Vesipalloa pelaten uuteen laskukauteen

Julkaistu: 28.11.2016

Vesipallo_peli_2Harjoitusottelu Gladius – Salon Uimarit, 22.11.2016, kuva Tuuli Suominen

Olen entinen kilpauimari, joten uinti on ollut itselleni helppo tapa pitää kuntoa yllä. Olen treenannut vuosia niin Cetuksen kuin Gladiuksen Masters ryhmissä. Valmensinkin pari talvea Masters ryhmää Kirkkonummella. Viimeisen kilpauintistarttini uin aikoinaan kesällä 1991 SM-kisoissa Espoonlahdessa. Tämän jälkeen en ole suostunut vedessä kilpailemaan, mutta vesipallo teki tähän poikkeuksen.

Käytännössä ajauduin vesipallon pariin puolittain vahingossa. Joku säännöllinen urheilu on mielekästä, joka väkisin pakottaa lähtemään pois kotisohvalta ja pitämään kuntoa yllä talvea varten. Kirkkonummella Gladiuksen Masters -ryhmän loputtua, pohdin viitsinkö ajaa parina iltana viikossa Espoon puolelle vain mitä muuta tilalle? Hyvä ystävättäreni oli pelannut miehensä kanssa harrastevesipalloa Kirkkonummella vuoden verran ja he houkuttelivat minut mukaan pelaamaan ja he kehuivat kilpaa treenien rankkuutta. En ole koskaan treenannut aktiivisesti mitään joukkuepeliä, joten edessä oli minulle monta uutta ulottuvuutta. Siitä se sitten lähti elokuussa lajiin tutustuminen..

Kirkkonummen Gladiuksessa on ollut  kymmenen vuoden ajan aikuisten harrastevesipallojoukkue. Vesipalloa treenataan Kirkkonummen uimahallissa aina tiistai-iltaisin klo 20:30 – 22:00 (uimahallin sulkeuduttua yleisöltä). Treenit koostuvat kolmesta osa-alueesta:

  • Verryttelystä ja uinnin tekniikkaharjoitteista
  • Vesipallon käsittelytaitojen ja pelistrategian treenaamisesta
  • Itse vesipallon pelaamisesta

Treeneissä käy niin miehiä kuin muutamia naisiakin. Kaikilla pelaajilla on into oppia kokoajan lisää vesipallon saloja ja saada kunnolla sykkeet nostettu treeneissä.

Vesipallo_pallotteluaVesipallopallottelua. Kuva Tuuli Suominen

Eniten vesipallon pelaamisessa itselleni on haasteita tuonut lajin fyysisyys eli pelatessa  uidaan kovia spurtteja ja käydään vastapuolen pelaajaa  hyvinkin fyysisesti ”käsiksi”. Mustelmia ja kolhaisuja tulee väkisinkin halusi tai ei. Vaikeinta minulle on ollut hahmottaa pelitaktiikkaa. Kaikkien sääntöjen oppiminen on vielä vaiheessa. Oikea kätisenä ja yhden oikean olkapääleikkauksen läpikäyneenä, vesipallon heittäminen ja kopin ottaminen sekä puolustaminen on ottanut koville olkapäässä. Aikoinaan sain ankkurihissin ankkurikapulan opetustilanteessa olkapäähäni, joka vaati leikkaushoitoa.

Vesipallo_peli_1Harjoitusottelusta 22.11.2016 ”ainoana naisena kentällä”. Kuva: Tuuli Suominen

Vaikka olen kaikin puolin yrittänyt vältellä urheilussa kilpailemista. Nyt en pystynyt enää välttämään vesipallon harjoitusottelua. Olihan se monella tapaa uusi ja erilainen kokemus ja toisaalta minulla ei ollut mitään paineita harjoitusottelua kohtaan.

Suomessa on valitettavan vähän harrastelija vesipallojoukkueita. Kirkkonummen Gladius on useampaan otteeseen pelannut harjoitusotteluita Salon Uimarien vesipallojoukkuetta vastaan. Synkkänä syksyisenä iltana 22.11.2016 oli näiden kahden joukkueen kohtaaminen Kirkkonummen uimahallissa. Paikalla oli SM-tason vesipallotuomari Kalle Nousiainen, joten ottelu varmasti tuomittaisiin oikeilla säännöillä. Tarkoituksena oli pelata 4 x 10 minuutin erää, mutta allasajan salliessa peliä pelasimmekin 5 x 10 minuuttia. Olin Gladiuksen puolelta ainut nainen, joka pelasi kaikki viisi erää. Toinen joukkueemme naisesta luovutti kolmannessa erässä, pelin kovan vauhdin takia. Muut joukkueemme naiset olivat syystä tai toisesta poissa. Vastapuolella taas ei ollut tällä kertaa yhtään naisia mukana pelaamassa, aikaisemmin oli ollut. Peli oli ainakin itselleni varsin nopeatempoinen ja onneksi hyvästä uimataidostani oli paljon etua. Vaikkakin edelleen itselleni pelin lukeminen tuotti vaikeuksia sekä maalit jäi tekemättä yrityksistä huolimatta. Itselleni jäi vielä paljon opittavaa, mutta oli todella kiva pelata. Harjoituspeli päättyi; Gladius – Salon Uimarit 18-22. Pelissä ei suljettu ketään pois eikä jäähyjä tullut. Salon joukkueen maalivahti teki upean jalkatorjunnan, josta tuli puheenaihe pelin päätteeksi.  Itselleni pelistä jäi muutama isompi mustelma puolustustilanteista.

