Luonto

Suomi 100 – oodi luonnolle

Julkaistu: 06.12.2017

Radiosta soi laaja kattaus suomalaista musiikkia Tapio Rautavaaran Päivänsäde ja menninkäisestä Reijo Taipaleen Satumaahan ja Arttu Wiskarin Mökkitiehen. Nämä kipaleet eivät kuulu jokapäiväiseen soittolistaani, mutta herättävät ajatuksia itsenäisyyspäivänä.

Tätäkö suomalaisuus on? Suomalaisuuden soundtrack tarjoaa ehkä hieman mollivoittoisen kuvaelman Suomesta ja suomalaisuudesta. Tästä innostuneena kokosin oman Suomi-kuvani lainaten säkeiden sanomia.

”Niin etelä ja pohjoinen, kaikki meitä varten on” Suomi on kauttaaltaan ainutlaatuinen maa. Pohjoisen tunturit, Järvi-Suomen tuhannet vesistöt, eteläisen Suomen kaunis pääkaupunki ja Saaristomeren uskomaton luonto tekevät kaikki omalla tavallaan Suomesta Suomen.

Mainos, sisältö jatkuu alla
Mainos, sisältö jatkuu alla

Metsiä, järviä – kaunista luontoa

Saaristomeri kesäpäivässä

Suomen tunturit ovat upeaa maasto kesät talvet sekä päivin ja oöin.

”Huuruisesta ikkunasta katsoo, vaihtuvat maisemat.” Ikkunassa viilettää metsämaisemia toisensa jälkeen. Suomi on yhtä metsää, ja mikäs täällä metsäisessä maassa on asua. Mänty, kuusi ja koivu kilpailevat keskenään olemassa olostaan. Ei ole montaa asiaa, jotka voittavat metsäretken hiljaisuuden keskellä.

Suot, kansallisylpeys!

Vehreä metsä, Suomen ylpeys

”Valkoinen on hanki, valkoiset on yöt kesien.” Kaksi mahdollisesti parasta asiaa Suomessa yhdistyvät tässä säkeessä. Lumen peittämät kuuset, kainon huuruiset koivunoksat ja kinokset ympärillä tekevät talvesta talven. Lumi antaa valoa pimeään talveen, tuo talven tunnelman ja piristää mieltä. Eilinen lumisade kotikulmilla oli itsenäisyyspäivän aaton kohokohta. Rakastin sitä kuten jokaista lumisadetta täällä etelässä. Joka ainoa kerta toivon, ”kumpa se nyt jäisi maahan eikä loska veisi sitä mukanaan”. Yhtä lailla sydämeni sykkii Suomen kesien valon tuomalle tunnelmalle. Eihän joka puolella maailmaa pääse kokemaan kesäyön taikaa.

Pakkanen, hanki ja sukset ovat talven ykkösasioita

Kesäyö pohjoisessa

”Meri vaahtosi kuin olut kuohuaa.” Meri, oi ihana meri! Kimmeltävä, myrskyävä ja toisinaan tyyntäkin tyynempi, jatkuvasti vaihtuva ja eri väreissä näyttäytyvä meri on yksi aarteistamme. Valitettavasti myös haavoittuva ja siksi suojeltava – kuten muukin luonto. Asun meren äärellä ja vietän kesäni meren ympäröimänä. En siis osaisi kuvitella elämää merettä.

Meri, oi ihana meri!

Mökkimaisema on ihailun arvoinen

Onnea satavuotias Suomi!