Monolöytö Skiexpo -messuilta

Julkaistu: 01.11.2015

Skiexpo lahjoitti kirjoittajalle bloggaajapassin, jolla pääsi messuille veloituksetta.

Vierailin Ski Expoilla lauantaina n. klo 15:30 aikoihin ja jo ulkona huomasi, että messuväki oli todella liikkeellä. Tosin Jokereiden kotimatsilla oli varmasti oma vaikutuksensa Pasilan aseman ympäristön vilkkauteen. Messuilla sisällä oli oikein mukavasti ihmisiä, joten messuilla näyttää edelleen olevan tilausta. Useamman vuoden ajan samaan aikaan on järjestetty messut monen eri aiheen ympärille ja se on hyvä idea, messukeskus on sen verran suuri paikka, että tuskin esim. pelkästään Ski Expoille tai Digi Expoille riittäisi niin paljon kävijöitä tai näytteilleasettajia, että messuja kannattaisi tässä laajuudessa järjestää. Nyt kun samoissa tiloissa on Ski-, Digi-, Board-, Lätkä ja Säbä –expot, hyötyvät lähes kaikki varmasti toisistaan ja kävijälle riittää nähtävää ja kokeiltavaa.

Monoja testaamassa

Oma mielenkiintoni tällä kertaa kohdistui laskettelumonoihin. Olen nyt muutaman vuoden laskenut monoilla, joissa jalkani puutuvat ja jotka painavat jalkaani monesta eri kohdasta. Lisäksi niihin menee ihan rauhallisessakin menossa lumen sulamisvedet sisälle, joten oli aika käydä kokeilemassa, josko valikoimista löytyisi hyvä messutarjous. Minulla on todellinen ongelmajalka ja se on monovalmistajan painajainen. Vuokraamon monoja minun on ihan turha edes kuvitella käyttäväni ja yleensä kaupan hyllyltä löytyy vain joka paikasta kiristäviä monoja. Päätin jokunen vuosi sitten Bad Gasteinissa (lue aiemmat artikkelini) käydessäni investoida omaan jalkaani valmistettuihin monoihin, mutta nämäkään monot eivät oikein koskaan ole jalassani kovin hyvältä tuntuneet (ja kuten mainitsin, lumen sulamisvesi tuppaa tulemaan sisälle päältä).

Menin messuille kokeilemaan Full Tiltin monoja, koska olin kuullut niiden olevan todella mukavat jalassa. Minulla kuitenkin suurin ongelma on nimenomaan jalkapöydän korkeus, sekä leveä jalka ja FT:n monot eivät tuntuneet ollenkaan hyvältä. Mietin, että mitäs seuraavaksi ja huomasin Mankkaan Suksihuollon osaston, jossa oli hyllyt täynnä Dalbellon monoja. Osastolla oli myös erittäin asiantunteva myyjä, joka ehdotti että kokeilen mallinimeltään Boss –nimisiä kenkiä. Nyt pitää sanoa kaikille, jotka kärsitte tästä epämukavien monojen kirouksesta, että kokeilkaa tätä kenkää! Ihan uskomattoman hyvän tuntuinen jalkaan ja ei kiristänyt jalkapöydän kohdalta yhtään. Boss oli ihan ensimmäinen kenkä ikinä, joka tuntui näin hyvältä jalkaan. Myyjän ammattitaito tuli viimeistään siinä kohtaa esille, kun tietenkin kokeilin ensin ihan liian isoja monoja ja hän ohjasi minut kokeilemaan hieman pienempää ja lopulta sopivia kenkiä. Boss –mallista on olemassa kenkä tavallisella läppäsisäkengällä ja sitten Full Tiltistä tutuksi tulleella ”kierresisäkengällä” (en osaa sitä paremmin kuvailla). Minulle tuo FT:n tapainen sisäkenkä ei sopinut tässäkään kengässä, mutta tavallinen läppäkenkä sopi erinomaisesti. Kengän hintakin oli messuilla kohdillaan, sen sai nimittäin messutarjouksena hintaan 299€ (399€). Vielä ei kengät mukaan tarttuneet, mutta sanotaanko, että lähellä ollaan kauppoja. Saa nähdä joko huomenna, vai siirtyykö myöhäisempään hetkeen talvella.