Positiivisesti olen yllättynyt vesipallon pelaamisen kuntovaikutuksista!

Kommentoi

Hiihtokoulun lumileiri

Julkaistu: 27.11.2016

Peuramaan Lumileiri_2016Monet hiihtokoulut aloittavat kauden hiihdonopettajien yhteisellä lumileirillä. Peuramaan hiihtokoulun perinteisiin on kuulunut marraskuun kolmantena viikonloppuna pidennetty viikonloppuleiri lumivarmassa Rukalla, Kuusamossa.

Mikä on lumileiri?

Lumileiri on hiihtokoulun yhteinen tilaisuus hiihdonopettajille, minkä avulla valmistaudutaan tulevaan laskukauteen, jaetaan tietoa ja kokemuksia sekä opitaan uutta ja hiotaan omia taitoja. Monet etelän keskusten hiihtokoulut menevät pohjoiseen, jotta lumileiri saadaan pidettyä varmasti lumivarmoissa olosuhteissa ennen kuin omat keskukset eteläisemmässä Suomessa aukeat. Pohjoisen keskukset taas monesti pitävät lumileirit ennen varsinaisen turistikauden alkamista, jotta myös kausiopettajat pääsisivät nauttimaan näistä tilaisuuksista. Lumileiri on hiihtokoulukohtainen asia ja välttämättä lumileiriä ei edes kustannussyistä järjestetä joka vuosi. Samoin kustantaako hiihtokeskus/hiihtokoulu kokonaan vai osan lumileiriä on myös hiihtokoulukohtainen asia. Samoin onko osallistuminen lumileirille ns. ”pakollista” vai vapaaehtoista vaihtelee hiihtokouluittain.

Mitä lumileirillä voi oppia?

Kauden 2016-2017 Peuramaan lumileirillä koulutuksen aiheena oli Ratalaskukouluilaisten valmentaminen ja jatkotason tunnit. Tällä kertaa kouluttaja oli Rukan hiihtokoulun oma kouluttaja ja kausiopettaja. Ulkopuolisen kouluttajan käyttö monesti avartaa mahdollisuuksia nähdä oman ”kehän” ulkopuolelle. Samoin vieraampi kouluttaja herättelee ajatuksia ja erilaisia kysymyksiä uudesta näkökulmasta. Tämän vuoden kouluttajalla oli kokemusta nuorena ratalaskemisesta, master laskutouhuista, Ski Sport Finlandin koulutusohjelmasta, joten paljon hyviä kokemusperäisiä vinkkejä liittyi koulutukseen.

Lumileiri_Ruka_2016Monellekin tutut Peuramaan opettajat ”oppilasrivissä”.

Ensimmäisenä koulutuspäivänä hiomme enemmän ”ruostuneita” taitojamme kesän jäljiltä eli yksinkertaisesti haimme suksituntumaa. Varsinaisen treenaamisen aloitimme mitenkä hyödyntää erilaisia ja hyvin yksinkertaisia ratoja ihan perustason harjoitteissa. Opimme löytämään lapsioppilaille mielekästä tekemistä perusratoja laskemalla yksikertaisessa rinteessä ja samalla opettamalla kehonhallintaa ja löytämään oivalluksia käännösten tekemisessä. Lopulta pääsimme itse laskemaan ”SuomiSlalom” rataa Vuoselin rinteeseen. Harmittavasti meidän kannalta kaikkien varsinaisten treenirinteiden rata-ajat olivat jo ajat sitten varattu eri alppiseurojen ratatreeneille. Kyseisenä viikonloppuna Rukalla riitti nuoria alppihiihtäjä lupauksia treenailemassa, niin kotimaasta kuin Venäjältä.

Lumileiri_Ruka_2016Perusratatreenien opettelua pienemmille oppilaille.

