Skinit irti ja alas
Näitä maisemia voisi tunnelmoida pidempäänkin. Silti Patscherkofelin huipulle noustua polttelee päästä nauttimaan nopeasti yläosan offarisiivusta.
Birgitzköpfl
Azamer Lizumin Birgitzköpfl-puoli on tarjonnaltaan vastapuoleista aluetta vaatimattomampi. Aurinkoa keräävä rinne menee nopeammin huonoon kuntoon ja metsä on tiheää offarilaskuun.
Innsbruckin laakson rinteillä
Axamer Lizumin rinteiltä voi tähystellä Innsbruckin kaupunkiin. Keskustasta on kuitenkin hisseille reilun puolen tunnin ajomatka.
Axamer Lizum
Innsbruckin suurimpiin hiihtoalueisiin kuuluva Axamer Lizum on rinteiltään punasävytteinen. Aloittelijoille sopivia rinteitä on vain muutama.
Grandvaliran helpot ja hienot rinteet
Grandvaliran rinteillä ei tarvitse kanttailla hampaat irvessä. Rinteet ovat hyväkuntoisia, leveitä ja pääosin sinisävytteisen loivia.
El Fornin mainiot rinteet
Grandvaliran pienin hiihtoalue El Forn käsittää vain muutaman rinteen ja muita alueita pienemmän korkeuseron. Kaksi koko Grandvaliran parhaimpiin kuuluvaa rinnettä viettää kohti El Fornia aivan rinnekartan oikeassa reunassa.
Grandvaliran hissit
Grandvaliran laajalla hiihtoalueella on helppo suunnistaa hyvien opasteiden ansiosta. Hisseissä on selkeät merkinnät, mille alueelle mistäkin pääsee ja kuinka vaikeita rinteitä ylhäältä lähtee.
Harrastelijan unelmamaasto
Grandvaliran tyypillisin jyrkkyysaste sopii erinomaisesti keskivertoharrastelijan makuun. Vauhtia saa tarpeeksi, eikä näillä rinteillä tarvitse jarrutella hampaat irvessä.
Valkokultaniityt
Andorran Grandvaliran hiihtoalueiden maastonmuodot ovat pääsääntöisesti lempeitä. Iso osa laskualueesta on matalaa pensasmaista pikkupuustoa, mikä tarkoittaa helppoa off-pistemaastoa aloittelijoiden makuun.
Mottolinon leveä baana
Livignon Mottolinon rinteissä riittää leveyttä. Vastakkaisen puolen Carosello tarjoaa vastaavaa rinneleveyttä, ja pituuttakin vielä hitusen verran lisää.
Mottolinon rinteitä
Livignon itäpuoleinen hiihtoalue Mottolino on hieman matalampi ja suppeampi kuin länsipuolen Carosello 3000.
Ankkurihissille
Alppien mittakaavan rinteissä ankkurihissit ovat väilllä jalkoja puuduttavan pitkiä. Mitä pidempi hissinousu, sitä enemmän nousuvälineeksi toivoo nopeaa tuolia, gondolia tai junaa. Onneksi Davosisssa on niitäkin runsaasti.
Parsennin kumpuja
Davosin Parsenn -hiihtoalueella on helppo crossirata, josta löytyy kumpuja ja pieniä hyppyreitä. Tällaiset innostavat myös pikkulaskijoita.
Varjon perässä
Davosin Parsenn -hiihtoalueella on rinteitä, joissa aurinko on sopivasti selän takana. Laskiessa voi jahdata omaa varjoaan tai katsoa siitä oman tyylinäytteen.
Jakobshornin harjalla
Davosin Jakobshorn-hiihtoalueen reunimmainen rinne kulkee harjanteena suoraan kaupunkia kohti. Vastapäinen Parsenn jää lumipilven taakse.
Matkalla
Jäljistä päätellen kaikki matkantekijät eivät ole käyttäneet gondolia St. Moritzin Corvigliassa.
Pitkää pätkää
St. Moritzin Corvigliassa ei ole montaa aloitteleville lapsille sopivaa sinistä rinnettä. Muutama mukava pitkä pätkä täältäkin löytyy.
Pieni laskija, iso mäki
Pienille laskijoille Alppien kilometrien mittaiset rinteet yli kilometrin korkeuseroineen ovat todella pitkiä laskuja. Treenimielessä yhdelläkin laskulla ehtii oppia paljon, mutta kannattaa huomioida pikkujalkojen nopeampi ja yhtäkkisempi väsyminen.