talvihan meni aivan mahtavasti laskettelujen suhteen suurin ongelma talvessa on se että työt vaan haittaavat  harrastusta. laskuja tuli kuitenkin ihan mukavasti mutta ei riittävästi. enimmäkseen tuli sahattua sappeen rinteitä sinne kun tuli kausikorttikin hommattua. kummipojan kanssa peuramaalla pariin otteeseen ja hän onkin luonnon lahjakkuus mäenlaskussa, ja tietysti kalpalinnassa pari kertaa, jossa nyt ei enää pysty oikeen laskettelemaan on mennyt paikka aika huonon kuntoon  mut kävin siellä testaamassa noin 20v vanhoja Olin suksia ja oli kyllä eksoottiset lankut mutta olivat hauskat, pitää ensi talvena laskea muutama lasku enemmän Olineilla. Himoksella myös tuli käytyä 25 vuoden tauon jälkeen ja edelleen tykkäsin paikasta kelit ei vaan oikein suosineet mutta aina kun pääsee edes vähän rinteeseen päivä on onnistunut. Ensi talvena tarkoitus olisi kuluttaa himoksen rinteitä useamminkin. mukavimmat lasku muistot oli tältä kaudelta kun päästiin muutaman kerran avovaimoni kanssa yhdessä mäkeen, sappeen hyvin hoidetut rinteet toi kanssa hyvät muistot varsinkin muutamana aamuna kun pääsi laskemaan koskemattomalle rinteelle se on kyllä makeaa. Niin ja työkaverin opettaminen laskettelun saloihin. mutta paras muisto jäi viimeisistä laskuista oli keli kohdillaan lämmintä riitti. siinä pähkinän kuoressa viime talven muistelmia.