Välipäivä fiiliksiä

Julkaistu: 28.12.2013

Jouluviikko alkaa lähentyä loppuaan. Pilvisessä ja epävakaisessa säässä on menty, mutta onneksi täällä lunta piisaa vaikka välillä plussalla käydäänkin. Tunteja tipahteli ihan mukavasti. Ehkä hieman enemmän kiirettä odotettiin mutta hyvä näin, jäipähän aikaa syödä.

Viikonloput meillä on yleensä vapaata ja tänään päätettiinkin pitää reissun toka välipäivä laskemisesta. Selailtiin hiukan kuvia ja ajateltiin, että kuvat kertoo enempi ku miljoonat sanat.

Kylälle vievä tie on kyllä hienon näköinen huipulta katsoessa.

Vielä jouluaatona puissa oli kauniisti lunta ilahduttamassa joulun viettäjiä. Seuraavana päivänä piti varoa tonnin painoisia möykkyjä.

Ja pari kuvaa meikäläisistä.

A&E

Wihii puuterii

Julkaistu: 22.12.2013

”Puuterii mä metsästän täältä kivimetsästä, pitää vain osata etsiä oikeista paikoista..”

Säätiedotukset pitivät kerrankin paikkaansa ja torstaina saatiin sitä mitä oltiin jo kauan toivottu. Valkoista kultaa sateli melkein 2 vuorokautta enemmän tai vähemmän. Eetu sai nauttia koko perjantain, sillä yhtään lautatuntia ei tullut. Aino taas paiski lähes täyden päivän. Eetu lähtikin heti ekalla gondolilla ylös ja sai kunnian viilettää ekana maailman cuppia alas nilkkoihin asti olevassa hangessa. Ehkä paras lasku ikinä, vaikka näkyvyys oli heikko, ja siksi kuva- sekä videomateriaali jätettiin suosiolla pois. Onneksi nautittavaa riitti rinteissä ja rinteiden vieressä loppupäivästä myös Ainolle.

Lauantaina oli tarkoitus laskea enempi offia, mutta molemmilla oli suht paljon tunteja eikä näkyvyys edelleenkään ollut hyvä. Rinteiden vieressä riitti silti hyvää pyydaa, joka tuotti iloa iltatunneiksi. Tänään, sunnuntaina, oli molemmilla vapaapäivä, joten odotukset oli korkealla. Pettymyshän siitä tuli sillä hernerokkasumu pakkotti pysymään valaistuilla rinteillä, joissa näki edes hiukan. Positiivista oli, että taas sateli välillä hieman uutta lunta ja eiköhän ensi viikolla päästä kiireen keskeltä välillä pöllyttelemään. Nyt kuitenkin kilpailu vapaista lääneistä kovenee, sillä tunturi on täyttynyt joulun viettäjistä.

Tässä muutama kännykällä napsastu otos perjantailta.

A&E

Tervetuloa tunturiin

Julkaistu: 14.12.2013

Täytyy myöntää, että aika väsyneeksi vetää, kun päivät pitkät pyörii rinteessä. Tänään oli 14. päivä mäessä ja hieman jo kolottaa paikkoja. Huomenna ohjelmassa jotain muuta siis!

Itsenäisyyspäiväviikonlopun jälkeen meno tunturissa on taas rauhoittunut ja hiljaisuus laskeutunut. Joinain päivinä ei ole tullut yhtään tunteja ja on saanut treenailla rauhassa omia juttuja. Taloudelle opetustunnit tekisi kyllä gutaa. Joku täällä sanoikin hyvin että: ”Hiihdonopettajaa vaaditaan olemaan niin pirun ammattimainen, mutta palkkaa maksetaan kuin harrastelijalle.”  Noh, onneksi me ollaan täällä vähä sillä meinigillä, että kaikki mitä saadaan on plussaa. Pääseepähän kokemaan uutta, viettämään aikaa rinteessä ja tutustumaan samantyyppisiin ihmisiin. Viikon päästä alkaa tulla lisää sekä turisteja että hiihtomaikkoja, joten ohjelmaa piisaa taas.

