Kelataampa vähän: Norjan Hemsedal

Se on kesä jo vauhdissa, mutta koska ollaan vähän jälkijunassa postausten suhteen (kuten tavallista), niin keskittykäämme vielä vähän kevättalven rientoihin (ja suunnitelkaamme vaikka ensi talvea samalla!). Täältä pesee vielä lumisia maisemia muiden kesäkuvien keskelle (tosin pohjoisesta on saanut ottaa lumikuvia ihan vastakin). 😉

Vietimme Norjan roadtripillämme huhtikuussa kokonaisen viikon Hemsedalissa, yhdessä Norjan suurimmassa ja kuuluisimmassa laskettelukeskuksessa. Eikä ole meistäkään ihan väärin kutsua Hemseä Pohjoismaiden alpeiksi, kuten se itse itseään kutsuu. Hemsedal skisenter kuuluu ruotsalaisen Skistarin omistukseen yhdessä Trysilin sekä Ruotsin Åren, Vemdalenin ja Sälenin kanssa. Keskus sijaitsee eteläisen Norjan keskiosissa, ja korkeimmat huiput Hemsen tienoilla kurottelevat jonnekkin 1500 metrin hujakoille. Mittakaava oikeisiin alppeihin verrattuna on siis vielä pieni, mutta terävämmät ja vuorimaisemmat piirteet maisemassa tuovat paikkaan sellaista jylhää hehkua, mitä voisi olettaa myös alpeilla kohtaavansa.

Päällimmäiset muistot

Päällimmäisinä mieleemme Hemsedalista jäi tahmainen huoneisto, Skistarin rahastus-yritykset, jääääkylmä ja kova tuuli sekä keväiset sohjomöykkyiset rinteiden alaosat. MUTTA onneksi pienet negat eivät haittaa, sillä ennen kaikkea mieleemme jäi myös huippukuntoiset ylärinteet, aurinkoisen keväiset upeat maisemat, se yksi reilun 5centin puuteripäivä ja yli 1000 metrissä kulkevat ladut. Sanotaanko vaikka niin, että nämä plussat hakkaa kyllä nuo miinukset sata nolla.

Rinteet

Rinteitä Hemsedalissa riittää Suomen ja Ruotsinkin mittapuulla paljon. Vaikka itse keskus ei olekaan levittäytynyt kovin suurelle alueelle, siihen mahtuu useampikin korkea huippu sekä 49 rinnettä ja 20 hissiä kompaktiin, oikeastaan juuri sopivaan pakettiin. Joka huipulta avautuu erilaiset maisemat eri ilmansuuntiin, joista korkeimmalle kohoaa Tottenin ankkurihissi (1497). Tindenille (1444) kapuava tuolihissi, joka pituudessaan vie voiton kyllä monista muista, avaa pitkät ja sopivan haastavat rinteet puurajan yläpuolella. Erilaista vivahdetta maisemaan voi hakea Røggjinilta (1370). Skigaardenilla voi nautiskella 1000 metrissä vaikkapa pizzaa tai oluen hieman boheemimmassa meiningissä. Fjellkafeella tai päähissien ala-aseman Skistuilla voi kokea perinteisempää rinnekuppilan tuntua.

Aloittelijoille helpompia rinteitä löytyy puurajan ajapuolelta, joskin keväällä niitä ei kukaan mielellään laske enää klo 12 jälkeen sohjomöykkyjen takia. Myös parkit olivat isot ja aivan huippukunnossa loppukaudestakin. Pitkiä ja loivia siirtymiä on hyvin vähän, joten kaikki ”alueet” ja hissit ovat oikeastaan laskemalla ja nousemalla saavutettavissa, mistä Hemsedal saa meiltä ainakin paljon plussaa. Korkeuseroa Hemsedalissa saa parhaimmillaan laskea jotakuinkin 800 metriä, joka on skandinavian mittapuulla paljon. Keväällä korkeuseron kyllä huomaa, kun laaksossa on jo kevät ja lumet sulaneet, mutta tunturissa täysi talvi ja saattaapa olla vielä jäätävä viimakin tunkeutumassa luihin ja ytimiin. Rinnekartta löytyy täältä.

Näkymät Tottenilta.

