lapset, lapsiperheet, Laskettelu, Lumilautailu, hiihtokeskukset, talvi, Suomen luonto, helppo nauttia

Kommelluksia hisseissä

Julkaistu: 12.12.2018

Ankkurihissi, sompahissi, tuolihissi, kuomullinen tuolihissi, gondolihissi, naruhissi ja mattohissi. Kaikki erilaisia ja silti tekevät saman asian. Vähän vain eri tavalla.
Kun käännökset ja jarrutukset laudalla alkavat sujumaan, niin vielä voi yllätyksiä olla edessä…

Lumilautailu itsessään on mahtavaa ja jotenkin rentouttavaa. Hieno laji ja kaikki oppivat kyllä lautailemaan, kun vain harjoittelevat. Toki toinen oppii helpommin kuin joku toinen. Lapset yleensä oppivat helposti, vaikka mitä, kun vain harjoittelevat ja heitä kannustetaan siihen. Vaikka lapset oppivatkin nopeasti, niin hetki heilläkin menee ennen kuin saavat juonesta kiinni. Yksi tällainen asia lumilautailussa on ankkuri- ja sompahissillä ylös nouseminen. Kuulostaa helpolta, mutta voi yhden vahingon jälkeen osoittautua yllättävän hankalaksi.

Seuraavat askeleet

Mainos, sisältö jatkuu alla
Mainos, sisältö jatkuu alla

Kausi 2015/2016 saatiin todella hyvillä mielin päätökseen ja odotukset kaudelle 2016/2017 olivat aika korkealla. Melkoisen tapahtumarikas kausi kyllä tulikin. Pääsimme aloittamaan kauden isänpäivänä 13.11 mikä on Etelä-Suomen oloissa aika poikkeuksellista. Ensimmäiset laskut saivat mielen korkealle ja odotimme pitkää kautta. Toiveissa oli, että olisimme saaneet paljon lasku päiviä ja taidot olisivat edelleen kehittyneet. Talvi ei kuitenkaan jatkunut suotuisasti ja kauden jatkuminen venyi tammikuulle asti.

Lapset oppivat kyllä lautailun perusteet hyvin. Käännökset molemmille kanteille ja jarrutukset alkoivat sujua. Seuraavaksi meitä odotti haaste nimeltä hissit. Lapset olivat käyttäneet naruhissiä sekä mattohissiä ja niiden käyttö onnistui todella hyvin. Nyt piti päästä pidempiin rinteisiin ja oppia käyttämään ankkurihissiä ja sompahissiä. Laudan kanssa pärjää hississä kyllä, kun vain muistaa, että kulkusuunta on etujalka edellä. Ylävartaloa ei saa kääntää. Muuten lauta kääntyy myös ja kantti leikkaa kiinni. Ei se hissin käyttäminen ole vaikeaa, mutta vaatii opettelua.

Vanhin tyttäreni oli 8-vuotias, kun hissin käyttöä harjoiteltiin. Edeltävänä talvena Sappeella hiihdonopettaja opetti alkeita, miten sompahissiä käytetään. Ajattelin itse opettaa ankkurihissin käytön. Olimme lähirinteessämme Hirvensalossa laskemassa ja sanoin, että kokeillaan ankkurihissiä. Tyttö lähti reippaasti kokeilemaan. Sanoin vain, että pitää tasapainon ja ohjaa lautaa ihan normaalisti. Hissiin mentäessä takajalka otetaan aina siteistä auki. Opastin, että laittaa ankkurin toisen haaran laudassa kiinni olevaa etujalkaa vasten ja pitää tasapainon. Hissi vie siitä ylös. Ankkurihissiin ei kuitenkaan saa nojata. Kun pääsee ylös, niin ottaa ankkurin suoraan vetämällä pois ja liukuu sivuun.
Avustin ensimmäistä lähtöä alhaalla ja hyvin lähti tyttö liikkeelle. Otin itse seuraavan ankkurin ja katsoin kun tyttö nousi rinnettä ylös. Hyvin meni. Kun tasapainon hallinta sujuu, niin tämäkin onnistuu. Tai niin luulin. Kun hissi tuli ylös, niin tytölle tuli paniikki ja hän kaatui ankkurihissin päälle. Ankkuri juuttui jalkoihin kiinni ja veti tytön toiselta puolelta rinnettä alas ennen kuin turvanaru katkaisi hissin kulkemisen. Itse tulin perässä ja hissi pysähtyi juuri ennen kuin pääsin ylös. Pelkäsin pahinta. Jätin hissin ja menin viimeiset metrit ylös ilman hissiä ja huomasin mitä oli käynyt… tyttö makasi hissin takana olevassa pienessä pudotuksessa ja itki. Otin laudan pois jalasta ja kiirehdin auttamaan hänet ylös. Onneksi hän ei loukkaantunut. Säikähti vain valtavasti. Tästä tuli pelkotila ja sitä on vaikea saada lapselta pois. Tein virheen, kun päästin tytön edelläni ensin. Meidän olisi pitänyt tehdä ensimmäinen nousu yhdessä tai sitten minun mennä edellä ja olla ylhäällä ottamassa häntä vastaan.

Kaikkien onneksi tästäkin selvittiin ja otettiin opiksi. Pelkotilan voittamiseen meni melkein vuosi. Siihen asti tyttö suostui käyttämään vain sompahissiä sekä naruhissiä ja mattohissiä. Yksi onnistuminen ankkurihissillä laukaisi pelon ja sen jälkeen kaikki on mennyt todella hyvin. On onnistuneesti käytetty ankkurihissiä, sompahissiä, tuolihissiä sekä gondolihissiä.
Harjoitellessa sattuu ja tapahtuu. Tässä toki oli iso onnettomuus lähellä. Ehkä se ennakoi tulevaa koska tällä kaudella vielä sattui muutakin. Siihen palaamme seuraavassa blogauksessa.