Nyt kun on paljon asiantuntijoita ympärillä niin päätettiin kokeilla myös ekaa kertaa telluja ja soveltavan kelkkaa. Tellujen idea jäi vielä hieman hämärän peittoon, mutta kyllä me vielä varmasti uudelleenkin testataan! Laskuinnon takia kuvailu on vielä hieman jäänyt taka-alalle, eikä siksi telluilusta ja muusta hauskasta ole kuvia tullut.

Kyllä täällä ihmisolennon kelpaa elää!

A&E

Iltasessarit

Julkaistu: 11.12.2013

Vaikka nyt on laskettu niin paljon kuin sielu sietää niin ekalla viikolla oli myös pakko lähteä illalla leikkimään. Mikäs sen parempaa kuin paljon pehmeää lunta, riittävästi mäkeä ja pari uutta salamaa. Hieman laiskotti mutta eipä tarvinnut montaa metriä mökistä kävellä ja muutamalla lapion iskulla saatiin jonkunlainen hyppyri kasaan. Ainakin hauskaa oli ja päästiin koeajamaan uusi salama. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt väsätä isompi hyndä jotta olis saanu kunnolla ilmaa ja tyylikkäämpiä kuvia.

 

Nyt tuleekin taukoa hienoista kuvista Topin lähdettyä etelään. Meillä on vielä hieman vaiheessa tuon kameran opettelu ja ensi töiksemme yritämme muistaa ottaa joku päivä rinteeseen samaan aikaan sekä kameran että muistikortin.

A&E

Uusi kausi, uudet kujeet

Julkaistu: 04.12.2013

Noniin, haparoivan alun jälkeen on taas saatu kurvit leikkaaviksi ja jalat helliksi. Kuuden reissupäivän aikana on ehtinyt sattua ja tapahtua kaikennäköstä.

Saavuimme siis Äkäslompoloon lauantai-iltapäivällä Oulussa hyvin nukutun yön jälkeen. -26 astetta sai posket punaisiksi ja ylläripylläri pimeää oli jo kolmen aikaan mökkiin saapuessa. Ollaan kyllä saatu kokea laaja sääkirjo ja lämpötila onkin liikkunut nollan ja miinus kolmenkympin välillä. Kauniita auringonlaskuja ja revontulia on myös bongattu. Laskukelit ois voineet olla paremmatkin, gondoli on pyörinyt vaan yhtenä päivänä. Onneksi näin alkukaudesta intoa piisaa, eikä noilla nyt niin väliä ole – pääasia että päästiin taas laskemisen makuun!

Toissapäivänä päästiin kattelemaan opetustunteja ja tänään oltiin jo tositoimissa. Onneksi ekoiksi oppilaiksi siunautui mukavat ja reippaat tapaukset. Muutamasta jäätymisestä huolimatta myös Eetu suoriutui enkun tulikokeesta kunnialla. Homma vaikuttaa kivalta ainakin näin ensituntuman perusteella ja toistaiseksi hymyä riittää.

Ylhäällä on ollut turhan tuulista, joten ollaan jouduttu sahailemaan alarinteitä. Päätettiin kokeilla uusia haasteita ja Eetu aloittikin kouluttamaan Ainosta lumilautailijaa. Haastetta todellakin riitti molemmille, mutta hyvinhän se loppujen lopuksi meni ja päästiin ihan aikuisten mäkeenkin sieltä tenavaosastolta.

 

A&E

Kohta mennään!

Julkaistu: 28.11.2013

Huomenna starttaa auto kohti Yllästä. Ekalla viikolla seuraksi saamme Eetun äipän ja veljen, joiden kanssa oltiin myös viime itsenäisyyspäivä samassa paikassa. Silloin oli ainakin kelit kohillaan – offia oli mukavasti ja epätyypilliseen tapaan ei tuullut, eikä vetänyt sumuun. Lumitilanne vaikuttaisi tänäkin vuonna olevan ihan ok ja Ylläksen fb-kuvien perusteella kaunista on taas. Nyt viikonloppuna on myös hieman häppeninkiä, kun Ylläksen viralliset talvikauden avajaiset ovat vauhdissa.

