Näin pakkaat laskureissun matkatavarat 23 kilon laukkuun

Julkaistu: 01.3.2017

Laskureissu ja matkatavarat, jokavuotinen puheenaihe. Varsinkin lentokoneella liikuttaessa kysymykset toistuvat lomasta toiseen. Montako laukkua, paljonko maksavat sukset, laitetaanko kaverin kanssa sukset yhteen pakettiin vai erikseen? Saako suksipussiin laittaa muutakin tavaraa?

Itse olen ratkaissut pulman sillä, että matkustan lähes kaikille reissuille yhden laukun taktiikalla, ja valitsen lentoyhtiön ja lipputyypin sen mukaan. Kun on oikeanlainen laukku, 23 kiloon mahtuu kaikki tarvittava. Viimeisin reissu, jonka tein yhdellä laukulla oli 10 päivän matka Ranskan alpeille. Laukku jäi itse asiassa vielä pari kiloa vajaaksi!

Tärkeintä: laukku, johon mahtuu laskuvälineiden lisäksi muut varusteet

Haluan itse pakata laukkuun usein sekä lumilaudan että sukset, joten laukun pitää olla leveä, mutta silti vähintään 190cm (perinteisen tyylin suksieni pituus). Tällöin useimmat lautavalmistajien laukut karsiutuvat pois valikoimista. Olennaista on, että itse laukun paino on pieni, sillä 23 kilon raja tulee monoista ja laskuvaatteista nopeasti täyteen.

Päädyin aikanaan hankkimaan laukukseni Douchebagin, enkä ole harmitellut valintaa. Se ei vie tyhjänä juuri lainkaan tilaa, ja painaa ainoastaan 3,8kg. Sinne mahtuu joko sukset tai lumilauta, sillä sen pituuden voi säätää pakattavan tavaran mukaan.

Douchebag rullattuna.

Suksista tai lumilaudasta muodostuu laukun selkäranka, kun ne pakkaa oikeille paikoilleen pohjalle.

Olen matkustanut Douchebagini kanssa lukuisin eri kombinaatioin. Parhaimmillaan mukana ovat olleet telemark-sukset, lumilauta, murtsikkasukset ja kaikkiin sopivat monot. Kerran surffimatkalle lähtiessäni pakkasin Douchebagin rungoksi ainoastaan lonkkarini (pitkä skeittilauta), ja laukku toimi hyvin niinkin.

Lentoyhtiöt ja Douchebag

Lentoyhtiöistä Finnair hyväksyy toistaiseksi maksimissaan 23 kilon painoisen Douchebagin yhdeksi tavalliseksi matkatavaraksi (10-15e). Lufthansa on hankalampi: jos olet ostanut light-lipun ja siihen erikseen tavallisen matkatavaran, Douchebag ei kelpaa vaan siitä on maksettava urheiluvarusteen hinta (~50e). Jos taas olet ostanut classic-lipun, siihen kuuluu tavallinen matkatavara sekä sukset ilmaiseksi, mutta sukset eli tässä tapauksessa Douchebag eivät ainakaan sääntöjen mukaan voi olla ns. ensimmäinen matkatavara. Tuntuu kuitenkin hullulta, että myös tuolloin pitäisi maksaa tuo lisämaksu. Jos jollain on tästä kokemuksia, kommentoikaa ihmeessä alle! Itse olen mennyt tämän uuden politiikan aikana vain light-lipulla. (Aiemmin Lufthansalla oli hyvin lepsu kahden laukun politiikka, jonka vuoksin käytin heitä paljon.)

Japan Airlines hyväksyi vielä muutama vuosi sitten Douchebagin sekä kansainvälisillä että sisäisillä lennoilla yhdeksi matkatavaraksi, lisäksi ko. lentoyhtiöllä on käsittääkseni edelleen kahden sallitun matkatavaran politiikka.

