Jo useampana vähälumisena talvena on tullut pakkasten saavuttua nautittua luontoliikunnasta näillä eteläisen Suomen luonnonjäillä satunnaisesti hiihdellen että toisinaan myös normihokkareilla luistellen. Viime talveksi sain vihdoin hoidettua myös retkiluistimet joilla matka taittuu jo huomattavasti perushokkareita sujuvammin ja miellyttävämmin.
Aikani eri luistinmalleja pähkäityäni päädyin näihin haikkauskenkiin kiinnitettäviin luistimiin. Ensimmäinen luisteluretki vaelluskengissäni oli kuitenkin yhtä tuskaa kengän vähäisestä sivuttaistuesta johtuen. Kokeilin huvikseni miten lumilautalaskukenkä istuisi samaiseen luistimeen ja lopputulos toimi paremmin kuin uskalsin edes kuvitella. Laskukenkä on tuttu ja tukeva, miellyttävän ergonominen ja istuu luistimen sträpeissä kuin lumilaudassa konsanaan.
Viime aikojen lumettomien pakkasjaksojen jäljiltä lähivesistöt ovat saaneet siinä määrin vahvan jääkannen jotta jäälle uskaltaa jo suht turvallisin mielin lähteä. Toki maltti aina matkassa, kaulassa naskalit ja repussa vedenpitävästi pakatut vaihtovaatteet mahdollista plutausta varten. Sipoon Pilvijärvi tässä näin.
Sipoonjoen jäätymistä on tullut aika ajoin seurailtua ja vihdoin viime viikonloppuna tuli käytyä tarkistamassa jäätilanne myös luistimilla. Hienoa baanaa ja hienoja pilkkimiehiä kilometritolkulla.
Tuusulanjärvellä porukkaa riittää etenkin viikonloppuisin. Kiteilijöitä, jääpurjehtijoita ja mitä lie surffareita ulapat täynnänsä, hienoa!
Lumettomuus x rapsakka pakkaskeli = match made in heaven mutta lajityypillinen sweetspotti kelien suhteen on valitettavan kapea. Milloin pakastaa liian vähän ja milloin lumen määrä estää vapaalla jäällä luistelun, mutta nautitaan nyt vielä kun voidaan.
