Välillä pitää tehdä järkeviä päätöksiä, vaikka se ei olisikaan se kivoin vaihtoehto. Varsinkin vapaalaskussa täytyy miettiä turvallisuutta ensin. Usein liikutaan porukassa niin ei voi ajatella vain omaa napaa. Kaikki ovat yhteisessä vastuussa toisistaan. Ihminen on niin mitätön luontoäidin otteessa.

Brisenin huippu Stanssista kuvattuna

Meillä oli tarkoituksena päästä huiputtamaan Brisen -niminen huippu ja laskea siellä olevat kaksi kurua. Ensimmäisellä yrityksellä viime tiistaina lähdimme skinnamaan harjannetta kaakkoon kohti huipun eteläpuolta jonka kiertämällä yrittäisimme löytää reittiä huipulle. Kurut olivat pohjoisseinällä suojassa ja keli oli kylmä, joten aikaa meillä oli hyvin. Kuitenkin noustessamme n. 2200m kohdalla pilvi nousi suoraan päällemme laaksosta ja jouduimme laskemaan alas.

Jonas Alajuuma nousemassa sinkissä juuri ennen kääntymistä

Lasku oli kuitenkin erittäin hyvä, vaikka näkyvyys olikin heikko. Tiesimme tulevamme uudelleen pian. Jouduimme odottelemaan kelin aukenemista seuraavat päivät ja seuraamaan netistä, milloin hissi haikin alkuun olisi taas avoinna. Kyseistä yksityistä hissiä pyörittää Kurt -niminen kaveri, jossa on kolme settiä tuoli -ja tavarahissejä tasaisin välein. Jokaisessa setissä on kaksi tai kolme kahden hengen tuolihissiä sekä yksi tai kaksi tavarahissiä. Mukavaa vaihtelua täyteen pakattuihin kabiineihin isoissa keskuksissa! Alta olevasta linkistä voit katsoa lyhytfilmin Kurtista ja hänen hissistään.

Kurt und sein Sessellift

Olli-Pekka ”Oltsu” Rauhalan kanssa pääsiäiskorissa kohti yllätyksiä

Ei auttanut muu, kuin ahtautua kyseisiin kabiineihin. Välipäivät odotellessa laskimme kierroksia Titliksellä Engelbergissä ja miten hauskaa meillä olikaan! Keskiviikko oli hieman sinkissä ja paukutettiin menemään puurajan alapuolella saaden näkyvyyttä ja torstai painettiin huolella menemään täydessä auringonpaisteessa. Aamupäivät saatiin miltei koskemattomat linjat ja iltapäivistä annettiin reisille kyytiä jo miltei täysin träkätyissä mestoissa – parasta treeniä, kun olosuhteet eivät ole enää täydelliset.

Tuntui ja näytti kuin olisi laskenut Kuun pinnalla. Kuva Olli-Pekka Rauhala @karhuelain

Pikkuhiljaa pitää testailla mitä rempattu selkä kestää. Kuva Jonas Alajuuma @alajuuma

Kuukävelyllä. Kuva Olli-Pekka Rauhala @karhuelain

Olli-Pekka matkalla kylille!

Torstaina päiviteltiin illalla hissin sivuja ja yhtäkkiä tuli ilmoitus, että hissi olisi perjantaina auki. Laitoimme herätykset ajoissa, että ehtisimme hissiin heti kun se aukeaa. Aamulla pakattiin auto ja lähdettiin ajamaan. Keli oli hyvä ja matkalla hissille huippu oli hyvin näkyvissä. Kuitenkin nousussa ylös keli veti kiinni ja ihan huolella. Vielä pahempi sinkki (sumu/pilvikeli missä ei näe eteensä) kuin tiistaina. Siinä se päivä sitten menikin istuskellessa hissin yläasemalla olevassa mökissä pelaten korttia ja odotellessa kelin aukeamista. Selailtiin tuskassa kaikki mahdolliset sääennusteet läpi ja melkein jokainen lupasi kelin aukeavan iltapäivästä. Toisin kävi. Muutaman tunnin odottelun jälkeen päätettiin vaan laske hissiltä easy access -herkkua (hissiltä suoraan saavutettavaa vapaalaskua). Klikkaa tästä ja näe millaista kyytiä ajetaan kun ei erota edes pinnan muotoja! Noh, kolmas kerta toden sanoo ja nyt on hampaankolossa iso pala, eikä se topittamatta lähde. Tulevana torstaina saattaa olla seuraava mahdollisuus. Haluan kyllä, että keli lupaa pelkkää mollikkaa, eikä pilven haiventakaan. Hah! Pysykää kuulolla!

Loppumetreillä ennen autoa ja päivän loppua keli tietenkin aukeaa!

Yöllä oli täysikuu ja valo oli uskomaton. Hyvä treenailla yökuvaustaitoja kotipihan risteyksessä!

LATERS

HEMU