Toisena päivänä pääsimme treenaamaan oikein kunnolla omia taitojamme ja samalla kävimme läpi ns. selkeää opetuspolkua. Ensin harjoitteita aurakäännöksellä ja sen jälkeen vastaavat harjoitteet käännösyhdensuuntaisin suksin eli luisuvina käännöksinä ja lopulta leikkaavina käännöksinä. Tahti treenaamisessa oli vauhdikas ja päivän päätteeksi jalat tiesivät laskeneensa.  Päivän päätteeksi katselimme laskuvideoitamme kahden päivän ajalta ja analysoimme niitä.

Lumileiri_Ruka_2016Kuru -rinteessä oli loistavaa treenata monellakin tavalla eri harjoitteita.

Kolmantena päivänä nautimme vain omasta laskemisesta kunnon talvisissa tunnelmissa lumisateessa ja mietiskellen oppimiamme asioita. Muutamat vaihtoivat jopa lajia ns. oman mielilajinsa pariin eli lumilautailuun tai telemarkiin ja osa taas viihtyi parkin puolella enemmänkin.

Ruka_VuoseliVuosselin rinne lumisateessa.

Kaikkein parasta antia laskemisen lisäksi on yhteiset hetken muiden hiihdonopettajien kanssa. Hiihdonopettaja yhteisö koostuu nuorista 19-vuotiasta aina jo eläkeiän saavuttaneeseen 68-vuotiaaseen opettajaan. Joukkoon mahtui siviiliammattien kirjoa laidasta laitaan ja opiskelijoita. Laskuhistoriaa ja kokemuksia oli syntynyt hyvin erilaisista vaiheista. Päivällispöydän ääressä keskustelimme missä kukakin oli laittanut laskettelusukset ensimmäistä kertaa jalkaan? Milloin kukakin oli käynyt itse ensimmäisen hiihtokoulussa? Välineet, hiihtokeskukset sekä aika oli muovannut hyvin mielenkiintoisia omakohtaisia tarinoita lajin parissa. Niistä riittikin keskustelun aihetta pitkälle yöhön..

 

 

Kommentoi

Kamapörssi

Kamapörssi, SkiExpossa

Julkaistu: 05.11.2016

Lasketteluyhdistys Lumiset ry on perustettu vuonna 1977. Lumiset on ollut järjestämässä ensimmäisiä SkiExpo messuja ja luonut koko Kamapörssin näille messuille.

Itse olen istunut yhdistyksen hallituksessa useita vuosia 1990-luvulla ja toiminut matkanjohtajan 1990 – 2000 -luvuilla. Skiexpoon Lumisetin Kamapörssiin tulin ensimmäistä kertaa talkootöihin vuonna 1992. Kamapörssistä tuli moneksi kymmeneksi vuosiksi tietynlainen elämäntapa SkiExpo -messujen ajaksi. Siellä tapasi muita samanhenkisiä talkoolaisia ja toki näki muitakin ”rinne-elämän” tuttuja. Messujen talkooväestä on löytynyt hyviä laskukavereita ja ystäviä. Tänä vuonna olin pitkästä aikaan taas Kamapörssissä iloisena talkoolaisena.

Tarkempaa historiaa Lumisetin Kamapörssistä voi lukea Lumisetin sivuilta.

Kamapörssi on vuodesta toiseen ollut monen varsinkin perheellisten oiva paikka kierrättää pieneksi jääneet lasten laskettelu- ja lumilautavarusteet.  Samalla on pystynyt hankkimaan uudet tilalle. Samoin myös ns. virhehankinnat tai muutoin vanhat välineet on pystynyt myymään vaivattomasti sekä tekemään uusia löytöjä.

Miten Kamapörssi toimii?

Kamapörssiin voi kuka tahansa tuoda omia käytettyjä välineitä myyntiin, max 5 per/hlö. Myyntiin voi tuoda, niin alppi- ja telemarksuksia, lumilautoja, alppi- ja telemark monoja, lumilautakenkiä sekä kypäriä ja sauvoja sekä selkäpanssareita jne. Vaatteita tai ns. pehmeää tavaraa ei oteta vastaan. Myyntiin tuotavat välineet pitävät olla nykyaikaisia ja tottakai ehjiä eli niillä pitää pystyä laskemaan.

Kamapörssi_tavaran_vastaanottoTavaroiden vastaanotto. Kuva: Juha Mäkinen

Hinnoitteluvaihe on haastavin. Yllättävän monella ihmisellä on tunnesiteitä ja omia näkemyksiään välineitä kohtaan. Jokainen myyjä siis hinnoittelee omat tuotteensa, mutta apua saa myös ”henkilökunnalta”. Vaikeinta on ehkä ymmärtää, että osa välineistä on vaan jo vanhoja.. Varsinkin carving-, twintip- ja vapaalaskusuksien tulemisen myötä ns. vanhat pitkät ”lankut” ovat vain jo vanhanaikaisia, toki niillä voi vielä laskea nostelgisella laskutekniikalla, mutta myyntikanavat ovat aivan muut. Samoin 1980-luvulla suuressa suosiossa olleet takaaladattavat monot ovat vain jo historiaa. Hinnoittelussa huomaa kolme eri asiakasryhmää:

1. Tavarasta halutaan eroon ja laitetaan hinta sellaiseksi, että se menisi varmasti kaupan (lähinnä pieneksi jääneiden välineiden myyjät).

