Salla

Julkaistu: 19.4.2015

Alunperin tarkoitukseni oli lähteä Sallaan jo lauantaina 28.3. ajamalla ensin kesämökille Keski-Suomeen, olla yö kesämökillä ja sunnuntaiaamuna sitten kohti Sallaa, mutta lauantaina meni niin myöhään pakatessa ja kaikessa muussa säätämisessä, joten päätin lopulta lähteä sunnuntai aamuyöllä ajamaan.
Herätys oli laitettu klo 4 mutta olin sitten painanut torkun päälle ja nukuin tyytyväisenä puoli seitsemään saakka joten lähtö venyi melkein puoli kahdeksaan. Matkaan lopulta päästyä ajoin nelostien kautta eli Lahti, Heinola, Jyväskylä, Oulu. Oulussa kävin kaupassa, Oulusta sitten tielle 20 kohti Kuusamoa Pudasjärven ja Taivalkosken kautta, Kuusamosta vähän matkaa viitostietä pohjoiseen sitten tielle 950, Sallaan saavuin hieman kuuden jälkeen reilun kymmenen tunnin ajamisen jälkeen, matka ei tuntunut hirveän pahalta perillä oli yllättävän virkeä olo, pari auton ja kuskin tankkaus taukoa oli ja tietenkin kaupassa käynti.

Mökin olin vuokrannut Sallatunturin Tuvilta, mökki oli 34m2 kahden hengen mökki, mökissä oli maakuuhuone, olohuone, olohuoneessa takka, keittiö, keittolevyt, jääkaappi, mikroaaltouuni, kahvinkeitin, vedenkeitin, astianpesukone, pesunkone, kuivauskaappi, suihku, sauna ja wc eli kaikki mitä tarvitsee. Pieni lapsus tietenkin mökin kanssa kävi, en lukenut ajatuksella mitä varusteita mökissä on, olin ostanut uunissa laitettavaa ruokaa mutta mökissä ei ollut kuin keittolevyt, no eikun äkkiä Sallaan katsomaan olisiko sunnuntai iltana vielä kauppa auki, olihan se ja ruokaa löytyi, hiihtokeskuksesta on 10km Sallan keskustaan, minulle oli yllätys kuinka ”iso” paikka Salla on, kauppoja on useampia, myös erikoiskauppoja löytyy, huoltoasemiakin on useampia.

Lunta oli aika paljon, mökin pihaan ei meinannut saada autoa kun lunta oli niin paljon. Illalla kävin kävellen katselemassa paikkoja, rinteet näyttivät hyviltä, ja koko paikka tuntui uinuvan rauhalliselta, selkeästi pienempi paikka kuin esim. Tahko.

Maanantaina heti aamusta rinteeseen, yöllä oli hieman satanut lunta keli hieman plussan puolella, ensimmäinen asia minkä huomasin oli että sukset eivät oikein luistaneet, heti kun tuli rinteen loivaan osaan tai laski hieman sivussa mistä ei ollut laskettu vauhti vaan hyytyi, ihmettelin sitä mutta kun samaa kommenttia tuli myös muilta laskijoilta niin todennäköisesti yöllä satanut lumi oli enemmän räntää kuin ”kuivaa” lunta, samanlaisen luisto ongelman olin havainnut Tahkolla kun satoi räntää niin suksen luisto oli todella huono.
Ensimmäisenä päivänä rinteissä oli todella hiljaista, Kisarinnettä laskin ainakin tunnin ihan yksin näkemättä yhtään toista laskijaa, edes hississä ei ollut ulkona henkilökuntaa. Pohjoisrinteillä ei myöskään toisia laskijoita näkynyt, oli vähän ihmeellinen fiilis kun ei rinteessä näkynyt ketään eikä myöskään hississä ollut ketään. Eturinteissä oli kourallinen laskijoita joten oli tosi rauhallista. Rinteet ovat hyviä, Eturinteet ovat mukavia laskea etenkin Välirinne mukavan vaihteleva pinnaltaan, Kisarinne myös mukavan jyrkkä mutta hieman pidempi saisi olla. Pohjoisrinne on mukavan pitkä, alku on todella loiva, rinteen puolivälin jälkeen hieman jyrkkenee. Itärinteet todella loivat mutta ihan ok. Ensimmäinen päivä kului kokonaan rinteessä, vähän ennen kuutta ”piti” lopettaa kun Eturinteiden hissi meni kiinni.