Aurinko ei korkealle nouse, mutta paistaa sitäkin kauniimmin.

Tammikuun puolenvälin tienoilla olis tarkotus tulla takasin. Joka keskiviikko ollaan jo kuumoteltu katsomalla Huipulla tuulee -ohjelmaa subilta ja täytyy myöntää, että pieni jännitys alkaa jo hiipimään. Moneen kertaan on mietitty, mitä sitä ottaisi mukaan, mutta viime hetken pakkaukseksihan se homma kuitenkin meni. Eiköhän kaikki kamppeet kuitenkin löydä tiensä kasseihin ja ylihuomenna ollaan jo kurvailemassa!

Seikkailu alkakoon!

A&E

ps. pistäkäähän viestiä jos poikkeatte Ylläksellä.

Laskemisesta taidetta

Julkaistu: 21.11.2013

Samaan aikaan kun Redbullin kaltaiset isot mediayritykset tarjoavat aivan huikean eeppistä matskua, on myös meidän tavallisten pulliaisten kuvausmahdollisuudet parantuneet. Suuressa maailmassa laskuleffoissa pyörii niin valtavat rahat, että päätä huimaa. En ihmettele yhtään, että moni tähti siirtyy pelkästään leffoihin, joissa saa laskea vapaammin ja tienaa riittävästi elääkseen. Budjetissa ei säästellä ja ammattitaito näkyy. Onneksi meiltä taviksilta reissufiilisten tallennus ei kuitenkaan montaa roposta vie ja jopa minulta onnistuu jonkinmoinen aikaansaannosten jatkokäsittely. Nykyään yritänkin kuvata mahdollisimman paljon reissuissa, jotta myöhemmin olisi sitten mukava muistella elämän kohokohtia.

Pakko laittaa traileri yhdestä suosikki leffastani. Ei tainnut olla fygyst kii!

Itse olen melkoinen haaveilija, ehkä hieman taiteilija ja ehdottomasti fiilistelijä. Kulutan luvattoman paljon aikaa katsellen videoita ja kuvia. Niistä yritän hakea inspiraatiota, vaikka useinmiten omat taidot ovatkin hieman ajatuksia jäljessä. Ulkona kävellessä on kiva miettiä spotteja, kuvakulmia ja musiikkeja. Kuitenkin suurin syy etenkin valokuvaus kiinnostukseeni tulee alaa harrastavalta veljeltäni, Topilta, jonka kanssa on ollut hauska kuvailla omaksi iloksemme.

Vielä muutama vuosi sitten ainoa ulkoinen eromme oli se, että toinen oli kokoa M, toinen S. Onneksi nykyään olemme alkaneet käyttää eri partureita, eikä äiti osta enää vaatteitamme. Sisältä olemme kuitenkin aina olleet hyvin erilaisia ja hyvä niin, sillä ainakaan ei tule ongelmaa siitä kummalla puolella kameraa seistään. Topi hoitaa myös kaikki muut tekniset laitteet ja minun tehtäväni on vain häseerätä ja ideoida. Tosin nyt joudun opiskelemaan kovasti, että osaisin ainakin kohtalaisesti kuvata ja editoida, sillä talvella emme ehdi topin kanssa kuin muutamalle kuvausreissulle. Topin kuvia tullaan kuitenkin varmasti näkemään täälläkin blogissa. Jos kiinnostaa niin hänen omilta sivuilta löytyy enempi tietoa herrasta.

Meillä rinteessä ylivoimaisesti eniten käytössä on GoPro. Sen tulo mullisti action kuvauksen ja toi aivan uudenlaisen kuvakulman laskemiseen. Meidänkin piti broidin kanssa hankkia sellainen pian ilmestymisen jälkeen. On helppoa kun ei tarvitse murehtia kaatumisista ja saa hieman toden tuntua videoihin. Varmasti näemme taas tänä talvena teletappeja muistuttavia nuoria ja vanhoja laskijoita rinteet sekä metsät pullollaan. Myös minut.

