Niin alkoi uusi lasketteluvuosi kuin loppui edellinenkin, Ylläksen ja Pullingin rinteillä.

Talvi ja loma antoivat mainion mahdollisuuden sulatella kinkkua ja suklaakovehteja. Itse olimme orjallisesti rinteessä, mutta nuorisoketju kävi mieltymystensä mukaan joulun aikana myös kuntosalilla, skinnaamassa, lautailemassa lumikenkien kanssa ylös kiiveten, muutenkin lumikenkäilemässä ja murtsikkahiihtolenkillä, sekä päivänvalossa että otsalampun avustuksella. Valloituksia tuli Ylläksen tuntureilla esim. Kuerille ja Keskiselle laelle. Jokin vesiojakin löytyi kuulemma sopivasti pyllähtämistä varten pilkkopimeässä laskun lopussa.

Säävertailun vuoksi pitää laittaa tähän kuvat kahdelta vuodelta rinteestä. Molemmissa näkymä on Ylläksen laelta joulun päivinä melko samaan suuntaan ja aika lailla samaan kellonaikaan. Toinen kuva on joululta 2018 ja toinen tältä joululta.

Jouluna 2018

Jouluna 2019

Silti sää oli kohtuullinen ja hauskaa oli. Meille rinnelaskijoillekin riitti Ylläksellä haastetta. Pehmeää lunta oli rinteessäkin yltä kyllin ja jalat pehmenivät velliksi loppupäivästä, ainakin Helillä. Tähän Svanstein Skin eli Pullingin normaalin kovat rinnekelit ja kirkkaat kaamossäät parin päivän päästä toivat helpotusta. Mutta kivaa ja talvista oli molemmissa, vaikka hyvin erilaista säiden ja kelien puolesta.

Pullingin kausi alkoi selkeänä muutaman rinteen voimin. Muut avautuvat myöhemmin.

Joulumaisemaa Pullingista

Muutakin ehdittiin tehdä. Kaikkien kuksat kastettiin kodassa ruotsalaisen joulumakkaran paiston yhteydessä.

Jouluaattona käytiin Äkäslompolon joulukirkossa. Oli ihana viettää ulkoilun ohella ihan perinteistä joulua.

Äkäslompolon kappeli jouluaattona 2019