Tiistaina en jaksanut lähteä heti aamusta rinteeseen, puolenpäivän aikaan rinteeseen itseni raahasin, jalat olivat aika jumissa maanantain jäljiltä, kelikin oli aika hurja lunta satoi kovan tuulen saattelemana lunta tuli ainakin 10cm päivän aikana, kova tuuli kinosti lunta rinteisiin ja välillä näkyvyys oli vain parikymmentä metriä, iltapäivästä rinteet olivat todella ”lumisia” ja ainakin minulle todella ”haastavia” laskea, lunta oli kinostunut paljon rinteisiin ja se aiheutti välillä kaikenlaista yllättävää. Edelleen oli todella hiljaista varmasti kelinkin takia, Itärinteiden laavulla paistelin makkarat kovassa lumipyryssä ja noin viitisen tuntia tuli rinteissä oltua.

Reissua Sallaan suunnitellessa olin ajatellut että käyn yhden päivän laskemassa Pyhällä mutta yhteensä n. 250 km matkan ajaminen alkoi kuitenkin tuntua huonolta ajatukselta joten hylkäsin Pyhällä käynnin ja päätin nauttia Sallan rauhallisesta ilmapiiristä.

Keskiviikko oli hieno aurinkoinen päivä, yöllä oli hieman satanut lunta, rinteet olivat ihan ok hieman pehmenivät päivän aikana, päivä meni taas nopeasti jo lähes rutiinilla laskien, Itärinteiden Sallaisen Itäkodalla pidin tauon ja söin todella hyvän poronliha voileivän, ”vain” nelisen tuntia tuli laskettua, ajatus oli säästää voimia viimeiseen päivään, yöksi oli ennustettu jopa viiden asteen pakkanen joten torstaina rinteet olisivat todella hyvässä kunnossa, illan keräsin voimia, söin hyvin ja ajoissa nukkumaan jotta aamulla olisi rinteessä heti niiden auettua.

Torstai oli sitten juuri niin hieno kuin olin ajatellutkin, yöllä oli kunnolla pakkasta lunta ei ollut satanut, rinteet todella hienossa kunnossa, aamulla huipulla oli ”sumua” hieno aavemainen keli. Yhden tauon maltoin pitää kokopäivän aikana, torstai saattaisi olla mahdollisesti tämän kevään viimeinen laskupäivä joten ajattelin ottaa kaiken irti siitä. Keli oli kokopäivän lappimainen, välillä kun lähti ylhäältä laskemaan paistoi aurinko ja kun pääsit alas niin lunta satoi todella sakeasti muutaman minuutin ja sitten taas paistoi aurinko. Todella hieno päivä, oli myös selkeästi vilkkain päivä rinteessä ei juurikaan yksin tarvinnut lasketella, n. viiteen saakka rinteessä olin ja sitten oli edessä se ei niin mukava asia, pois lähdön aika olisi aikaisin aamulla joten illalla piti pakata lähtöä varten.

Salla on mukava paikka, palvelu hyvää ja mutkatonta, mukavan pieni ja rauhallinen ilmapiiri, itse en juurikaan välitä after ski touhuista vaan keskityn laskemiseen ja siihen Salla on hieno paikka, harmi vain kun reissun joutui tekemään yksin ja ajankohdasta johtuen oli hiljaista, kokonaisuudessaan reissu oli kuitenkin onnistunut ja siitä jäi hyvä ”maku”.

Perjantai aamuna kahdeksan jälkeen lähdin kohti kesämökkiä Jyväskylän lähelle, olin sopinut viettäväni pääsiäisen ystäväni kanssa kesämökilläni.
Neljän aikaan olin perillä lähes samaan aikaan ystäväni kanssa, pääsiäinen meni aluksi lepäillessä, sunnuntaina kävimme vielä laskettelemassa Häkärinteillä, ystäväni lapsi oli mukana, ”yritimme” opettaa tulevalle laskijalle laskettelun saloja, alkuhankaluuksien jälkeen laskeminen alkoi mennä ihan hyvin, lopuksi lastenrinteestä siirryimme laskemaan viimeiset laskut eturinteeseen, nekin meni tosi hyvin ja eihän pikku laskijaa meinannut enää saada rinteestä pois ollenkaan ”joko hissit liput loppuivat”.
Häkärinteiden palvelu oli myös ystäväni mielestä todella hyvää ja mutkatonta, olin myös itse huomannut tämän aikaisemmalla kerralla, minun kausi päättyi Häkärinteiden reissuun, reissu oli tosi hieno, oli todella mukavaa olla ”opettamassa” ystäväni lasta laskemaan ja nähdä hänen innostuminen laskemiseen, toivottavasti ensi kaudella voimme ottaa hänetkin mukaan reissuille.

