Skiexpo lahjoitti kirjoittajalle bloggaajapassin, jolla pääsi messuille veloituksetta.

Vierailin Ski Expoilla lauantaina n. klo 15:30 aikoihin ja jo ulkona huomasi, että messuväki oli todella liikkeellä. Tosin Jokereiden kotimatsilla oli varmasti oma vaikutuksensa Pasilan aseman ympäristön vilkkauteen. Messuilla sisällä oli oikein mukavasti ihmisiä, joten messuilla näyttää edelleen olevan tilausta. Useamman vuoden ajan samaan aikaan on järjestetty messut monen eri aiheen ympärille ja se on hyvä idea, messukeskus on sen verran suuri paikka, että tuskin esim. pelkästään Ski Expoille tai Digi Expoille riittäisi niin paljon kävijöitä tai näytteilleasettajia, että messuja kannattaisi tässä laajuudessa järjestää. Nyt kun samoissa tiloissa on Ski-, Digi-, Board-, Lätkä ja Säbä –expot, hyötyvät lähes kaikki varmasti toisistaan ja kävijälle riittää nähtävää ja kokeiltavaa.

Monoja testaamassa

Oma mielenkiintoni tällä kertaa kohdistui laskettelumonoihin. Olen nyt muutaman vuoden laskenut monoilla, joissa jalkani puutuvat ja jotka painavat jalkaani monesta eri kohdasta. Lisäksi niihin menee ihan rauhallisessakin menossa lumen sulamisvedet sisälle, joten oli aika käydä kokeilemassa, josko valikoimista löytyisi hyvä messutarjous. Minulla on todellinen ongelmajalka ja se on monovalmistajan painajainen. Vuokraamon monoja minun on ihan turha edes kuvitella käyttäväni ja yleensä kaupan hyllyltä löytyy vain joka paikasta kiristäviä monoja. Päätin jokunen vuosi sitten Bad Gasteinissa (lue aiemmat artikkelini) käydessäni investoida omaan jalkaani valmistettuihin monoihin, mutta nämäkään monot eivät oikein koskaan ole jalassani kovin hyvältä tuntuneet (ja kuten mainitsin, lumen sulamisvesi tuppaa tulemaan sisälle päältä).

Menin messuille kokeilemaan Full Tiltin monoja, koska olin kuullut niiden olevan todella mukavat jalassa. Minulla kuitenkin suurin ongelma on nimenomaan jalkapöydän korkeus, sekä leveä jalka ja FT:n monot eivät tuntuneet ollenkaan hyvältä. Mietin, että mitäs seuraavaksi ja huomasin Mankkaan Suksihuollon osaston, jossa oli hyllyt täynnä Dalbellon monoja. Osastolla oli myös erittäin asiantunteva myyjä, joka ehdotti että kokeilen mallinimeltään Boss –nimisiä kenkiä. Nyt pitää sanoa kaikille, jotka kärsitte tästä epämukavien monojen kirouksesta, että kokeilkaa tätä kenkää! Ihan uskomattoman hyvän tuntuinen jalkaan ja ei kiristänyt jalkapöydän kohdalta yhtään. Boss oli ihan ensimmäinen kenkä ikinä, joka tuntui näin hyvältä jalkaan. Myyjän ammattitaito tuli viimeistään siinä kohtaa esille, kun tietenkin kokeilin ensin ihan liian isoja monoja ja hän ohjasi minut kokeilemaan hieman pienempää ja lopulta sopivia kenkiä. Boss –mallista on olemassa kenkä tavallisella läppäsisäkengällä ja sitten Full Tiltistä tutuksi tulleella ”kierresisäkengällä” (en osaa sitä paremmin kuvailla). Minulle tuo FT:n tapainen sisäkenkä ei sopinut tässäkään kengässä, mutta tavallinen läppäkenkä sopi erinomaisesti. Kengän hintakin oli messuilla kohdillaan, sen sai nimittäin messutarjouksena hintaan 299€ (399€). Vielä ei kengät mukaan tarttuneet, mutta sanotaanko, että lähellä ollaan kauppoja. Saa nähdä joko huomenna, vai siirtyykö myöhäisempään hetkeen talvella.