Offit

Puuterista puheen ollen; jos Hemsedalissa lumisateen jälkeen mielii päästä putskua pöllyttelemään, kannattaa olla ajoissa liikenteessä, sillä hissi-offeilla riittää tunkua ja jo ekan tunnin aikana parhaat paikat täyttyvät jäljistä. Me kuitenkin löydettiin muutama vähän laskettu pätkä vielä iltapäivälläkin! Innokkaimmat kiipeilevät vielä hissien yläasemilta jokusen metrin ylöspäin muutamat puuterin täyttämät rännit silmissä kiiluen. Osa oli kyllä jo melko hc-matskua. Muutempa viikolla ei hissioffeille ollut enää asiaa tuhansien jälkien ja kovettuneen pinnan takia. Top-turit lähitienoolla jäi meillä tällä kertaa tekemättä kelinkin ollessa sen verran tuulinen. Niihin varmasti lääniä kuitenkin on!

Ladut

Hiihtäjille löytyy Hemsestä parikin tunturilatu-verkostoa kevääseen asti. Keskitalvella myös alhaalta mökkien ja muiden palveluiden tuntumasta pääsee laduille. Itse kävimme suihkimassa noin 1100 metrissä mökkikylän ohittavan puomi-tien varrella, maksu taisi olla 50nokkia/päivä. Lenkki, jonka kiersimme oli mukavan helpohko, n. 7,5km, joskin sopivasti ylä- ja alamäkeäkin oli. Lenkin varrella oli kaikenlisäksi vielä kahvilakin avoinna, jossa setä paisteli meille vohvelit matkaevääksi. Kannattaa kuitenkin huomioida, että tunturiladut ovat pääasiassa perinteisen latuja kaikki. Itse hiihdimme luistellen, sillä hanki kantoi myös eikä tarvinnut ihan huippukuntoisia latuja talloa.

Asuminen

Suurin osa Hemsedalista vuokrattavista mökeistä tai huoneistoista on vuokrattavissa Skistarin kautta. Hyvä puoli tässä on se, että kohtuu hintaista majoitusta löytyy etenkin sesongin ulkopuolella, toisin kuin monesta muusta Norjan isommasta tai keskikokoisesta keskuksesta. Yksityisillä vuokraajilla hintataso on kalliimpi. Hyvää Hemsedalissa on myös se, että jos on varaa maksaa hitusen enemmän, valittavana on hotellia tai mökkiä myös vuoren rinteeltä, 800 metrin tuntumasta. Esimerkiksi kesäaikaan näidenkään hinnat eivät päätä huimaa. Jos sesonkina (tai muuten vaan haluaa halpaa) kuitenkin etsii jotain tasokkaampaa, hinnat nousevat korkeiksi myös Skistarin valikoimissa. Siksi meilläkin oli nyt ”keskitason” majoitus (Bakken) varattuna aivan hiihtokeskuksen ytimestä. Majoitusta löytyy paljon ski-in meiningillä, mutta keskustan majoituksetkaan eivät ole kaukana ottaen huomioon, että laskemaan sinne pääsee suoraan ja toiseen suuntaan kuljetta ski-bussi. Huomioitavaa on, ettei sesonkina kannata varata huonettaan afterski-mestojen lähistöltä, jos haluaa olla rauhassa. Kannattaa myös huomioida, että luultavasti vielä ensikaudenkin ajan keskuksessa rakennetaan ahkerasti uusia ski-in huoneistoja, joten rakennustyömaa hieman pilaa maisemaa.

Vähän modernimpia möksiä.

Skistarissa hyvää voisi sanoa olevan myös se, että aina löytää jonkun, jolle valittaa, jos reklamoitavaa on. Meillä valitukset sujui sillä tavalla ihan ”sujuvasti” että ravasimme kolmena eri päivänä respassa ja asioimme kolmen eri tyypin kanssa. Lopulta hommat hoitui ihan ok, mutta vähän kehno maku jäi, kun vielä lisälaskuja meinasi sadella perästä. Varoittelemme nyt myös omasta kokemuksesta sitä, etteivät huoneiden tai mökkien kuvaukset ja kuvat ole välttämättä aivan sitä kuin mikä totuus on. Tästä miinukset Skistarille. Samoin tähti-luokitus-systeemi ei tuntunut täyttävän ihan kansainvälisiä standardeja. Meidän mielestä nimittäin Skistarin 3 tähteä vastasi jonkin turkkilaisen halpishotellin 2 tähteä. 😮

Auringonlasku vei onneksi kuitenkin voiton rakennustyömaanäkymästä.

Ravintolat ja afterski

Ravintoloista meillä ei kovin paljoa sanottavaa ole, sillä kokkailtiin lähinnä omassa huushollissa. Rinneravintoloita on kuitenkin useita ja keskustan alueella muutama muukin ravintoloita, samoin hotelleilla on omansa. Rinnekeskuksen ytimessä voi syödä pihviä tai pizzaa. Ruokaa löytyy joka lähtöön ja makuun.