Tämä ”ensimmäinen” kausi laskettelun parissa oli hieno, en olisi uskonut tammikuussa Porvoon Kokonniemeen mennessäni mitä kaikkea saisin kokea kevään aikana, siitä erittäin iso kiitos kuuluu ystävälleni, ja kaikille muille osallistujille ja tietenkin muille kanssa laskijoille, ehjänä säilyttiin, rinteissä ei ollut kertaakaan mitään läheltä piti tilannetta kiitos siitä, ”nälkää” ja tietenkin opittavaa jäi ensi talveen paljon.
Monot pitää ensitalveksi ostaa uudet, nykyiset ovat liian löysät eikä kiristys varaa enää ole, harmittaa kun en osanut ostaa monoja oikein vaikka hyvät ohjeet sainkin.

Tästä alkaa sitten arki, lomat vietetty ja kaikki rahat kulutettu. En tiedä milloin seuraavaksi tulee kirjoiteltua, vähän on ollut mielessä jos kesällä kävisi maastopyöräilemässä muutamassa hiihtokeskuksessa, niistä olisi mukava kirjoitella jos reissuihin saa aikaa järjestettyä.

Kiitos

Vielä kerkee laskettelemaan…..

Julkaistu: 29.3.2015

Morjens !

Kevät tulee ja ainakin minulla laskemisen huuma vain lisääntyy, kausi kun alkaa loppumaan niin kokoajan pitäisi olla rinteessä.
Sain houkuteltua ystäväni laskettelemaan pe 27.3. Olin myös saanut puhuttua töistä vielä yhden päivän lisää lomaa.
Valitettavasti tällä kertaa jouduin tinkimään tavoitteestani laskea jokainen reissu minulle uudessa paikassa. Himokselle suunnattiin, aamulla hieman ennen yhdeksää Helsingistä startattiin ja Himokselle saavuttiin n. puoli kahdentoista aikaan, hissilippuja ei tarvinnut tällä kertaa jonottaa, olimme rinteessä heti kahdentoista jälkeen, yöllä oli ollut pakkasta joten rinteet olivat hienossa kunnossa (jälleen), jäätä ei lainkaan, sohjokin loisti poissaolollaan, vaikka päivällä oli selkeästi plussan puolella.
Näkymät olivat hieman oudot, lunta oli vain rinteissä, kaikki pellot ja ympäröivä maasto melkein lumeton, harmi kun ”unohtui” ottaa kuva näkymästä.
Väkeä oli aika vähän laskemassa, välillä tuntui kun olisimme olleet ainoat laskijat, aloitimme Länsirinteistä ja n. parin tunnin laskemisen jälkeen siirryimme Luoteisrinteisiin, Jussin jyrkkä oli aivan tyhjä ei muita laskemassa, jotenkin kyseinen rinne ei vaan meitä kiinnostanut, siirryimme suoraan Pohjoisrinteisiin laskemaan ennen kuin pidimme tauon.
Tällä kertaa menimme ajoissa tauolle, Pohjoisrinteiden rinneravintolan keittobuffet oli vielä auki, hyvää lohikeittoa tuli otettua.
Tauon jälkeen palasimme Länsirinteiden puolelle ja loppupäivä olikin sitten laskettelemisen hurmosta, harmitti kun emme ostaneet kuin kuuden tunnin liput, aika meni taas liian nopeasti, molemmat tykästyimme Länsirinteiden ABC, Bonus ja Keskimaa rinteisiin, etenkin ABC rinteeseen, sitä laskettiin ”vielä ehtii yhden laskun” hurmoksella, aivan täydellinen laskettelupäivä taas.
Rinne ravintolassa lopuksi päivittelimme (jäätelön/kaakaon kera) miten hieno päivä meillä oli ja miten ”pienistä” asioista ihminen saa voimaa arkeen.

Erittäin suuri kiitos ystävälleni todella hienosta päivästä rinteessä, täydellinen päivä, molemmat säilyimme ehjänä vaikkakin ”iloisen” väsyneinä. Iso kiitos laskettelun hienouksien avaamisesta, opin jälleen paljon laskettelusta ja jo toinen ”päivä” rinteessä kun en kaatunut, monta kertaa oli tilanteita missä aikaisemmin aina kaaduin mutta nyt jopa ”hallitsin” tilanteen.
Valitettavasti päivä meni pelkästään laskemiseen, en ottanut lainkaan kuvia, video kamerakin oli mukana mutta en malttanut rueta sen kanssa säätämään kun kokoajan piti laskea, laskea ja laskea…….. yritetään parantaa sen osalta.

Ja eikun auton nokka kohti Lappia………………

moikka !

Julkaistu: 25.3.2015

Rinteisiin kiinni jäänyt..

Tämä on ensimmäinen blogikirjoitukseni joten……..hurahdin rinteisiin ja lasketteluun tämän talven aikana pitkän tauon jälkeen, alla vähän tarinaa menneestä talvesta.

”Aloitin” laskettelemisen uudelleen (16-17 vuoden tauko) 24.1.2015 Porvoon Kokonniemestä.
Ystäväni oli muutaman kerran kysellyt olisinko kiinnostunut lähtemään laskettelemaan, olin hieman skeptinen kun viimeinen kerta oli keväällä 1998 tai 1999 Lahdessa Messilän todella loskaisilla rinteillä, kokemus ei jättänyt kuin mustan muiston hissijonon eteen loskan sekaan kaatumisesta, villapaidassa joka sitten roikkui polvissa loppupäivän.

Lopulta tammikuussa sitten lähdimme ystäväni kanssa Porvoon Kokonniemeen laskettelemaan. Aamulla Helsingissä oli muutama aste pakkasta, eli sopiva keli lähteä rinteeseen, mukava jännitys oli lähtiessä mitä tästäkin seuraa, edellisestä kerrasta kun oli aikaa vierähtänyt.
Porvoon Kokonniemeen päästyämme oli välineiden vuokraus edessä, hissilippujen osto ja sitten rinteeseen, ystäväni on kokenut laskija joten minun jännitys oli aivan tapissa kun Kokonniemen huipulle päästiin, katsoin kun hän lähti rinnettä alas niin helpon näköisesti, minun ei auttanut kuin perässä mennä, ensin laskimme loivempaa etelän puoleista rinnettä, aluksi menin ”auraten” mutta muutaman laskun jälkeen laskeminen meni jotenkin putkeen, kun siirryimme keskimmäiseen jyrkempään rinteeseen olin aivan myyty, edes muutamat voltit eivät mieltäni häirinnyt, loppupäivä meni laskettelun hurmoksessa.
Lyhyt juomatauko pidettiin, yhteensä neljätuntia laskettiin ”vielä ehtii, vielä ehtii”, se oli aivan täydellistä, tästä ensimmäisestä reissusta erittäin suuri kiitos ystävälleni, tulen olemaan sinulle aina kiitollinen tästä reissusta 🙂

Sipoo Talma Ski
Olin Porvoon reissun jälkeen ihan myyty, viikon päästä olimme ”taas” ystäväni kanssa laskettemassa tällä kertaa Sipoon Talmassa. Rinteet vähän lyhyet, mutta minulle ne tuntuivat ihan riittäviltä, vuokrasukset olivat todella hyvät, ja palvelukin Talmassa ihan ok. Keli oli vähän plussan puolella joten rinteissä oli jonkin verran loskaa ja se tuntui minulle olevan myrkkyä en oikein osannut (lue osaa) siinä laskea joten parit pakolliset voltit ja hissisäädöt piti ottaa, kolme tuntia laskimme ja ”nälkä” laskemiseen vaan lisääntyi. Ystäväni ihmetteli miten voit laskea noin hyvin (hyvin sä vedät) kun et ole vuosikymmeneen laskenut, minä ajattelin että kyllä tässä enemmän tuurilla mennään………tosin kehuminen tuntuu aina mukavalta, pelkäsin vain että itseluottamukseni nousee liiaksi ja alan itse liikaa ajattelemaan et ”mähän osaan” ja siitähän ei aina hyvää seuraa.

Tässä vaiheessa aloin ensimmäisen kerran miettiä mitäs nuo suksipaketit maksaa…..eikös ”keväällä” saa halvemmalla, katseltuani tein päätöksen (olivat ”kalliita”) että en osta vielä mennään tämä kausi vuokravälineillä ja katson keväämällä sitten uudelleen, niin miten sitten kävikään….

Lahti Messilä
Seuraavan laskettelu reissun tein työkaverin kanssa Lahden Messilään helmikuun loppupuolella, keli oli todella talvinen aamulla Helsingistä lähtiessä, +2 ja vettä satoi, kun polte rinteeseen on kova niin sinne ON mentävä.
Messilässä vuokrauksen kanssa oli vähän sählinkiä, itse otin vääränkokoiset monot ja vuokraamo sääti sukset niin että toinen mono ei mennyt ollenkaan siteeseen, no korjaamalla niistä selvittiin, sukset eivät olleet hyvät, tuntuivat ihmeellisiltä, palvelu oli ihan ok, vähän kiireen oloista kun tulimme, lähtiessä palvelu oli jo paljon rennompaa eli normimeininki.
Rinteet olivat ihan ok aluksi, mutta illalla alkoi olemaan todella paljon sohjoa ja sehän on minulle myrkkyä, en oikein millään osannut laskea siinä ja parit voltit piti ottaa. Ensimmäisen kerran lasketellessa säihkähdin kunnolla, kaaduin kovasta vauhdista kun väistin toista laskijaa (rinteiden välissä) ajauduin rinteen reunaan ja sukset ”löysivät” jotain ja sitten mentiin pajukkoon volttien kera, onneksi mitään ei mennyt rikki itseltä ja välineetkin säilyivät ehjänä, harmi vain kun kukaan ei nähnyt ”hyviä” voltteja.
Kuusituntia työkaverin kanssa laskettiin, välillä vesi, räntä- ja lumisatessa, viisaasti pidimme vain yhden tauon ja taas laskettiin ”vielä ehtii, vielä ehtii”, rinteestä kun autolle pääsi tajusi että muutama lasku liikaa tuli laskettua, energiat oli aivan loppu ja vielä piti ajaa kotiin yli 100km, aika hiljaista oli autossa ja uni meinasi tulla pariin kertaan.

Nyt kun oli ”jo” kolme reissua tehtynä ja olimme ystäväni kanssa puhuneet että olisi mukava lähteä muutamaksi päiväksi laskettelemaan ”vähän pidemmälle”, ja minun polte laskemiseen niin kova, joten pakkohan minun oli omat välineet ostaa ja tietenkin budjetti ylittyi moninkertaisesti, työkaverin kanssa lähdimme katselemaan paketteja (olin katsellut paketteja jo yhden sunnuntaipäivän netin ihmeellisestä maailmasta ja lukenut itseni ominaisuuksista ihan sekaisin) Mankkaan Suksihuollosta tuli sitten sukset ja monot hankittua, loistavat ovat sukset ja monot, laskija ei vaan vielä niin loistelias.

Sappee
Kun ne omat välineet oli sitten ostettu, pitihän uusia suksia heti lähteä testaamaan, ystäväni ei päässyt lähtemään joten lähdin yksin Sappeelle laskemaan. Helsingistä ajaa Sappeelle noin kaksi ja puolituntia. Olin päättänyt että yritän tehdä tänä keväänä jokaisen laskettelu reissun uuteen paikkaan. Katsoin aamulla kartasta vain missä Sappee on, en huomannut että on olemassa myös Sappeen niminen paikkakunta hieman Sappeen keskuksen etelä-puolella ja en tietenkään ottanut karttaa/navigaattoria mukaan, kuka nyt sellaista tarvitsee, eksyin aika hyvin mutta lopulta Sappeelle (iltapäivällä) löysin.
Sappee on ihan mukava paikka, rinteet vähän lyhyet mutta muuten hyvät, kelistä johtuen rinteissä oli aika paljon sohjoa ja ne tavaksi tulleet voltit piti muutaman kerran ottaa. Viisi tuntia tuli laskettua, Sappeen ravintola/kahvila oli tosi hieno ja palvelu parasta tähän saakka, ei jonoa lippupisteessä, eikä hisseissä, ja Sappeella voi maksaa hissilipun sporttipassilla.