2. Hintatietoiset myyjät, joilla välineet ovat monesti hyvinkin uusia. Tietävät tuotteen tarkan hinnan ja sen jälleenmyyntiarvon.

3. Tunnesideihmiset, kun kolme vuotta sitten kauden alussa tuotteesta oli maksettu esim. 500€ ja eihän sillä ole laskettu kuin ”muutamia” kertoja. Niin, kyllähän siitä edelleen pitäisi saada 300€. Totuus monesti on, että tuote on vielä vanhempi ja esim. suksia tai lautaa ei ole koskaan huollettu ja pohja on aivan kuiva tai monot todella tuoksuvat ”sukkahielle” eli niitä ei ole paljoa kuivatettu laskupäivän päätteeksi..

Lumiset ottaa 15% välityspalkkion tai alle 10€ tuotteista vähintään 2€. Tuotteita voi tuoda myyntiin ainoastaan messuilla perjantaina ja lauantaina. Ostaa voi kaikkina messupäivinä.

Myytäviä tuotteitaVälineitä löytyy laidasta laitaa vapaalaskusuksista kisasuksiin jne. Kuva: Juha Mäkinen

Ostaminen. Asiakas toki ostaa tuotteita omien tarpeittensa ja mielihalujensa mukaan. Tinkimisvaraa ei ole. Henkilökunnalta saa apuja tuotteiden ostamiseen. Viime vuosina nouseva trendinä on näkynyt vapaalaskun suuri kiinnostus eli leveitä suksia randositeillä on ollut useita pareja myynnissä. Varsinkin monojen koot tuottavat haastetta ja tästä syystä aina kannattaa kokeilla monoja ja pitää niitä jalassa useita minuutteja. Monojen varsinainen käyttäjä kannattaa ihmeessä ottaa mukaan sovittamaan tulevaa laskujalkinetta. Useimmiten monojen koot ilmoitetaan sisäkengän senttimittoina, joka on taas aivan eri kuin normaalit eurooppalaiset kengänkoot. Lopulta kun sopiva tuote on löytynyt, ei muuta kuin kassalle!

Kassalla käy ainoastaan maksuvälineenä eurot eli käteinen raha. Miksi? Lumiset tekee ainoastaan kerran vuodessa talkooväen kanssa Kamapörssi -toimintaa, tietokoneohjelman ja maksujärjestelmän kehittämisen kustannukset  ovat olleet liian suuret, joten helpointa on ollut toimia mappien ja käteisen rahan kanssa.

Kamapörssi kassaKamapörssin kassalla käy vain käteinen raha. Kuva: Pauliina Laulajainen

Toinenkin varsin olennainen syy tähän on, että myyjät haluavat myymistä tuotteistaan rahat itsellensä heti. Helpointa on maksaa myyjälle myydyistä tuotteista käteisellä kuin kierrättää pankin kautta. Myyjät voivat tarkistaa isosta taulusta oman tuotteensa numeron, jos numero on ruksattu tuote on myyty ja rahat saa heti kassalta. Sunnuntaina myyjät pääsevät vastalipukkeella ilmaiseksi messuille noutamaan joko rahansa tai myymättä jääneet tuotteet. Jos tuotetta ei ole myyty, siitä ei peritä mitään kuluja.

Myydyt tuotteet KamapörssissäMyydyt taulusta näkee onko oma tuote mennyt kaupaksi.

Lumisetin Kamapörssi tarjoaa vielä varustenarikan, jonne voi uudet hankinnat jättää säilytykseen messujen ajaksi. Näin ei tarvitse kierrellä osastoilla suksien tai lumilaudan kanssa. Tämä lisäpalvelu helpottaa suunnattomasti messuista nauttimista.

KamanarikkaKamanarikka palvelee välineiden ostajia. Kuva: Juha Mäkinen

Mitä tulevaisuudessa? SkiExpo on viimeistä kertaa SkiExpo nimellä olevat messut. Ensi vuonna 2017 samaan aikaan onkin sitten GoExpoWinter, minne tulee sitten kaikki talvilajit mukaan. Saa nähdä mitä kaikkea ensi vuonna voikaan myydä ja kierrättää Lumisetin Kamapörssissä?

GoExpoWinter

1 kommentti