Ruotsin ja Georgian keskukset

Olihan messuilla toki muutakin. Monet hiihtokeskukset olivat paikalla varsin näyttävillä osastoillaan, kuten muinakin vuosina. Kävin perinteisten Suomen keskusten lisäksi tutustumassa Ruotsin hiihtokeskustarjontaan Visit Swedenin osastolla. Tarjonta naapurissa näyttää mielenkiintoiselta ja monipuoliselta, joten varmaankin jossain vaiheessa tulee käytyä kokeilemassa Ruotsin rinteet. Osastolta sain käsiini kartan, jossa oli yhteensä 6 eri keskusta eri puolilla Ruotsia. Kaksi niistä (Hassela ja Järvsjö) oli karkeasti ottaen puolivälissä Ruotsia, kaksi (Kittelfjäll ja Tärnaby) hieman ylempänä ja kaksi (Riksgränsen ja Björkliden) ihan pohjoisessa, Norjan rajan tuntumassa. Ainakin kaksi pohjoisinta on esittelijän mukaan saman omistajan, joten niihin käy myös sama hissilippu. Esittelijä mainitsi myös, että pohjoisessa rinteet ovat pelkästään luonnonlumella päällystettyjä, ei huono argumentti, jos pitää paikkansa. Jotenkin hämmentävää on, että tässä esitteessä ei ole mm. Åren hiihtokeskusta ollenkaan. Ehkä asia on ajateltu niin, että se on jo tarpeeksi tunnettu ja nyt on panostettu tuntemattomampiin keskuksiin. Visit Swedenilla on olemassa suomen kieliset sivut osoitteessa: www.visitsweden.com/talvi. Sivuilta löytyy suorat linkit mainittujen hiihtokeskusten varaussivuille ja Viking Linen –matkapakettisivulle.

Hieman eksoottisempi paikka minulle oli Georgia, joka esitteli laskettelua Kaukasuksella. Georgian rinteet saavat varmaan vielä odottaa, sillä esitteiden perusteella siellä keskukset olivat kovin pieniä, joten hiihtomatka sinne ei ehkä ole ensimmäisenä suunnitelmissa. Suurin Georgian keskuksista mainosti 57 rinnekilometriä ja 7 hissiä. Voi olla tosin, että siellä päin vapaalasku, heli-ski jne ovat kovassa huudossa, en osaa sanoa. On kuitenkin hienoa nähdä, että Suomalainen hiihtoturisti kiinnostaa myös hieman erikoisemmissa paikoissa.

Suosituin osasto

Messuilla oli todella paljon väkeä, mutta kyllä joka vuosi sen suosituin yksittäinen osasto on ravintola –alue. Porukkaa oli ahtautunut ihan uskomattoman paljon jokaiselle neliösenttimetrille baaritiskin ja aluetta rajaavien aitojen sisäpuolelle. Messukeskuksessa ravintolapalveluiden hinnoittelu on sillä tasolla, että ehkä se tavallaan simuloi ja totuttaa tulevia talvituristeja Lapin sesonkiaikojen hinnoitteluun.

Onnibus aloittaa reitit laskettelukeskuksiin

Mutta miksi ihmeessä Onnibus oli ajanut kokonaisen turistibussin halliin? Syy siihen selvisi kun katsoi reittikarttaa, johon oli merkitty Lapin laskettelukeskuksia. Onnibus siis aikoo aloittaa liikennöinnin Lapin suosituimpiin keskuksiin, sekä Keski-Suomeen Himokselle. Ensimmäisenä liikennöinti aloitetaan Leville tammikuun alkupuolella. Luin viime viikolla artikkelin, jossa Onnibussin toimitusjohtaja Pekka Möttö sanoo ” Tavoitteenamme on, että matkan hinta ei ainakaan olisi esteenä lähteä nauttimaan upeiden hiihtokeskustemme palveluista”. Allekirjoittanut toivottaa Onnibussin uudet reitit tervetulleeksi ja odottaa reittien virallista julkaisua ja hinnoittelua innolla. Vaikka bussimatka kestää jopa pidempään kuin omalla autolla ajaminen, on se kuitenkin huomattavasti mukavampi tapa matkustaa. Hinnoittelu pitää kuitenkin olla aggressiivinen, jotta se pystyisi kilpailemaan edullisten lentojen kanssa.

