Fysiikkavalmennus, Harjoittelu, Kuntosali, Liikunnanohjaus, Maajoukkue, Treeni, Yleinen

Maajoukkueleiri Kisakalliossa

Julkaistu: 30.1.2017

Viikon verran BodyPump-koulutuksesta on vierähtänyt, eikä odottamaani lihaskipuja ole vieläkään saapunut. Henkisesti olin valmistautunut siihen, että istuminen, rappuskävely ja makaaminenkin tulisi aiheuttamaan tuskaa. Hyvä näin, nimittäin työviikon jälkeen perjantaina lähdin ajamaan kohti Kisakallion Urheiluopistoa. Seuraavaksi luvassa olisi siis maajoukkuefysioterapeutin hommia, ja mielellään tekee urheilijoiden kanssa töitä sellaisessa kunnossa, ettei jokainen pienikin liike tunnu tuskalta 😀

Olen ollut fysioterapeutin roolissa pyöräsuunnistuksen maajoukkuekuvioissa nyt muutaman vuoden. Olen mukana leirityksissä, jossa ohjaan lähinnä oheisharjoitteita. Olen mukana MM-kisamatkoilla ja tarvittaessa muuallakin. Kisamatkat koostuvat pääasiallisesti urheilijoiden lihashuollosta, mutta teen myös muita huolto- ja kuljetushommia. Muutamia reisilihaksia on parin vuoden aikana tultu rentouteltua, ravisteltua ja hierottua. Olen myös vallannut itselleni ensiapuvastaavan roolia ja pyrin olemaan ensimmäisenä paikalla kompressiositeen, teipin, kylmäpussin ja laastareiden kanssa.

Mainos, sisältö jatkuu alla
Mainos, sisältö jatkuu alla

Kisakallion talvileiri alkoi jo torstaina, mutta päivätöiden vuoksi harrastaminen sai siirtyä perjantai-illalle. Ajelin Kisakallioon perjantai-iltapäivän auringon saattelemana ja ehdin perille kuuntelemaan maajoukkueen psykologin luentoa. Luennolla käsiteltiin mm. pettymyksen tunteita ja miten suunnistussuoritukseen tulisi keskittyä. Tulin hieman kesken luentoa, joten en ehtinyt orientoitumaan aiheeseen tarkasti. Psyykkinen valmennus on mielestäni on tärkeää, varsinkin lajissa joka vaatii fyysisen suorittamisen lisäksi aivokapasiteetilta todella paljon. Lajin vaatii paljon keskittymistä, erityisesti silloin, kun fyysisesti urheilija alkaa väsymään. Monesti psyykkiseen valmennukseen ei keskitytä riittävästi. Toivoisin itse joukkueen urheilijoille lisää työkaluja psyykkisten ominaisuuksien vahvistamiseen, omien vahvuuksien löytämiseen ja siihen, että miten haitalliset ajatukset kesken suoritusta saataisiin fokusoitua suunnistusajatteluun.

Lauantai-aamu ei auennutkaan aurinkoisena tammikuun pakkaspäivänä, vaan vesipisaroita ja sumua leijaili urheiluopiston veden kirkastamaan jäisen kävelytien pintaan. Aamupäivän treeni oli 17 km päässä Virkkalassa, tämä toteutettiin takaa-ajona. Keli oli pyöräilyä ajatellen melko karmiva, meinasin liukastua jo kynnyksellä. Kävi sääliksi maajoukkuelaisia, mutta jokainen sateesta huolimatta lähti aamupäivän treeniin iloisena ja innokkaana. Yksikään ei nurissut säästä. Itse en ottanut tälle leirille pyörää mukaan, suuntasin siis kuntosalille suunnittelemaan iltapäivän fysiikkatreeniä. Reeni oli jo takaraivossani valmiina, mutten tarkkaan muistanut mitä kuntosalilla oli, joten täytyi käyttää aika ennakkovalmisteluun. Tässä vaiheessa kautta suunnittelin voimaharjoittelun perusvoima- ja kestovoimapohjaiseksi. Harjoituksessa keskityttäisiin alaraajojen linjauksien ja lihasvoiman kehittämiseen, keskivartalolihasten tukeen ja ylävartalon ryhtilihasten harjoituttamiseen. Pyöräsuunnistuksen fyysistä puolta ja voimantuottoa voidaan verrata lähes suoraan maastopyöräilyyn ja sen vaatimuksiin. Halusinkin siis keskittyä punttitreenissä alaraajojen suurten lihasryhmien aktivoimiseen ja linjauksien tarkkailuun, jotta voimantuottotasolla päästäisiin eteenpäin. Keskivartalon tuki on tärkeä voimantuotollisistakin syistä, hallinnassa oleva keskivartalo ”lukitsee” ylävartalon js siirtää tehokkaammin voimaa alaraajoihin ja niistä kampiin. Keskivartalon tuki on tärkeää myös alaselän kannalta, ongelmien välttämiseksi ja ennaltaehkäsemiseksi selän optimaalinen asento on tarpeen. Ylävartalo taas kaipaa erityisesti ryhtilihasten kannalta tukea, käsissä ajon aikana on enimmäkseen staattinen asento. Yläkropan ryhtiä tukevat lihakset saisivat pitkäkestoisempaa voimantuottoa voimakestävyyden kannalta ja käsien lihakset kannattelevampaa perusvoimaa. Muutamia toistojen vaihtoja ja rytmin muutoksia on, jotta lihas saa erilaista ärsykettä.

Treeni sisälsi seuraavanlaisia liikkeitä:

  • yhden jalan pakarakyykky venyttäen Smith-laitteessa 
  • boksikyykky (loppu räjähtävänä, jos tekniikka on hallussa)
  • kyykky + työntö levypainolla
  • pakaraliike päinmakuulla penkillä
  • lankku
  • punnerrukset bosu-puolipallolla
  • reisiprässi 1 yksi jalka kerrallaan (huomaa valita painot heikomman puolen mukaan)
  • alatalja suoralla selällä
  • ylätalja (painotus lapojen alas tuomiseen)
  • ojentajaliike taljassa (köysi) bosupallon päällä ( – keskivartalolihasten aktivaatio epätasaisella alustalla)
  • maastaveto kahvakuulalla
Joukkue on melko iso, joten teetätin liikkeet pareittain, samalla toiveissa olisi se, että parit antaisivat palautetta toisilleen ja liiketaito sekä liikkeen tarkkailutaito kehittyisi. Opittaisiin katsomaan linjauksia ja toimimaan osana joukkuetta. Juniorimaajoukkue tekee samat harjoitukset, tässäkin tulee olla tarkkana, ettei painot pääse kasvamaan liian koviksi tottumattomalle tai kasvuiässä olevalle urheilijanalulle.
Väliin mahtui lihastasapainokartoitusta ja tankkailua ja muuta. Illalla odotti vielä sählypelit ja liikkuvuusharjoitus. Liikkuvuusharjoituksessa käytiin läpi liikkeitä fascioille, rintarangan liikkuvuutta, aktiivisia kohdevenyttelyjä ja hiukan perinteisempiä ja staattisempia venytyksiä.
Lähdin kotiin valmistautumaan seuraavan päivän Vuorihiihtocupiin, jossa lupauduin olemaan järjestelyissä mukana. Tämä tosin jäi omalta kohdaltani, sillä kotiin päästyäni nousi korkea kuume, joten Sappeen tapahtuma piti jättää välistä.
Kisakallioterveisin,
fysioterroristi