Fiskars – maastopyöräilyn uusi tulokas

Julkaistu: 07.8.2016

Torstaiaamu alkoi tasaisen harmaana ja sateisena. Vesi valui ikkunassa, mutta ennuste lupaili iltapäiväksi aurinkoista, mikä kohensi mieltä. Tarkoituksena oli nimittäin lähteä testailemaan uusia maastopyöräpolkuja. Tietenkin edellinen päivä olisi säiden puolesta ollut lähes täydellinen. Onneksemme sää parani luvatun mukaiseksi ja lähdimmekin ajelemaan kohti Raaseporissa sijaitsevaa Fiskarsia.

Fiskarsin ruukin historia ulottuu neljän vuosisadan päähän, jolloin siellä alkoi raudan valmistus. Fiskarsin metsät ja vesivoima olivat kruunun intresseissä, vaikka malmi jouduttiin tuomaan Ruotsista asti, sillä Ruotsin Bergslagenin metsiä haluttiin säästellä. Fiskarsin ruukista on tullut etenkin kesäturistien suosima miljöö. Uusimpana ruukin seutua ja sen metsiä somistavat maastopyöräpolut. Viikon alussa Fiskars village trail center avasi 20km eri tasoisia pyöräratoja, joita oli tietenkin heti päästävä testaamaan. Ja lisää on luvassa! Viimeistään vuoden 2017 aikana rakennetaan loput n. 40km.

Fiskars

polkua

Fiskarsin kylän liepeillä lehmät loikoilivat niityllä ja nautiskelivat olostaan. Ajoimme auton parkkiin torin laidalle, mikä toimi ilmeisesti myös virallisena maastopyöräreittien alkupisteenä. Reput heitettiin selkään ja suuntasimme joen toisella puolella olevalle tielle. Pienen kartanlukuhetken päätyttyä olimme yksimielisiä reitistä kohti metsän reunaa.

Kartan lukua

Arviolta ensimmäiset kaksi kilometriä ajeltiin perus hiekkatietä, jonka jälkeen avautui metsäpolut. Vähäisen kokemukseni takia valitsimme vihreäksi ja siniseksi merkityt reitit. Useammalla reitillä oli sama alkupätkä, jolla polku kiemurteli suhteellisen tasaista maastoa. Lopussa päästiin rymistelemään vauhdikasta alamäkeä, jossa pyörä kiisi pitkin metsiä yli hiekkahyndien ja valleissa kurvaillen. Minulle puusta rakennettu ramppi oli hiukan liikaa, sillä olisin varmasti tehnyt kotimatkaa hälytysajoneuvon kontissa naama veressä. Jätin hypyt Valtsulle. Ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa minäkin uskallan.

Slätmalmskorset

Slätmalmskorset

Sininen rata oli profiililtaan hieman edellistä vaikeampi, minkä kertoi jo värikoodi. Reitin alkupuolella ollut pitkä nousu tuntui suhteellisen haasteelliselta renkaiden sutiessa kostealla mättäällä. Toisaalta taitojen karttuessa minun ei ehkä tarvitse yhtä tarmokkaasti keskittyä pystyssä pysymiseen ja nousikin sujuu sutjakkaammin. Poluille rakennetut sillat olivat Valtsun lemppareita. Vaikeustaso vaihteli siltarakennelmissakin ja kerran jopa päädyin suoraan mutaiseen jorpakkoon pudotessani sillalta.

Kaiken kaikkiaan tästä jäi erittäin positiivinen fiilis ja odotamme innolla lisäreittien valmistumista. Toki tulemme varmasti käymään useampaan otteeseen Fiskarsin poluilla, sillä Espoosta on kohtuullinen tunnin ajomatka näin hienoille apajille.

-Janika