Kommentoi

Levillä laskettelemassa

Julkaistu: 18.10.2015

Tämä reissuhan tehtiin jo melkein vuosi sitten ja tämä kirjoitus on sen aikaa seisonut osittain tietokoneellani ja osittain kypsynyt pääkopassa. Nyt kun laskettelukauden alku alkaa olemaan taas ajankohtaista, kaikki tässä olevat asiat pätevät varmasti vieläkin. Tässä siis vihdoin 3. osa viime vuotisesta Levin reissusta. Ja niinhän sitä sanotaan, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Laskettelu ja Levi

Kun kerran Leville mentiin, niin tottahan toki siellä myös lasketeltiin. Olimme paikalla aivan erinomaiseen aikaan, nimittäin rinteet oli jo pitkälti avattu, mutta suurin turistimassa loisti vielä poissaolollaan. Pääsimme siis ihan mielettömän hyväkuntoisiin rinteisiin ja hisseihin kokonaan ilman jonotusta. En ole kovin aktiivisesti viime vuosina lasketellut Suomessa, mutta olen käynyt muutaman kerran Alpeilla ja toisaalta kerran Ylläksellä, joten vertailu täytyy suorittaa niiden kesken. Alppeja ja Lapin hiihtokeskuksia ei oikein voi verrata mitenkään keskenään, joten vertailukohdaksi jää lähinnä Ylläs, joka on Levin naapuritunturi, n. 50 km päässä Leviltä.

Levin 43 rinteestä 16 ja 27 hissistä 19 oli avattuna, joten vielä jäi paljon näkemistä ja laskemista seuraavallekin kerralle. Sään suhteen meillä oli tuuria, sillä pakkanen ei kohonnut yli -8 asteen missään vaiheessa. Tätä kirjoittaessani säätila näyttää -28 asteen pakkasta, joka kyllä vähentää varmasti kovimmankin harrastajan laskuhaluja kummasti. Jälkikäteen ajateltuna, huomasimme viimeisenä iltana rinteessä ollessamme selvän muutoksen kylmempään ja vaikka lämpömittari ei näyttänytkään kovempaa pakkasta, taisi tuulen suunta kuitenkin muuttua, koska sää muuttui selvästi kylmemmän tuntuiseksi.

Levillä rinnealueet on jaettu siten, että osa on nimetty ilmansuuntien mukaan ja osa taas ihan eri tavalla. Alueista Eturinteet ovat lähimpänä Levi keskusta ja Hullua Poroa, Gondoli Word Cup löytyy lyhyen ajomatkan päästä, Gondolirinteiden alueen vierestä löytyy Snow Park ja lisäksi Koillis-. Itä ja kokonaan uusi alue, Etelärinteet.

 

Eturinteet

Lähimpänä Levi keskusta, hisseinä toimivat 6-paikkainen tuolihissi ja pari kappaletta ankkurihissejä toisella reunalla. Eturinne on erittäin leveä rinnealue, jossa saa oikein hyvät vauhdit ja mukavan leveät laskulinjat halutessaan. Rinnealueen vasemmassa reunassa on Street, josta löytyy hyppyrit vaativampaankin makuun, itse en edes uskaltanut ajatella hyppääväni niistä. Alueella on lisäksi lastenmaa sekä parkkialueen vieressä mattohissi ja erittäin loiva rinne aloittelijoille ja hiihtokoulun käyttöön. Kummallisin juttu eturinteillä on Levi Express –gondoli, joka on etanan hidas ja kulkee pelkästään hieman rinteen puolivälin yläpuolella olevalle hotellille. Jonotimme kerran tuota hissiä, mutta se oli niin tuskallisen hidas, että päädyimme kuitenkin menemään ylös asti tuolihissillä. Jos haluat mennä eturinteiden kautta Gondolille, nouse äärimmäisenä vasemmalla olevalla ankkurilla ylös asti ja laske sinisiä 14.3 ja 6.3 –siirtymiä pitkin Gondolille. Eturinteiden alapuolella on North Point –suksivuokraamo, Poutiaisen nimeä kantava Tanja –ravintola sekä hyvin varustettu vaatekauppa. Rinteen päältä löytyy toinen alueen varsinaisista rinneravintoloista, oikein viihtyisä paikka nimeltään Horizont.