Skigaarden, reilussa tuhannessa metrissä. Tämänkin mestan lähistöllä rakennetaan.

After-ski on vilkasta viikonloppuisin ja sesonkina muinakin iltoina. Iltapäivä alkaa mukavasti Skistuan Afterskissä, jossa live-esiintyjien siivittämänä meininki on taattu. Terassialue on myös iso, joten iltapäivän auringon viimesäteitä on siitä mukava siemailla lasillisen jos toisenkin kera. Bileet jatkuvat kuuluisassa Stavkroan Afterskissä ski-in meiningillä. Meno on taattu, jos sellaisesta menosta nauttii. Itse katselimme huoneiston ikkunasta hieman huvittuneena Stavkroaan sisään ja ulos hoipertelevaa toppahousukansaa. Todettiin, että ollaan jo liian vanhoja aloittamaan tässä vaiheessa tutustumista afterskin iloiseen maailmaan, joten luovutimme terassilla nautiskeltujen yksien yyber-kalliiden siidereiden jälkeen. Hemsedalin baareihin voi tutustua tarkemmin täällä.

Kaupan eväät pitää budjetin kurissa Norjassa. Makkaranpaistopaikkoja löytyy paljon sekä alempaa että ylempää, tosin kevätviikonloppuisin ruuhka on taattu näissäkin.

Hemsedal kesällä

Jos ei malta odottaa seuraavaa Hemsedal-reissuaan talveen asti, kannattaa sinne harkita suuntaavansa myös kesällä tai syksyllä, etenkin jos patikointi tai maastopyöräily on sydäntä lähellä. Hemsedalista mukavan ajomatkan päässä on myös yksi Norjan suurimmista vuonoista, joten Hemsedal on näitäkin ihmeitä katsomaan halatessa ihan mukava tukikohta. Itse vietimme viikon Hemsessä kesällä 2013, ja sieltäpä asti on meidän Norja-innostus alkanut kasvaa. Patikoimme muunmuassa Røggjinille ja viereisen Ulsåkin tuntumassa sijaitsevalle putoukselle. Kävimme Hemsestä käsin myös esimerkiksi Lærdalissa ja Flåmissa. Kesällä Hemsedal oli huomattavasti rauhallisempi, mutta tarvittavat palvelut olivat avoinna. Hemsedalin kesäaktiviteeteista voi lukea lisää täältä.

Kesällä vuoren rinteet hiihtäjien sijaan valloittaa nämä kaverit.

Veslehorn kivenheiton päässä Hemsedalista.

Mitäs vielä?

Eipä muuta! Meillä oli hyvä viikko muutamasta pikkuviasta huolimatta, ja rinteissä oli tilaa viikolla kivasti näin sesonkiajan ulkopuolella. Hemseen kannattaa suunnata, jos alpit on jo loppuunkaluttu, mutta naapurit ei! Samoin silloin, jos alpeille asti ei raaski lähteä, Hemseen pääsee ehkä kuitenkin hivenen huokeammin, vaikka Norja melko kallis maa onkin. Automatkalaiselle ajettavaa Tukholmasta tulee ihan kivasti, mutta auto auttaa paikanpäällä liikkumiseen, etenkin jos kiinnostaa nähdä samalla vähän Norjaa enemmänkin. Tiet Hemsedaliin asti ovat hyväkuntoiset ja isot, joten ei huolta. Talvella kannattaa varautua lumiketjuin! Loppukeväällä selviää melkeen jo kesärenkailla, jos takatalvi ei satu iskemään. Korjaamokin löytyy läheisestä Ulsåkista, jos auton kanssa tulee onkelmia. Tuli testattua sekin. 😉 Toki Hemseen voi suunnata Osloon lentämälläkin ja vaikka vuokraamalla sieltä auton tai tulemalla bussilla. Oslosta ajomatkaa kertyy 3-4 tuntia.

Sepustus ei ole kaiken kattava, eikä faktoista mennä takuuseen, mutta siinäpä nyt on meidän näkemykset Hemsedalista omien kokemusten pohjalta. Voidaan suositella! Lisää voi lukea vaikkapa täältä Lumipallosta.

-Venla ja Olli

Ps. Seuraavaksi tulee sitten vieeelä viime kauden yhteenvetoa, jonka jälkeen voidaan keskittyä kesäjuttuihin! 🙂