Norwegianilla Douchebag kulkee urheiluvarusteena, josta joutuu maksamaan enemmän kuin tavallisesta matkatavarasta (30e). Maksimipaino on 20kg, ja virallisesti siellä ei saisi olla muuta kuin sukset ja sauvat. Air Balticilla sukset oli niin ikään ostettava erikseen (~30e), mutta siellä sai olla vapaasti muutakin tavaraa, kunhan vain kilomäärä jäi sallittuun 23 kiloon. Ukraine Airlines kuljetti kaverini ison lautapussin myös ongelmitta ja kuului hintaan.

Unohda vaihtovaatteet

Laskulaukkuni salaisuus liittyy vaatteisiin sekä niiden materiaaleihin. Kaikki vaatteeni urheiluliiveistä pipoon ovat merinovillaa, joita voi käyttää huoletta viikon putkeen ilman pesua. Viikon reissulle riittävät yhdet urheiluliivit, yhdet pitkikset, yksi kerrastopaita, merinovillainen hupparitakki, joka käy paitsi laskutakin alle, myös matkustamiseen ja satunnaiseen baarivierailuun. Kahdet alussukat ja kahden päällyssukat, pitkän viikonlopun selviää yksillä. Mukaan tulevat lisäksi yhdet oleskeluhousut, joilla voi myös matkustaa. Mahdollista ravintolailtaa varten pakkaan aina ohuet ja kevyet kangashousut. Randoretkiä varten on mukana toppahame sekä pieneen tilaan pakkautuva untuvatakki.

Meikeistä laskureissulle ei tarvitse pakata kuin ripsiväri ja huulipuna. Shampoon, hoitoaineen ja muut tuotteet pakkaan minikokoisiin Nalgenen purkkeihin, jotka eivät vie paljon tilaa. Ystäväni Miia käyttää jopa palashampoota sekä -saippuaa, jolloin ne mahtuvat pilleripurkkiin. Kokonaisuudessaan kaikki ”kempparituotteet” mahtuvat laskureissulla siis helposti puolen litran minigrip-pussiin. Hiusharjan voi korvata kammalla, tai joskus jopa unohtaa kokonaan, kuten minä olen tehnyt. Ei se sieltä kypärän alta näy kuitenkaan.

Lentoyhtiöiden käsimatkatavarasäännöissä lukee yleensä, että 8 kilon käsimatkatavaran lisäksi mukana saa olla yksi ”personal item”. Minulla se on laskureissuilla kypärä, jonka sisään saa pakattua esimerkiksi kameran objektiivin. En halua laittaa kypärää kolisemaan muiden varusteiden kanssa ruumaan. Laskureppu käy tietysti käsimatkatavarasta, ja sinne mahtuu kätevästi piipperi, tietokone, järjestelmäkamera sekä eväät.

Departure mode. Kypärän voi ripustaa reppuun, jossa se kulkee kätevästi. Laskutakki tulee päälle (tai vaihtoehtoisesti untuvatakki). Ainoat laskumonojen lisäksi mukana olevat kengät kannattaa olla sellaiset, joilla tarkenee ulkona pakkasessa, mutta jotka menevät tarvittaessa myös ravintolassa. Ja jos oikein haluaa viilata grammaa, lumilautakenkiä ja telemarkmonoja voi hyvin käyttää myös esimerkiksi öisellä revontuliretkellä – sitä varten ei tarvitse ottaa omia saappaita.

Kaiken a ja o on se, että muutaman reissun jälkeen oppii nopeasti, mitä viikon matkalla oikeasti tarvitsee. Asioita, jotka olen havainnut itselläni jäävän käyttämättä, ovat meikit, hienot puserot, tiukat farkut ja käsilaukku. Matkatavaroita, joita käytän joka reissulla ovat: verkkarihousut, merinovillainen huppari, villasukat, naamarasva ja kamera.

Tässä ollaan kolmen mimmin kera matkalla Rukalle. Uskokaa tai älkää, mutta mahduimme näiden pakaasien kanssa myös Oulun kentältä vuokrattuun Citroen C3:een.

 

Huom. tätä postausta ei ole tehty yhteistyössä Douchebagin kanssa.