Gondoli / World Cup

Alueelle pääsee helposti autolla tai ski-bussilla ja se on varmasti yksi ruuhkaisimmista paikoista sesonkiaikaan. Gondoli vie huipulle asti ja täältä voi tehdä pidemmänkin laskun alas takaisin Gondoliasemalle, tai sitten siirtymärinteitä pitkin vaikkapa rinneravintola Tuikun kautta Eturinteille. Gondolin yläasemalta pääsee myös Etelä-, Itä ja Koillisrinteille pienellä kävelyllä tai hiihtämisellä. Kun lähdet laskemaan rinnettä no 13, voit valita useampia reittejä, joista yleisempi vie mustaan World Cup –rinteeseen. Musta jyrkkä tulee rinteen loppuosassa ja on jyrkkyydestään huolimatta hyväkuntoisena oikein kiva laskettava, koska jyrkän kohdan jälkeen päädytään loivalle, joten jyrkällä osalla voi ottaa hyvät vauhdit. Suosikkilaskumme koko alueella oli kuitenkin hieman erilainen reitti. Lähde laskemaan gondolin yläasemalta ja katso tarkkaan oikealle sivustalle ensimmäisen kummun jälkeen, sieltä pääsee kääntymään Snow Parkin ja Levi keskuksen suuntaan ja laskemaan toiselle mustalle rinteelle, joka on kartassa merkittynä numerolla 13.2. Kun tulet tämän rinteen alaosaan, voit joko jatkaa takaisin ala-asemalle siirtymää 6.3 pitkin, tai jäädä laskemaan muutaman laskun todella kivoihin 14.2, 14.1 ja 13.3 –rinteisiin, joihin pääsee 13.2 –rinteen alapuolelta ankkurihisseillä.

Etelärinteet

Etelärinteiden puolelle oli avattu hieno uusi lämmitetty tuolihissi, jossa sai kyllä luksuskyydit. Itse rinteet soveltuvat ehkä enemmän perheille ja loivemman rinteen ystäville. Rinteillä on kuitenkin pituutta ihan mukavasti ja ei siellä sentään sauvoilla lisää vauhtia tarvitse ottaa. Kannattaa ehdottomasti käydä kokeilemassa jo uuden hissinkin takia. Muissa rinteissä emme päässeet käymään, sillä joulun alla osa rinteistä oli vielä suljettuna.

Rinneravintolat

Tuikku, ehdottomasti oma suosikkini. Todella hienosti sisustettu ja upeassa paikassa sijaitseva rinneravintola. Hienolla säällä ja sesongin aikana tämä paikka on varmasti täynnä ja siellä voi kuvitella olevan hieno tunnelma. Ruokaa, tunturihumppaa, terassia, live-esityksiä ja terassi samassa paketissa. Käy ihmeessä ihmettelemässä!

Ravintola Horizont löytyy eturinteen päältä ja on hyvinkin tunnelmallinen ja hyvin paljon Alpeilta löytyvien rinneravintoloiden tyyppinen paikka. Valikoimissa on ainakin leipiä, pizzoja ja toki myös drinkkejä. Oikein mukava ja lämminhenkinen taukopaikka.

Café Tanja, eli Tanja Poutiaisen mukaan nimetty ravintola löytyy eturinteeltä Zero Point –rakennuksesta. Samassa rakennuksessa on suksivuokraamo ja tarvikekauppa. Kyllä siellä pikaisella kaakaolla pistäytyy, mutta muuten emme erityisemmin viihtyneet.

V´inkkari:a ei voi jättää mainitsematta, vaikka se ei avoinna ollutkaan meidän vierailumme aikana. Ehdoton ja ”pakollinen” after-ski –paikka eturinteen alla.

Yleisesti, minulla on kokemusta Lapista Ylläkseltä ja Leviltä. Pidin Levistä enemmän sekä rinteiden, että palveluiden puolesta. Suosittelen siis käymään ja toteamaan itse.

Osallistu Skiexpo -messulippujen (2 lipun paketti) arvontaan to 29.10. klo 12 mennessä. 

 

Kommentoi