ja maisemat olivat meille jo ennestään tuttuja. Menimme lomalle ilman suurempia suunnitelmia mitä aiomme tehdä. Toki lumilautailla, mutta muita suunnitelmia meillä ei ollut.
Kun pääsimme lauantaina perille, niin laitoimme tavaroitamme paikoilleen ja kävimme kävelemässä ja ihastelemassa maisemia. Nautimme kauniista talvisesta päivästä. Majoituksemme oli tunturin huipulla, eli postikorttimaisemat olivat taattuja joka hetki.
     

Sunnuntaina lähdimme laskemaan. Heti aamusta, kun rinteet aukesivat, niin suuntasimme mäkeen. Majoituksestamme oli 150m matkaa eturinteisiin, joten autoa emme kulkemiseen tarvinneet. Liput ladattiin verkossa jo valmiiksi, joten saimme heti keskittyä laskemiseen.
Tyttöjen kanssa aloitimme rinteiden läpikäynnin 1 ja 2 rinteestä. Heti alussa tytöt (ja minä) innostuivat ykkösrinteen vieressä olevista metsäreiteistä sekä kumpareista. Ja hauskaa oli. Kyllä se on jännä miten aikuinen mies innostuu lumilautailusta näin paljon…

Pidimme iltapäivällä ruokailutaukoa ja pientä lepo hetkeä. Sen jälkeen otin meidän 6-vuotiaan pojan mukaani ja suuntasimme hänen kanssaan lastenrinteen naruhissiin harjoittelemaan. Tytöt jatkoivat lautailua kahdestaan.
Vaikka en mikään paras mahdollinen opettaja ole, niin hyvin 6-vuotias alkoi oppia, kun kiinnostusta oli. Perus jarrutukset oli opeteltu aikaisemmin ja nyt oli aika alkaa harjoitella käännöksiä. Tuli taas huomattua miten hankalaa etukantille käännös alussa on. Poika laskee goofyna ja itse olen regu laskija. Kun näytin hänelle käännöksiä, niin laskin itse switchinä. Se on hyvä harjoitus itsellekin ja muistuttaa miten hankalaa se aloitus taas olikaan.
Hienosti kaikki kuitenkin meni ja oppiminen alkoi hyvin. Pari tuntia oli kuitenkin maksimi mitä poika jaksoi. Vein hänet mökille lepäämään ja pulkkailemaan ja suuntasin itse vielä tyttöjen kanssa illaksi mäkeen.

Maanantai oli muuten lähes samanlainen päivä, mutta aamulla otimme pojalle hiihtokoulusta lautailu opettajan, joka kävi läpi alkeita ja opetti ankkurihissin käyttöä. Tunnin päätteeksi poika meni jo komeasti ankkurihissillä. Nopeasti lapset oppivat ja hiihtokoulun opettajaa kuunnellaan paremmin kuin sitä omaa vanhempaa. Toki ne hiihtokoulun opettajat osaavat opettaakin paremmin.
Meidän ohjelmassa oli siis kovaa laskemista ja harjoittelua.

 

Tiistaina kävimme tutustumassa pikku-Syötteen rinteisiin ja laskimme päivän siellä. Vähän erilainen kuin Iso-Syöte, mutta aloittelijalle ehdottaman hyvä paikka laskea.
Kävimme vielä iltapäivällä tutustumassa husky tarhaan Syötteen Eräpalveluilla ja se osoittautui todella mielenkiintoiseksi ja mukavaksi vierailuksi.

Keskiviikon pidimme kokonaan taukoa laskemisesta ja kävimme Ranualla tutustumassa Ranuan eläinpuistoon. Jääkarhut, ahma ja muut pedot olivat ehdottomasti vierailemisen arvoisia.
Illalla kävimme vielä kävelemässä Pikku-Syötteellä taikametsän läpi. Taikametsä on hienosti valaistu koko perheelle sopiva ulkoilureitti. Reitti pitää kävellä ilta aikaan, koska valaistus on hienoimmillaan tietenkin pimeällä.

  

Torstaina ja perjantaina keskityimme jälleen siihen tärkeimpään, eli lautailuun. Laskimme tyttöjen kanssa tuttuja eturinteitä ja erityisesti rinteiden sivuja sekä kävimme laskemassa takarinteillä 4 ja 6 rinnettä. Myös ne rinteet sopivat erinomaisesti koko perheelle. Niiden rinteiden profiili mahdollisti meille laskutekniikan erilaista harjoittelua. Taas kehityimme muutaman askeleen.
Innostuimme myös ministreetin laskemisesta. Ministreetin hyppyrit ja pressit olivat erittäin hyviä laskettavia. Opimme paljon niiden laskemisesta ja se jopa tuntui sujuvan meiltä todella hyvin (toki tämä puhtaasti oma mielipiteeni). Erityisesti vanhempi tytöistä on innostunut laskemaan pressejä.

Nuorin lapsistamme keskittyi edelleen perusteiden harjoitteluun lastenrinteissä. Ankkurihissillä ylös ja laskiessa jarrutusten ja käännösten harjoittelua. Muutamassa päivässä tapahtui kyllä valtavasti kehitystä lauta kontrollin ja tasapainon hallinnan kanssa. Heti alusta on harjoiteltu laskemista switchinä ja se tuntuu onnistuvan myös hyvin. Se täytyy muistaa nyt pitää harjoittelussa mukana.
Itse harjoittelin myös switchinä laskemista samalla kun pojan kanssa laskin sekä tailpressiä tailgräpillä.

Perjantaina menimme mäkeen melkein heti klo 10 kun rinteet aukesivat. Päivän aikana pidimme taukoa ruokailun ajan sekä yhden pikku tauon, kun kävin hakemassa pojan rinteeseen. Perjantaisin on iltamäki ja päätimme käyttää sen hyödyksi ja vanhimman tyttären kanssa lopetimme 20.30 laskemisen illalla. Täytyy sanoa, että oli paikat aika loppu illalla, kun mökille palasimme.

Paljoin ehdimme tehdä ja kokea. Silti ehdimme levätä. Perheen yhdessäoloa ja aikaa lasten kanssa.
Kelit olivat mahtavat ja mikä tärkeintä, rinteet olivat aivan huippu kunnossa. Jälleen kerran!

Syöte on ehdottomasti todellinen perhekohde. Maisemat ovat satumaiset. Kaunis ja rauhallinen luonto ympärillä. Tekemistä löytyy koko perheelle ja palvelut toimivat. Seuraavaa vierailua jo kovasti suunnitellaan…