Davos, kypäräkamera, laskemista, Sveitsi, valokuvat

Parsennia auringolla – ja sama Jacobshorn

Julkaistu: 25.2.2011

JepaBonari! Elikkästen sen verran lomalla on ukko ollu, ettei eilen jaksanu enää blogia kirjotella, kun joka päivä riivitään mäjessä niin pirusti ja karkeesti laskettuna on tässä nyt täys työviikko jo tunneissakin vietetty alamäkielämän parissa.

Sää on kuitenkin ruvennut jo suosimaan meikäläisiä ja tässä on ny vedetty täydellä bluebirdillä mäkiä pari päivää lumisateiden jälkeen. Ja nyt vois sanoa, että kelit ja varsinkin eilen keli oli täydellinen – niin rinnehiihtoon kuin pudderskan pöläyttelyyn. Eilen painettiin suoriltaan Parsenniin kun tsiigasin aamusta nettikamerat läpi ja ensi kertaa Alpit näyttäyty meidän köörin ensikertalaisillekin. Luntahan oli tullu tässä jo ihan tarpeeksi ja rinteet oli ihan ässä kunnossa… No rinteitähän tänne on tultu laskemaan, sano meikäläinen ittelleen, mutta sitten lipsahti ja oli PAKKO löysätä järjen ääntä ja painua vähän ottamaan tuntumaan murtolumille…. Vaikkei yksikseen sitä sais tehdä, mutta oli pakko. Okei, jauhoin pelkkää hissi pudderskaa ja onnettomuuden sattuessa silminnäkijoitä olisi ollu läsnä, eli järkeä ei ihan jätetty kokonaan kotio. Järki siis mukana ja lumi oli perkele hyvää, ja  muutenkin olosuhteet kun aurinko paisto täydeltä taivaalta – banaanit kun vaan olis ollu völjyssä! Kuvatodisteet seuraa tässä:

Anni ja Parsennin mäjet.

Mainos, sisältö jatkuu alla
Mainos, sisältö jatkuu alla
Meikä ja kuvakaappaus kyppäräkammerasta – hissipyydaa, sano!

Läskipää!

Terhi kurvaa myös.

Onhan näitä linssipeilikuvia jo nähty mutta tässä taas lissee.

K-Juna Keravalle saapuu raiteelle yks.

Ja lisää tätä ihan hirveetä taistelua näillä kaposilla suksilla – AAARRRGH, ihan hirveetä. =)
__________________________________

Tänään sen sijaan sääennuste oli lupaillu sankkaakin lumisadetta ja aamulla oli pata aikalailla jo valmiiksi jumissa tulevaa sinkkihiihtoa ajatellen, mutta kuinkas kävikään. Aamulla taas nopeesti kone päälle ja telkkari, ja jumankekka täysin kirkasta ja sinilintua näytti kaikki systeemit, eli kärppänä tohon kulmille laskemaan ilman mitään sen ihmeempiä bussikyytejä tms. Jacobshornille. Kämpiltä hissillä jolkottelee monot jalassa jalkapatikkaa sen bout 10 minuuttia ovelta-ovelle. Näinpä aamuvirkut pääsikin puskemaan ajetulle rinteelle omia jälkiä (huom. rinteelle), joka maistuu kenelle suksillä viihtyvälle ihmiselle hyvänsä – siis semmosta 100-150 meetteriä leveetä lentokenttää päästellen, eikä epämääräisyyksistä tarvinnu huolia laisinkaan. Iltapäivästä sitten pilvet paino paikalle ja nyt pihalla puskee taas ennätystahtiin lunta, saas siis nährä miten huomenna viimosena päivänä lasketaan? Kuvat tältä päivältä, olkaat niin hyvät:

Contourista ruutukaappaus. Josko sitä jonku videopätkän sais kotosalla kasattua taas?

Tätä se rinnehiihto on kurjimmillaan – hirveetä Schaissee! Anni muuten osu tällälailla.

Tässä ”nuorekas” Jacobshorn. ja kahden hengen murkula.

Mustaavalkoosta – Anni kurvaa.

Joku kumpu ja pilvihässäkkä – tuolla tuulee!

Terhi vetää Güntterikarvinkia.

Pakko T-bar.

meikä menee överi jyrkkää ja anni kuvaa.

Sama miäs ja sama kuvaaja.
Ja vihdoin hissillä veks – juu ei jaksanu enää kunnon sapuskan ja parin ölpän jälkeen innostua rallirännistä kylään.

Kommentoi blogikirjoitusta

Jätä omat kommenttisi: Kommentoi nimimerkillä tai Kirjaudu sisään.
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *