Kun saavuimme vapaalaskuretket mielessämme Gudauriin, meillä ei ollut tietoa alueen lumitilanteesta. Topokartan näkee Open topo mapista, mutta paperikarttoja saa ainoastaan Tbilisistä. Emme tienneet etukäteen, mitkä olivat alueen vapaalaskureitit tai muut hyvät kulkuyhteydet.

Näistä syistä varasimme paikallisen oppaan Gudauri travelin kautta, ja reissun toisena päivänä lähdimme oppaamme Olegin johdolla Lomisan luostariin, jonne kertyi skinnattavavia vertikaalimetrejä noin 800. Reitti oli selkeä ja sinne meni valmis skiniträkki, mutta lähtö on 500 metriä Gudaurin kylää alempana, ja sinne tarvitsee kyydin.

Huom! En ota tässä jutussa kantaa mainitsemieni reittien lumiturvallisuuteen. Jokaisen on syytä arvioida lumitilanne itse tai paikallisen oppaan apuja käyttäen.

Purimme varusteita autosta aamukahdeksan aikaan, kun laaksossa oli vielä pimeää.

Sieltä se aurinko nousee!

Kun pääsimme perille, ensimmäisenä huomasin luostarin oven yläpuolelle ripustetut Black Diamondin sukset. Munkin mustan kaavun helmat liehuivat North Facen untuvatakin alta. Tämä täytyy olla siistein randoretki ikinä, mietin.

Sisällä luostarissa munkit tarjoilivat teetä ja hedelmiä ja luostarin kissat koittivat metsästää eväsleipien murusia lumilautakenkiemme välistä, kun lämmittelimme kamiinan ympärillä.

Luostarin katti vaanimassa välipalapöytää.

Lomisan luostari sijaitsee upealla paikalla vuoren harjanteella.

Maisemat toisesta suunnasta.

Luostarin vessasta voi helposti liukastua Etelä-Ossetiaan, jos ei ole tarkkana.

Luostarin kappeli. Tarina kertoo, että jos laittaa kappelissa sijaitsevan ketjun harteilleen ja kiertää kappelin pylvään kolmesti, voi toivoa mitä tahansa, ja se toteutuu.

Luostarilta teimme  sivuttaissuuntaisen siirtymän ja sen jälkeen vielä toisen nousun. Idempää löytyi laskettavaksi kumpuleivaa, hieman japanityylistä metsäpätkää. (Suunnon reitti).

Luostarissa käy kuulemma talvisin paljon hiihtäjiä, mutta näin joulukuun alussa emme nähneet kuin muutaman muun seurueen. Suoraan luostariltakin saa mukavan laskun alas, mutta suosion takia sinne kannattanee suunnata tuoreiden lumien jälkeen.

Kuvakaappaus reitistä Lomisan luostarille. Punainen träkki on nousua sekä siirtymälaskua metsäpätkälle, liilalla on merkitty päivän varsinainen lasku. Loppureissusta kuvan koko seinämälle alkoi kertyä laskujälkiä, ja sieltä löytyisikin varmasti laskettavaa pitkäksi aikaa. Näppärintä olisi olla oma auto, sillä alas laakson pohjalle kestää Gudaurista 20-30 minuuttia mutkaista tietä, ja taksi maksaa ilmeisesti noin 100 Georgian laria suuntaansa.