Karsintaa kauden alkua odotellessa

Lapsi lopetti juuri ensimmäisen harrastuksensa. Käytiin melkein kaksi vuotta vauva- ja perheuinnissa, mutta kolmatta laskukautta en enää kyllä uhraa lauantaiaamuja uimahallissa. Hoidetaan se polskiminen jatkossa joinain sellaisina ajankohtina, jolloin se ei ole suoraan laskemisesta pois. Toki mäessä tuli lauantaisinkin käytyä, mutta altaassa lilluttelu sopii huomattavasti paremmin laskupäivän jälkeen kuin sitä ennen (tämä pätee varsinkin Japanissa, oih onseneita). Lapsi tietysti tykkäsi uimisesta kovasti, mutta pitäähän sitä pienestä pitäen oppia tekemään uhrauksia vanhempien harrastamisen eteen.

Onsen Hakubassa

Reiluuden nimissä karsin myös omia harrastuksiani talven tullen. Oon nyt syksyn ajan käynyt viikoittain ratsastamassa. Tällainen ohjattu ja aikataulutettu harrastaminen on vaatinut vähän totuttelua, mutta onhan siinä puolensakin. Toki ulkokauden loputtua myös skeittaus on tavallaan aikataulutettua, kun hallivuorojen mukaan tarvii toimia, mutta eri mittakaavassa kuitenkin. Eikä tuo laskeminenkaan täyttä vapautta ole – jos ei about heti lähde kun töistä pääsee kotiin, ei arki-iltana mäkeen ehdi.

Nyt on siis kalenteri siivottu, että voisi sen laskukauden aloittaa. Ja alkaahan se, perjantaina nimittäin lähtö Rukalle! Viime vuonna tähän aikaan olikin jo useampi Talma-päivä takana, joten korkea aika päästä lumelle.