hiihdonopetus, lapsen kanssa

Lumi vyöryy päälle, mä vaan hiihdän

Julkaistu: 15.1.2018

Ostin lapselle kirpputorilta kuudella eurolla murtsikkasukset. Jotta moinen sijoitus ei menisi hukkaan, oli suorastaan pakollista mennä Kivikon hiihtohalliin ja maksaa 14 euroa niiden kokeilemisesta. Suksien remmisiteet oli ihan sudet, joten lapsi käveli ne jalassa lumella 10 metriä toiseen suuntaan ja sitten takaisin, jona aikana kiinnitin sukset uudelleen jalkaan kuusi kertaa ja homma riitti mulle (lapsi sanoi että oli kivaa). Ettei itse hiihtoreissuun panostettu rahasumma mennyt hukkaan, mun piti sitten hiihtää loppurahan edestä. Aattelin että kohtuulliseen kustannustasoon päästään puolen tunnin hiihdolla, joten lapsi ja Late lähtivät ulos leikkimään siksi aikaa, kun mä luisteluhiihdin ympyrää. Kun olin rehkinyt itseni hikeen kahdenkytä sentin sokerilumisohjossa, oli kulunut kymmenen minuuttia ja totesin, että puoleen tuntiin sisältyy lapsen kanssa hiihdetty aika. Kakskytä minuuttia sain sitten lopulta suoritettua.

Tämä blogi kuitenkin käsittelee kaikista keski-ikäisten harrastuksista juuri lumilautailua, joten mennään asiaan. Kaikki eivät tiedäkään, että hiihto liittyy lumilautailuun yllättävänkin tiiviisti, ainakin lumilautailun opetukseen. Tai siis liittyi. Vanhoina hyvinä aikoina nimittäin lumilautailuopettajakursseilla piti opetella myös murtomaahiihdonopetusta. Siinä oli takana joku sellainen ajatus, että suomalaisessa tutkinnossa päästäisiin kansainvälisen tutkinnon kanssa samoille leveleille, kun oman lajin lisäksi tulisi joku oman maan ominaislaji, ja koska se täällä tasaisessa pohjolassa ei ole luontevasti esim. vuorikiipeily, oltiin päädytty hiihtoon.

Tarkistin juuri nykyisen ohjelman, ja mikä on tilanne nyt? Nykynuoret oppivat hiihtämisen sijaan lumiturvallisuutta. Mitä tästäkin vellihoususukupolvesta on odotettavissa, kysynpähän vaan! Kyllä se vaan on niin, että jos lumivyöry uhkaa, oma (lautaopettaja)sukupolveni kyllä sitä pääsee pakoon HIIHTÄMÄLLÄ MURTOMAASUKSILLA eikä kaivelemalla kuoppia ja haistelemalla tuulensuuntia.

Mainos, sisältö jatkuu alla
Mainos, sisältö jatkuu alla

Kävin yhteensä kolme kurssia, viimeisellä niistä mua sijaisti murtsikkaosuudella alter-egoni Marja-Leena Kirvesmieli. 

 

Avainsanat: