Nyt kun syksy on jo alkanut näyttämään oranssia ja keltaista väriään, on hyvä alkaa valmistautumaan tulevaan talvikauteen ja sen tuomiin uusiin juttuihin. Meinasin sanoa seikkailuihin, mutta tuntuu että viljelen tuota sanaa aivan liikaa (viitaten milloin mihinkin juoksulenkkiin lähimetsässä, jotka eivät muiden silmissä ole seikkailua nähnytkään), niin jospa nyt pysyteltäisiin maan tasalla ja puhuttaisiin ihan vaan uusista asioista ja uusista kokemuksista.
Pieni, tai oikeastaan aika suurikin, pelko tietenkin liittyy siihen, että tuleekohan sitä talvea sen varsinaisessa lumisessa merkityksessä ollenkaan? Ei sitä täällä rannikolla enää voi olla varma yhtään mistään. Naapurin maanviljelijältä voi toki kysellä sataako lunta huomenna vai ylihuomenna (uutisten sääkarttojen ollessa epämääräisiä), mutta kuka osaisi sanoa kannattaako hankkia kausikorttia kotirinteeseen vai ei?
Vaikka toiveenamme onkin ollut suunnata tänä talvena ottamaan pieni breikki kylmyyteen, nimittäin sinne entiseen kotimaahan Dominikaaniseen tasavaltaan, eihän sitä tiedä vaikka tässä vielä ehtisi lumestakin nauttia. Tuota toivottua Karibian breikkiä ei loman (ja rahan) puutteessa taida edes tulla, joten vähintään mennään samalla linjalla kuin viime talvena, eli pikkurinteissä pyöriessä. Uusia laskupaikkoja aion jokatapauksessa napata haaviini, lähellä tai kauempana. Nyt jopa tuolla jälkikasvullakin alkaa olemaan sen verran ikää, että mitkään laskureissut automatkoineen eivät ole poissuljettuja asioita. Sitäpaitsi, viime talven innostukseni on vakuuttanut jopa mieheni, joka on päättänyt että lumilautaa pitää lähteä koittamaan.
Itse sen sijaan olen nähnyt jo uniakin tuplatakinkäännöstäni, sillä ihan varmasti aion etsiä sukset alleni kuten viime talvena uumoilin ja koittaa että osaanko vielä yhtä sulavasti (hahah) kääntyillä alamäessä, vai pitääkö palata harjoitusrinteeseen silläkin saralla.
Vielä on kuitenkin muutama kuukausi kuivaharjoittelua edessä. Telinevoimistelu on vaihtunut CrossFit-hulluuteen ja nyt kun kuukausi treenaamista on jo takana, on olo jo ihan superhyvä verrattuna siihen mistä lähdin liikkeelle! Ihan mahtavaa huomata miten nopeasti huomaa itsessään eron. Eihän se nyt vielä kauheasti ulospäin näy, mutta oma liikkuvuus on parantunut huomattavasti ja voimaa alkaa olemaan varsinkin reisissä ihan reippaasti. Odotan siis innolla miltä tuntuu laskeminen viime talveen verrattuna, jolloin jäin rapakunnossani Åren rinteillä auttamattomasti jälkeen megaurheilijaseuralaisistani, lyssähtäen jalat täristen keskelle alamäkeä…