Nilsiä Tahko
Päätimme ystäväni kanssa lähteä muutamaksi päiväksi Tahkolle, varasimme mökin viikolle 10. Sateisena maaliskuun tiistaiaamuna starttasimme lumettomasta Helsingistä kohti Tahkoa, noin viiden tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme Tahkolle, noudimme avaimet ja menimme katsastamaan mökin, olimme varanneet mökin perjantai iltana, molemmilla oli vähän epäselvää mitä olimme varanneet.
Mökki oli ”vähän” budjetti mökki, edullinen ja ihan ok, mutta muutamalla ominaisuudella varustettu, kun saunan laittoi päälle niin mökin lämmitys katkesi (kun sitä ihmettelimme niin siitähän oli ihan lappu mökissä), takka puski n. tunnin jälkeen savua ihan kunnolla sisälle joka ilta vaikka teimme mitä, uunin ollessa päällä liesi ei toiminut mutta meitä eivät nuo haitanneet, laskettelemaan oli tultu ei mökissä loikoilemaan.

Illalla kävimme vähän kävellen katselemassa paikkoja ja rinteitä, kun katselin rinteitä siitä jäältä käsin ajattelin mihin minä olen lähtenyt, huippu oli pilvien peitossa ja laskijat näyttivät niin pieniltä kun ne tulivat rinnettä alas, en kehdannut sanoa ystävälleni mitään, vähän kyllä rupesi puntti tutisemaan, olin ollut neljä kertaa rinteessä nyt olin täällä ja rinteet näyttivät ihan kauheilta, katselimme myös minkälaisia ruokapaikkoja olisi tarjolla jos kävisi joku ilta ravintolassa syömässä, ajattelimme myös yhtenä aamuna käydä hotellilla syömässä kunnon aamiaisen.

Aamulla kun herättiin ei kummallekkaan tullut mieleen hotelli aamiainen, aamupalaa tehdessä kokoajan vahdimme ikkunasta milloin hissit aukeavat. Aamupalan jälkeen kiireesti hissilipun ostoon, ja rinteeseen. Tahkollakin voi maksaa hissilipun sporttipassilla.

Aluksi laskettiin Syöksyrinnettä se oli tosi mukavan tuntuinen ja siinä on tuolihissi. Pikkuhiljaa siirryimme rinteissä Pohjoiseen päin ja molemmat ihastuimme Hallelujah rinteeseen sitä laskettiin kotvan aikaa, kunnes tuli sitten vedettyä Hallelujah rinteen ensimmäisessä mustassa ne ”odotetut” kunnon voltit, rinteessä oli sohjoa ja suksi otti ”kiinni”, se oli ihan omaa kokemattomuutta ja sitten mentiin, irronnut suksi löi tosi kovaa oikeeseen jalkaan, onneksi selvittiin ”henkisillä” vaurioilla, heti uudestaan samaan rinteeseen laskemaan peikko pois, vähän aikaa ”pelotti” se meni kuitenkin ohi kun vähän rauhoitti laskemista.
Kävimme myös katsastamassa Länsirinteet mutta ne ei meitä oikein kiinnostanut, joten palasimme laskemaan Panorama ja Hallelujah rinteitä, rinteissä oli pari mukavaa jyrkkää osuutta ja tuolihissi, päivän lopuksi palasimme kohti Syöksyrinnettä, jossa sitten laskettiin päivän loppuun.
Sää oli ensimmäisenä päivänä haastava, ylhäällä satoi lunta/räntää ja alhaalla vettä, ylhäältä ei nähnyt alas ja rinteet oli tosi sohjoiset, tästä syystä emme uskaltautuneet vielä laskemaan Musta-Pekka rinnettä vaan päätimme jättää sen seuraavaan päivään.

