Oltiin viime huhtikuussa Suomen hiihdonopettajien järkkäämillä kursseilla Vuokatissa; Aino alppiohjus- ja Eetu lautaohjuskurssilla. Kurssien erona oli vain menopeli jalkojen alla ja teoriatunnit olivatkin yhteisiä. Samaan aikaan oli myös ope- ja jatkokursseja, joten skimba- ja snoukkaväkeä riitti. Koostimme tähän nyt hieman meille mieleenjääneitä asioita.
Kohti kurssia
Ohjaajakurssille osallistuminen edellyttää 18-vuoden ikää, kiinnostusta opettamiseen ja kohtalaisia taitoja. Ei kuitenkaan haittaa, jos vaikkapa parkki tai leikkaava ei vielä olisikaan kovin hyvin hallussa, koska siellä harjoitellaan ihan perusasioita. Kurssi pidetään Vuokatin urheiluopistolla ja 800 euron hintaan sisältyy majoitus, koulutus, ruokailut ja hissilippu. Jos vähääkään kiinnostaa niin suosittelemme, sen verran hauskaa oli ja onhan se mahtava tilaisuus luoda uusia ystävyys- ja työsuhteita.
Sisältö
Päivät koostuivat laskettelusta, lyhyistä luennoista ja reilusta määrästä ruokaa. Rinteessä oltiin ja paljon! Aloitettiin omista taidoista, haettiin perusasentoa, eri laskutyylejä, uusia harjoitteita, apuopettajien ja ympäristön hyödyntämistä, pidettiin lyhyitä opetustuokioita ja korjattiin kavereitten laskua. Teoriaosuudet olivat vajaan tunnin mittaisia ja ne pidettiin aina aamuisin. Aiheita olivat mm. opettaminen, rinneturvallisuus, eri opetustiet, lasten hiihtokoulu, vuorovaikutus… Oppi meni hyvin perille, kun aiheet olivat mielenkiintoisia ja oikeasti hyödyllisiä.
Ohjelma oli hyvin suunniteltu. Mitään ei venytetty turhan pitkäksi, eikä paikallaan junnattu, vaan tahti oli sopivan reipas. Päivät käytettiin tehokkaasti ja illalla oli aikaa tutustua myös muiden kurssien osallistujiin. Oli mahtavaa huomata, kuinka ensimmäisten päivien ”enhän mä osaa yhtään” muuttui loppua kohti riemukkaaksi hymyksi. Yhtenä päivänä suksijat olivat rinteessä myös murtsikoiden kanssa, huhhuh. Oli kyllä äärimmäisen viihdyttävää ja etenkin tasapainoa kehittävää huidella Vuokatin huipulta niillä alas. On kuulemma myös mahdollista laskea leikkaavaa, mutta sen sisäistäminen sai kyllä jäädä odottamaan.
Loppuviikosta päästiin testaamaan opittuja taitoja, kun Sotkamon ala-asteen innokkaat oppilaat saapuivat koekaniineiksi. Meillä oli paria kohden suunnilleen 2-3 lasta, joiden toiveiden mukaan kokosimme tuntimme. Siinä huomasi todella, miten oppilas on se, joka tunnin sisällön määrittää.
Taitotestit
Koko kurssin ajan puhutaan testeistä, mutta niitä ei kuitenkaan tarvitse liikaa jännittää ja kaikki kyllä tsemppaavat toisiaan. Netistä voi etukäteen tsekkailla vaadittavat asiat (SHOryn sivuilla tarkat kriteerit sekä videoita) ja kaikkea kyllä harjoitellaan. Palautetta saadaan niin kouluttajilta kuin kanssakurssilaisilta kaikki viikon päivät. Eipä ole auraamista ikinä harjoiteltu noin sinnikkäästi ja pitkän kaavan mukaan – siitähän kaikki lähtee! Perusjuttujen lisäksi arvioidaan myös omaa laskua eli kaikki osaaminen peliin!
Jatkossa
Ja mikä olikaan onnistuneen kurssin edellytys? – Innokkaat oppijat sekä pätevät kouluttajat! Nälkä jäi oppia lisää ja kehittää omia taitoja sekä laskijana että opettajana. Tämä kurssi oli vasta alkua koko koulutusputkessa, jossa on mahdollista edetä aina ISIAan (kansainvälinen hiihdonopettajapätevyys) asti.
Onneksi muutaman viikon päästä edessä siintää Ylläksen maisemat ja hiihtomaikkojen testit, jotka ovat käytäntönä lähes kaikissa hiihtokouluissa.
A&E
Vastataan myös parhaamme mukaan, jos herää lisää kysymyksiä tai jos jotain olennaista unohtui. Onko kukaan muuten menossa kursseille tänä kautena?