Talven parhaat 14/15
Ohho, kuukausi vierähti nopsaan! Kun tässä kerta toukokuuta mennään jo kovaa vauhtia, niin vois olla vihdoin aika pyyhkästä talven jämät ja kaipuut ajatuksista ja suunnata katsetta kohti kesää! Kulunut kausi oli oikeesti kokonaisuutenakin tosi jees; laskupäiviä tuli meidän mittapuulla ja myös edelliskauteen verrattuna paljon, ja lumestakin ollaan saatu nauttia viimekautta enemmän. Talvi on kuitenkin ollut myös tosi kiireinen opintojen ja muiden harrastusten suhteen, joten kaikki irtisaadut vapaapäivät on oikeastaan vietetty aika pitkälti rinteessä. Meidän rinnepäivät kun oikeesti ovat rinnepäiviä, täältä ei oikein millekään puolikkaille päiville tai muutaman tunnin takia edes kotirinteeseen kehtaa ajella. Edellis vuonna laskukausi loppui aika lailla kesken, mutta nyt olo alkaa olla jo sen verran väsy, että ainoastaan kesäloman häämöttäminen ihan nurkan takana antaa vielä buustia loppukevään viimeisiin hommiin. Tänä vuonna laitettiinkin ihan hyvillä mielin laskukamat varastoon, ja nyt voidaan alkaa keskittyä kesän harrastuksiin.
Vaikka tosiaan laskukauteen 14/15 voidaan molemmat olla kokonaisuutenakin todella tyytyväisiä, pakko nostaa vielä muutama tän talven parhaista jutuista, oivalluksista ja muistoista tähän:
1. Ruotsin joulu
Joulureissu Ruotsin Hemavaniin oli kyllä ihan ehdoton ja mahtava kokemus kokonaisuudessaan! Vaikka reissun takia koko talven budjetti paukkui yli jo ennen vuodenvaihdetta, yhtään ei kaduta. Sitä paitsi suhteessa todella halvalla päästiin, jouluna kandee lähtee länsinaapuriin tosiaan jo hintojenkin puolesta. Hemavanissa saatiinkin nauttia pehmeestä valkeesta koko talven edestä, kauden ainoot kunnon puuterikelit nimittäin koettiin sillä reissulla. Offia laskettiin ihan olan takaa, ja maisemat oli huikeimmat, mitä missään missä aiemmin ollaan laskettu. Kyllä jäi himo päästä uusiks, enkä jo ens talvena!?
2. Rinnepäivystäminen ja parasparas #kotirinne
Olli kävi helmikuussa Suomen punaisen ristin rinnepäivystyskurssin Kolilla, ja oli kyllä ehkä kannattavin veto ikinä! Päivystäjän eduilla oli varaa laskee loppukausikin, ja Olli sai samalla oman alan kokemusta vapaaehtoishommissa laskemisen lomassa, joten voiko parempaa komboo olla? Talvikin oli Kolilla onneksi tavallista vähätapaturmaisempi, joten vakavammilta tapauksilta vielä vältyttiin. Kolilla suht paljon hengaillessa tuli samalla tutustuttua vähän Kolin rinteiden työntekijöihin ja myös Loma-Koliin entistä paremmin; Olli pääsi hyvin jengiin mukaan ja meidän bloggaaminenkin sai mukavan vastaanoton. Ens vuonna sit hommat jatkuu ja Venla kulkee siinä siivellä jatkossakin. Päivystyskurssille Venlaa ei taida saada… 😀
3. Uutta oppimassa: lumilauta ja jooga
Yks tämän kauden parhaista ideoista lähti Ollilla maaliskuun lopulla päivystyspäivänä Loma-Kolilla, kun tämä päätti ruveta ihan ykskaks opettelemaan lumilautailun saloja. Venlakin innostui pari viikkoa myöhemmin kokeilemaan, ja niimpä kauden päätös tapahtui lumilauta jalassa Lomiksella meillä molemmilla. Ens vuonna lautahommat varmasti jatkuu, niin kiva kutina tästä uuden oppimisesta jäi!
Toinen uus juttu tuli kokeiluun Suomen pohjoisimman jooga-studion mahdollistamalla Levin reissulla tammikuussa, nimittäin jooga! Venla saikin tästä uuden harrastuksen, vaikka vähän on harmitellutkin, ettei yliopiston jumpissa hotjoogaa tarjolla olekaan. Astangajooga on paremman puuttessa kuitenkin ajanut asiansa hyvin. KuruYogan hotjooga pohjoisessa keskellä talvea teki meihin molempiin joka tapauksessa vaikutuksen.
4. Välineet ja pelkojen voittaminen
Vielä yhtenä esiinnostettavana seikkana tästä talvesta täytyy ottaa meidän uudet välineet ja niiden vaikutus rinnelaskemiseen. Pienikanttisilla bleideillä aiemmin kun ollaan menty, rinnelaskeminen huonommilla keleillä ja vaativammissa rinteissä ei ole ollut aina niin nautintoa. Venlaa on jopa välillä kummitellut pieni mustien rinteiden kammokin. Tänä vuonna vaihdoimme kuitenkin hieman pidempiin suksiin (eli 138cm, hehe) ja uusiin monoihin, ja kas kummaa, rinnelaskemiseenkin löytyi ihan uusi tatsi! Levillä ollessamme tahkosimme Levi blackia niin moneen kertaan, ettei jyrkälle tulo enää aiheuttanut Venlassakaan epämiellyttäviä tuntemuksia. Tämän reissun jälkeen jopa Ukko-Kolin jyrkkä (Suomen top 6) tuntui ihan leppoisalta, eikä varsinkaan muut perusjyrkät mustat enää aiheuttaneet mitään muuta kuin hyviä fiiliksiä! Tarpeeksi jyrkkiä rinteitä ja vauhdin hurmaa oli jopa muutamista keskuksista hankala löytää lainkaan. Näimpä siis suksilaskussakin tuli harpattua aimo askel taas eteenpäin! Ollikin sai testailla ”oikeita” suksia Kolilla ihan mielin määrin, ja kyllähän sen eron huomaa… 🙂
Kesäksi on taas suunnitteilla vaikka mitä kivaa pohjoisen teltta- ja vaellusreissuista perinteiseen pohjois-karjalan mökkikesään. Nyt vaan jaksetaan painaa vielä pari viikkoo, niin päästään alottaan loma viikon rennolla Katinkullan reissulla! Ootellaan tässä sitäkin, ettei tarttis kovin kauaa pipo päässä enää frisbeegolffiakaan heitellä…
Eikun varvastossukat jalkaan, lonkkari alle ja kesäkuulumisissa palataan!
-Oltsu ja Vensku