Toinen päivä alkoi samoin kun ensimmäinen, aamupalan jälkeen kiireesti rinteeseen, (ei edes puhuttu hotelli aamiaisesta) Syöksyrinteestä taas aloitettiin, lopulta uskaltauduimme laskemaan Musta-Pekka rinteen ja siihen molemmat ihastuimme joten melkein kokopäivä laskettiin näitä kahta rinnettä, välillä kävimme laskemassa Panorama ja Hallelujah rinteitä, keli oli hieman parempi kuin edellisenä päivänä, sohjoakin oli vähemmän.
Iltapäivällä kun olimme menossa tauolle, ystäväni huomasi Head suksien edustajan Tahko Special rinteen alaosassa,(samaan aikaan Tahkolla on nuorten pujottelukisat) ystävälläni on hieman vanhemmat sukset, joten ystäväni kyseli saisiko uusia suksia kokeilla, ystäväni sai kokeiltavaksi sukset jotka olivat ”uusinta uutta”, ja sukset olivat tosi kevyet, edustaja katsoi sitten minun suksia ja sanoi ”sulle annan noi kilpasukset ”?! Sukseni näköjään antavat väärän kuvan laskijan tasosta, ystäväni nauroi hississä ”sä oot kuudetta kertaa laskemassa ja nyt jo kilpasukset jalassa onko kehitys nyt vähän liian nopeaa”, molemmat testi sukset olivat tosi hyvät, yhdet voltit niilläkin piti ottaa kun suksi meni ”pujottelu” kepin väärältä puolelta.
Päivän päätteeksi ystäväni vei suksensa huoltoon, uusien suksien kokeilu oli vakuuttanut ystäväni että hänen ”vanhat” sukset pitää todellakin huoltaa, SkiMac Tirol Tahko lupasi huoltaa sukset seuraavaan aamuun klo 9.00 mennessä ja vielä tosi edullisesti, hienoa palvelua. Minulle tarttui mukaan samaisesta paikasta laskettelulasit.
Kokopäivä meni rinteessä, pari taukoa pidettiin, illalla olimme aivan poikki, ravintolaan syömään emme jaksaneet lähteä, laitoimme saunan päälle ja nautimme mukavan päivän illasta takassa makkaraa paistamalla.

Lähtöpäivänä luovutimme mökin heti aamusta ja heti rinteeseen, yöllä oli ollut pakkasta n. kolme astetta joten heti aamusta rinteet olivat ”täydellisessä” kunnossa, ennen pakollista lähtöä ehdimme kolme tuntia laskea, laskimme hurmoksessa Musta-Pekka ja Syöksyrinnettä, se oli aivan täydellistä joka loppui aivan liian aikaisin ja taas jäi entistä isompi polte rinteeseen.
Reissu Tahkolle oli ihan täydellinen, rinteet hienot, palvelut hyvät, edes mökin ns. ominaisuudet eivät lainkaan pilanneet reissua, Tahkolle menen todellakin uudelleen.

Lumettomaan Helsinkiin kun saavuimme, täydellisen loman jälkeinen ”masennus” iski heti, aloitin uuden reissun suunnittelemisen heti illalla.

Hankasalmi, Häkärinteet
Hankasalmen Häkärinteille suuntautui seuraava reissu 14.3.2015. Aamulla seitsemän jälkeen lähtö Helsingistä, n. kolme tuntia ajamista ja olin perillä. Ystäväni ei päässyt mukaan joten reissussa oltiin yksin. Härärinteillä on käytössä Snowcard eli Keycard ei heillä toimi. Sporttipassilla maksaminen Häkärinteillä käy.

Yö pakkaset olivat tulleet joten rinteet olivat tosi hienossa kunnossa, aamulla oli pakkasta n. 5 astetta, rinteet pehmenivät hieman päivän aikana, sohjoa ei kuitenkaan tullut kovin paljoa, ensimmäisen kerran sain laskea kokopäivän rinteissä missä ei ollut juurikaan sohjoa ja aurinko paistoi kokopäivän pilvettömältä taivaalta, aivan täydellistä.
Rinteet olivat ihan ok, Jyrkkää ja Kumparerinnettä tuli pääasiallisesti laskettua, Päärinne oli myös mukavan tuntuinen, hisseille ei juurikaan tarvinnut jonotella, loppupäivästä vähän harjoittelin hyppyreitä, aluksi se hirvitti, kun alun pakollisten volttien jälkeen alkoi saada onnistumisia se oli tosi hienoa, isoimpiin ”kumpuihin” en uskaltanut mennä.
Taas oli hieno päivä rinteessä ja palvelu Häkärinteillä oli todella hyvää ehdottomasti parasta tähän saakka, päivä oli niin hieno vaikka oli pitkä kotimatka Helsinkiin ei juurikaan väsyttänyt ajaa kolmea tuntia.

