elämäni ala-mäessä ja ylä-ylämäessä

Julkaistu: 30.4.2019

moro vaan. ekana varmaan vois kertoo jotain itsestä. ja tässä sitä tulee no ensinnä tämmöinen blogin pito on mulle täysin vierasta enkä olis koskaan uskonut et rupeen tälläistä kirjottamaan. mutta joo eli olen 40v mies eli parhaat lasku vuodet on jo takana. laskettelun aloitin kuulemma 3 vuotiaana kalpalinnan koulurinteessä ja näin oli kipinä iskenyt. koko lapsuus ja nuoruus meni mäessä ja juuri tuolla kalpalinnassa ja kun matkaa mäkeen oli noin 100 metriä niin olin mäessä oikeastaan aina. rata lasku kuului olennaisena osana myös harrastukseen janakkalan jana oli seura missä laskin. mutta enemmän kiinnosti hyppyrien rakentelu ja metsässä laskeminen ja joskus keskeyteltiin kisoja et päästiin laskemaan metsään ja hyppiin kaverini Hannun kanssa. Ja ne hypyt ne oli pitkiä ja korkeita joskus ihmettelen että ei käynyt koskaan mitään pahempaa. Niin joo ja olin myös useita talvia töissä kalpalinnassa ja kyllä viihdyin tuli tavallaan harrastuksesta rahaa (jos muistivat maksaa). sitten armeijan jälkeen laskut loppu kun seinään syytä en oikeen tiedä tuli vissiin 6 vuoden tauko vaikka polte mäkeen oli kova mutta en jostain syystä mennyt. eli meni noin 6 tai 7 lasku talvea hukkaan no tilalle tuli punttisali ja penkkipunnerrus ja 145kg painoa ja sit meni selkä paskaksi mut onneksi kirurgi sai sen parsittua kasaan. siitä kun paranin niin päätin et rupeen taas laskemaan ja niin rupesin ja kyllä oli aluksi vaikeaa yksi lasku ja lepäämään kun veti jalat makarooniksi ja tätä kesti vissiin pari talvee  mut aatelin et periksi en anna ja nyt onkin pari talvea mennyt ihan jees. ajattelin jatkossa kirjoitella viime talven laskuista tulevan talven suunnitelmista ja vaikka mitä välineitä käytän