Ruotsin ja Georgian keskukset

Olihan messuilla toki muutakin. Monet hiihtokeskukset olivat paikalla varsin näyttävillä osastoillaan, kuten muinakin vuosina. Kävin perinteisten Suomen keskusten lisäksi tutustumassa Ruotsin hiihtokeskustarjontaan Visit Swedenin osastolla. Tarjonta naapurissa näyttää mielenkiintoiselta ja monipuoliselta, joten varmaankin jossain vaiheessa tulee käytyä kokeilemassa Ruotsin rinteet. Osastolta sain käsiini kartan, jossa oli yhteensä 6 eri keskusta eri puolilla Ruotsia. Kaksi niistä (Hassela ja Järvsjö) oli karkeasti ottaen puolivälissä Ruotsia, kaksi (Kittelfjäll ja Tärnaby) hieman ylempänä ja kaksi (Riksgränsen ja Björkliden) ihan pohjoisessa, Norjan rajan tuntumassa. Ainakin kaksi pohjoisinta on esittelijän mukaan saman omistajan, joten niihin käy myös sama hissilippu. Esittelijä mainitsi myös, että pohjoisessa rinteet ovat pelkästään luonnonlumella päällystettyjä, ei huono argumentti, jos pitää paikkansa. Jotenkin hämmentävää on, että tässä esitteessä ei ole mm. Åren hiihtokeskusta ollenkaan. Ehkä asia on ajateltu niin, että se on jo tarpeeksi tunnettu ja nyt on panostettu tuntemattomampiin keskuksiin. Visit Swedenilla on olemassa suomen kieliset sivut osoitteessa: www.visitsweden.com/talvi. Sivuilta löytyy suorat linkit mainittujen hiihtokeskusten varaussivuille ja Viking Linen –matkapakettisivulle.

Hieman eksoottisempi paikka minulle oli Georgia, joka esitteli laskettelua Kaukasuksella. Georgian rinteet saavat varmaan vielä odottaa, sillä esitteiden perusteella siellä keskukset olivat kovin pieniä, joten hiihtomatka sinne ei ehkä ole ensimmäisenä suunnitelmissa. Suurin Georgian keskuksista mainosti 57 rinnekilometriä ja 7 hissiä. Voi olla tosin, että siellä päin vapaalasku, heli-ski jne ovat kovassa huudossa, en osaa sanoa. On kuitenkin hienoa nähdä, että Suomalainen hiihtoturisti kiinnostaa myös hieman erikoisemmissa paikoissa.

Suosituin osasto

Messuilla oli todella paljon väkeä, mutta kyllä joka vuosi sen suosituin yksittäinen osasto on ravintola –alue. Porukkaa oli ahtautunut ihan uskomattoman paljon jokaiselle neliösenttimetrille baaritiskin ja aluetta rajaavien aitojen sisäpuolelle. Messukeskuksessa ravintolapalveluiden hinnoittelu on sillä tasolla, että ehkä se tavallaan simuloi ja totuttaa tulevia talvituristeja Lapin sesonkiaikojen hinnoitteluun.

Onnibus aloittaa reitit laskettelukeskuksiin

Mutta miksi ihmeessä Onnibus oli ajanut kokonaisen turistibussin halliin? Syy siihen selvisi kun katsoi reittikarttaa, johon oli merkitty Lapin laskettelukeskuksia. Onnibus siis aikoo aloittaa liikennöinnin Lapin suosituimpiin keskuksiin, sekä Keski-Suomeen Himokselle. Ensimmäisenä liikennöinti aloitetaan Leville tammikuun alkupuolella. Luin viime viikolla artikkelin, jossa Onnibussin toimitusjohtaja Pekka Möttö sanoo ” Tavoitteenamme on, että matkan hinta ei ainakaan olisi esteenä lähteä nauttimaan upeiden hiihtokeskustemme palveluista”. Allekirjoittanut toivottaa Onnibussin uudet reitit tervetulleeksi ja odottaa reittien virallista julkaisua ja hinnoittelua innolla. Vaikka bussimatka kestää jopa pidempään kuin omalla autolla ajaminen, on se kuitenkin huomattavasti mukavampi tapa matkustaa. Hinnoittelu pitää kuitenkin olla aggressiivinen, jotta se pystyisi kilpailemaan edullisten lentojen kanssa.