Jämsä Himos
Yö pakkaset jatkuivat edelleen joten viikolla alkoi poltella, rinteeseen pitää viikonloppuna päästä. Himos oli seuraava kohde, lähdimme työkaverin kanssa Himokselle la 21.3.2015 aamulla. Helsingistä ajaa noin 2,5h Himokselle.

Himoksella oli paljon väkeä kun sinne saavuimme, jouduimme jonottamaan hissilippu jonossa varmaan n. puolituntia, jos haluat maksaa esim. sporttipassilla niin se pitää tehdä ennakkolatauksena, olisin itse maksanut ky. tuotteella mutta se ei nyt sitten onnistunut.
Kävimme lipun oston jälkeen vähän katselemassa missä voisimme päivällä syödä ja päätimme samalla ottaa välipalaa Länsirinteiden Rinneravintolassa. Ruokapaikka jäi päättämättä, sovimme katsotaan sitten missä ollaan kun nälkä tulee.
Varusteita vaihtaessa työkaverini huomasi että hänen kypärä unohtui kotiin, kypärä piti sitten hakea vuokraamosta. Harmi kun kypärä unohtui, meidän oli tarkoitus kuvata vähän videolle, nyt se ei onnistunut kun kameran kiinnitys oli Helsinkiin jääneessä kypärässä ja minun kypärään emme saaneet kiinnikkeen liimaa pitämään, täytyi tyytyä yhteen käsivaralta kuvaukseen Pohjoisrinteestä.
Meillä meni varmaan Himokselle saapumisesta rinteeseen pääsyyn yli puolitoista tuntia kaiken sähläämisen kanssa, rinteeseen kuitenkin päästiin ja rinteet oli hienossa kunnossa.
Länsirinteet oli tosi hienossa kunnossa ei lainkaan sohjoa ja jäätä tosi vähän, ainoa miinus oli erittäin kova tuuli, rinteiden alaosassa meinasi vauhtiloppua kesken, aloitimme Keskimaa ja ABC-rinteestä. Pohjoisrinteet oli myös hienossa kunnossa, Jussin jyrkkä oli vähän jäässä (musta osuus) mutta ei pahasti ja vaikka aamulla oli tosi kova ruuhka niin hissijonoja ei kuitenkaan ollut käytännössä lainkaan.

Pohjoisrinteiden rinneravintolassa pidettiin tauko, vähän myöhässä tosin, keittobuffet oli juuri loppunut, tarjonta ihmetyttää minua lähes kaikissa rinneravintoloissa missä olen käynyt tarjonta käsittää poikkeuksetta vain jotain pientä makeaa munkkeja, kakkuja, viinereitä, leivoksia jne. todella harvoin mitään suolaista tarjolla, no tällä kertaa olisi ollut kun olisimme olleet ”hereillä”.
Iltapäivästä siirryimme takaisin Länsirinteisiin, uskaltauduimme lopulta MC-rinne Mukkeliin, rinne näytti aamulla tosi pahalta, mutta ei ollutkaan niin paha miltä näytti, loppuilta laskettiin Mukkeli ja Hiskin rinnettä, seitsemään saakka laskettiin, kaikki meni hyvin, lähes kaikki rinteet laskettiin ja ehjänä säilyttiin, lopuksi käytiin syömässä Länsirinteiden rinneravintolassa, ruoka oli hyvää ja palvelu Himoksella oli ihan ok, akkurihisseissä olisi saanut olla enemmän henkilökuntaa, mutta se on pikkujuttu.
Ensimmäinen laskettelupäivä minulla, kun en ottanut pakollisia voltteja missään rinteessä eli jotain kehitystä on siis tapahtunut.

Kuvat otettu halvan puhelimen halvalla kameralla, kuten kuvista näkee, yritetään parantaa….

Nyt ei muuta kuin odotellaan seuraavaa reissua, siihen on enää neljä yötä. Lappi otetaan suunnaksi, Salla osoitteeksi. Tarkoitus olisi olla 3 päivää Sallassa ja yksi päivä käyttää Pyhällä laskemiseen.

Yöpakkasia ja auringon paistetta kaikille