-E

 

Odottaessa

Julkaistu: 17.11.2013

Keväällä harmitti, kesällä uneksettiin ja syksy on kuolattu. Talvi on kyllä ehdottomasti meidän suosikkivuodenaika! Lumettomana aikana voi tehdä duunii hulluna, jotta olis sit varaa nauttia talvesta – tai no ainakin nyt ekana vuonna koulujen jälkeen päätettiin tehä niin, eikä kyllä kaduta! Aika näyttää sit tuleeko uus tsäänssi vielä joskus.

Valitettavasti sitä rahaa ei kyllä niin paljon tullu, et oltais ympäriinsä voitu viskoo. Uusia välineitä ollaan metsästetty pitkin kesää ja onkin ollut hieman huvittavaa pyöriä helteisessä Helsingissä laskukamojen kanssa. Lisää välinehankinnoista aateltiin kertoo enempi tässä joku päivä, kun loputkin varusteet kolahtelee postiluukusta sisään ja saadaan sideasennukset finaaliin.

Rankasta työnteosta huolimatta löytyi sitä vapaa-aikaakin. Meidän elämään kuuluu vahvasti liikunta ja tänä vuonna ensimmäistä kertaa treenattiin myös talvea silmällä pitäen. Eetu sai  fysioterapeutilta polvien vahvistamisohjeita, joita on yrittäny vaihtelevalla menestyksellä noudattaa. Videolta selviää, mitä muuta tulikaan tehtyä. (Taas se hoodee päälle! Saakohan sitä mitenkään oletuksena videoihin?)

http://www.youtube.com/watch?v=A_VxORXYhZ8

A&E

Oppilaasta opettajaksi – SHOryn ohjaajakurssi

Julkaistu: 12.11.2013

Oltiin viime huhtikuussa Suomen hiihdonopettajien järkkäämillä kursseilla Vuokatissa; Aino alppiohjus- ja Eetu lautaohjuskurssilla. Kurssien erona oli vain menopeli jalkojen alla ja teoriatunnit olivatkin yhteisiä. Samaan aikaan oli myös ope- ja jatkokursseja, joten skimba- ja snoukkaväkeä riitti. Koostimme tähän nyt hieman meille mieleenjääneitä asioita.

Kohti kurssia
Ohjaajakurssille osallistuminen edellyttää 18-vuoden ikää, kiinnostusta opettamiseen ja kohtalaisia taitoja. Ei kuitenkaan haittaa, jos vaikkapa parkki tai leikkaava ei vielä olisikaan kovin hyvin hallussa, koska siellä harjoitellaan ihan perusasioita. Kurssi pidetään Vuokatin urheiluopistolla ja 800 euron hintaan sisältyy majoitus, koulutus, ruokailut ja hissilippu. Jos vähääkään kiinnostaa niin suosittelemme, sen verran hauskaa oli ja onhan se mahtava tilaisuus luoda uusia ystävyys- ja työsuhteita.

Sisältö
Päivät koostuivat laskettelusta, lyhyistä luennoista ja reilusta määrästä ruokaa. Rinteessä oltiin ja paljon! Aloitettiin omista taidoista, haettiin perusasentoa, eri laskutyylejä, uusia harjoitteita, apuopettajien ja ympäristön hyödyntämistä, pidettiin lyhyitä opetustuokioita ja korjattiin kavereitten laskua. Teoriaosuudet olivat vajaan tunnin mittaisia ja ne pidettiin aina aamuisin. Aiheita olivat mm. opettaminen, rinneturvallisuus, eri opetustiet, lasten hiihtokoulu, vuorovaikutus… Oppi meni hyvin perille, kun aiheet olivat mielenkiintoisia ja oikeasti hyödyllisiä.

Ohjelma oli hyvin suunniteltu. Mitään ei venytetty turhan pitkäksi, eikä paikallaan junnattu, vaan tahti oli sopivan reipas. Päivät käytettiin tehokkaasti ja illalla oli aikaa tutustua myös muiden kurssien osallistujiin. Oli mahtavaa huomata, kuinka ensimmäisten päivien ”enhän mä osaa yhtään” muuttui loppua kohti riemukkaaksi hymyksi. Yhtenä päivänä suksijat olivat rinteessä myös murtsikoiden kanssa, huhhuh. Oli kyllä äärimmäisen viihdyttävää ja etenkin tasapainoa kehittävää huidella Vuokatin huipulta niillä alas. On kuulemma myös mahdollista laskea leikkaavaa, mutta sen sisäistäminen sai kyllä jäädä odottamaan.

Loppuviikosta päästiin testaamaan opittuja taitoja, kun Sotkamon ala-asteen innokkaat oppilaat saapuivat koekaniineiksi. Meillä oli paria kohden suunnilleen 2-3 lasta, joiden toiveiden mukaan kokosimme tuntimme. Siinä huomasi todella, miten oppilas on se, joka tunnin sisällön määrittää.

Taitotestit
Koko kurssin ajan puhutaan testeistä, mutta niitä ei kuitenkaan tarvitse liikaa jännittää ja kaikki kyllä tsemppaavat toisiaan. Netistä voi etukäteen tsekkailla vaadittavat asiat (SHOryn sivuilla tarkat kriteerit sekä videoita) ja kaikkea kyllä harjoitellaan. Palautetta saadaan niin kouluttajilta kuin kanssakurssilaisilta kaikki viikon päivät. Eipä ole auraamista ikinä harjoiteltu noin sinnikkäästi ja pitkän kaavan mukaan – siitähän kaikki lähtee! Perusjuttujen lisäksi arvioidaan myös omaa laskua eli kaikki osaaminen peliin!

Jatkossa
Ja mikä olikaan onnistuneen kurssin edellytys? – Innokkaat oppijat sekä pätevät kouluttajat! Nälkä jäi oppia lisää ja kehittää omia taitoja sekä laskijana että opettajana. Tämä kurssi oli vasta alkua koko koulutusputkessa, jossa on mahdollista edetä aina ISIAan (kansainvälinen hiihdonopettajapätevyys) asti.

Onneksi muutaman viikon päästä edessä siintää Ylläksen maisemat ja hiihtomaikkojen testit, jotka ovat käytäntönä lähes kaikissa hiihtokouluissa.

A&E

Vastataan myös parhaamme mukaan, jos herää lisää kysymyksiä tai jos jotain olennaista unohtui. Onko kukaan muuten menossa kursseille tänä kautena?

Ekat käännökset

Julkaistu: 09.11.2013

Illat sen kuin pimenee ja ilma viilenee. Talven ensimmäiset kaakaot on jo hörpitty, mutta lumi antaa vielä odottaa itseään täällä etelässä. Nyt onkin loistava aika esitellä hieman itseämme ja kertoa miten tähän ollaan päädytty ja minne ollaan menossa.

Ite oon alottanut laskettelun suksilla, mutta ainakin omalla ala-asteella snoukkaus oli coolimpaa ja vaihdoin nopeasti lautaan. Omat taidot on vuosien varrella kehittyneet lähinnä rakkaassa kotipihassa, Etelä-Suomen nyppylöillä sekä pohjoisen Ylläksellä. Aino taas on saanut sukset jalkaansa jo 3-vuotiaana, ja ensimmäiset laskut on laskettu Olarin jättärillä – iskä veti aina pulkassa mäen päälle. Siitä onkin pian siirrytty Lapin rinteille ja vuodesta 2001 alkaen on jokaisena hiihtolomana reissattu Alpeille.

Tuleva talvi vaikuttaa enemmän kuin hyvältä, sillä olemme pyhittäneet sen pelkästään laskettelulle. Viime huhtikuussa saatiin SHOryn ohjuskurssin todistukset taskuihin ja opittujen asioiden sovellus pääsee kunnolla käyntiin tänä talvena. Seikkailut vievät meitä sekä pohjoiseen että etelään.

Omaa historiaa muistellassa innostuin selailemaan vanhoja klippejä koneelta ja päätin koota minuutin pätkän. Täytyy tunnustaa, että nyt on tehty video enemmänkin nopeasti kuin laadukkaasti. Suosittelen myös laittamaan HD:n päälle.

http://www.youtube.com/watch?v=iuQKiNv0glo

-E