Kausi 2013/14

Julkaistu: 26.8.2014

Ai että menneitä on mukava muistella! Viime talvihan oli kotomaassa varsin kökkö lumien suhteen, mutta aika kultaa muistot ja tulihan sitä hiihdeltyä ulkomaan lumillakin joitakin päiviä! Nyt kun vesisateet pitävät ulkoilijan visusti sisällä niin onkin hyvä palautella mieleen, että mitä kaikkea sitä viime talvena tuli touhuttua – joten kasasin tuossa (melko pikaisesti tosin) tuollaisen 3,5 minuuttisen videon viime kaudesta. Kiitoksia kaikille hienoille ihmisille joiden kanssa sain hiihtää ja kokea taas hienoja kokemuksia niin uusissa kuin tutuissakin paikoissa – tulevasta talvesta tavoitteena tehdä vähintäänkin yhtä hieno!

2 kommenttia

Intoa piukassa Calpiksessa, täh?

Julkaistu: 15.8.2014

No näin on! Nimittäin talviset visiitit Kalpalinnan aikoinaan alloonhuipulla viihtyneeseen hiihtokeskukseen ovat olleet näin 2000-luvulla meikäläiselle aikamoisia petymyksiä. Nimittäin käyttämättömät rinteet ja tyhjänpanttina seisoneet vanhat hissit ovat syöneet miestä – miksi näin hyvät profiilit seisovat lumiseen aikaan tyhjänpanttina?!

Mutta hieman erillainen ääni on kellossa kesäaikaan. Pääsin mm. ensi kertaa kokeilemaan ns. päärinteen Pomaa, tosin nyt on kesä ja suksien sijaan alla fillari. Calpiksessa on Etelä-Suomen, tai ehkäpä jopa Suomen vanhin bikepark joka luonnollisesti pyörii ainoastaan kesäisin ja nyt kun tuo hissipööräily on alkanut kiinnostaa tasamaa-ajelun ohella niin pitihän se käydä Kalpalinnakin tsekkaamassa kun kuitenkin alle tunnin ajomatkan päässä kotoa sijaitsee.

Calpis bikepark

Anssi näyttä miten hypätään – rentona pitäis kuulemma olla, yeah right!

Calpis bikepark

Tätä hissiä ei ole tullutkaan testattua talvella, hyvin tuntui toimivan.

Kuten jos sanoininkin, Calpiksessa kesällä pyörii eturinteessä täysmittainen Poma, sekä hotellin puolella myös talvella rullaava toinen moinen. Reittejä näin ensikertalaisen mielestä mäessä menee ristiin ja rastiin ja jo ensi kerralla tulikin koluttu melkein kaikki mahdolliset ilmansuunnat reittien osalta. On ns. enskapätkää, mutta myös iha täysveristä DH-pätkää, jotka tällaiselta perusjantterilta jäävät kyllä ajamatta. Mutta Calpis siis vaikutti ainakin näin ensikertalaisen silmään hyvinkin monipuoliselta, mitä nyt reittien pituus on hieman lyhyempää kuin esim. Messilässä ajamani.

Calpis bikepark

Siittä vaan suihkis, Safari on rännin nimi.

Meikäläinen ”turvallisena”, piti ihan äiteen pyynnöstä hommata tuommonen täyskypärä, kuulemma fullface.

Messilästä puheenollen tällä hetkellä eletään hieman sekavia aikoja pyöräilyhommien suhteen, nimittäin kuluneella viikolla Messilä Maailman hallitus päätti lopettaa kokonaan kesäiset aktviteetit hissipyöräilyn osalta ja itselleni tämä on aika turhauttava asia. Nimittäin kerran tuolla hissiajeluilla käyneenä mieleen jäi todella hyvä kuva niin puitteista kuin fiiliksestäkin – ja ykskaks homma laitettinkin jäihin. Asiasta uutisoi mm. YLE. Myös facebookissa on laitettu lahtelaisen pyöräilyn ystävän toimesta pystyyn sivusto, jolla olisi tarkoitus yhdessä pohtia, miten maastopyöräily Messilässä voi jatkua. Toivottavasti asiassa löydetään sellainen ratkaisu, että hissipyöräily voi jatkua tulevaisuudessakin.

Kalpiksen eturinteeseen kesäisesti.

Mutta hei, Calpiksessa on tosiaan hauskaa – ei aina pettymyksiä =) Ainakin näin kesällä.

 

Kommentoi

Kauramoottorilla

Julkaistu: 13.8.2014

itekseniXC-2

Noniin – jottei nyt ihan konevoimin etenemikseksi fillarihommelit mene niin pitänee tähän väliin tuikata myös videoteos viime viikon lopulta, jossa kovasti koitan osoittaa kuinka vauhdikasta ja hauskaa myös ilman hissiä tapahtuva maastolenkki voikaan olla! Ainakin omasta mielestäni kliffan näköstä meininkiä, tosin hiki lentää ja hengitys rohisee ”hieman” enemmän kuin hissihommissa;

Nyt varsinkin helteiden jo taituttua alkaa tuo tasamaiden polkeminenkin taas tuntumaan jotenkin inhimilliseltä ja 3litran juomarakko riittää jo parin tunnin lenkille vallan mainiosti. Kyllä se vaan on edelleen fiilisteltävä näitä kotikontujen polkuja sekä niiden tarjontaa, hieman suunnasta riippuen edessä on kirjo suomalaista metsämaisemaa kaikissa muodissaan – ainoa mikä uupuu, on suuremmat mäet ja harjut, joissa pääsis alamäkiä laulattamaan hieman isommalla kädellä.

MessilaEnska

ajelullla-14

itekseniXC-1

 

Kommentoi

Hissienduroa

Julkaistu: 08.8.2014

So där! Nyt on kaksi varvia tullut kokeiltua konevoimin ylämäkeen avittavaa fillarointia niin Laajiksessa kuin Messilässäkin. Laajavuoren testailut meni aikalailla hissin kanssa tuskaillessa kun muutaman kerran putosin kyydistä ja kerran jopa kaaduin lahjakkaasti – nyt toinen kerta toden sanoi ja Messilässä puolestaan homma toimi kuin rasvattu. Olin sen verran varautunut ankkurihissillä kulkemiseen, että käärin satulatolpan ympäri vanhan sisäkumin, joten ankkuri pysyi vallan mainiosti takaloosterin alla ilman lipsahteluja, myös nousulatu tuntui olevan verrattain tasaisempi kuin mitä Laajiksen ”puronuoma”.

MessilaEnska

Meikäläinen ”oldskoolin” alaosassa.

Homman nimihän on kaikessa yksinkertaisuudessaan niin, että hissillä mennään ylöös ja painovoima tuo alaas, kuten talvellakin lasketellessa. Rinteet keskuksissa ovat puolestaan kesällä ja lumettomaan aikaan vaihtuneet valmiiksi merkattuihin ja tehtyihin reitteihin, jotka useimmiten kulkevat rinteiden ulkopuolella ja metsän siimeksessä. Ainakin näissä kahdessa keskuksessa, joissa on tullut nyt käytyä, on ollut erikseen alamäkipyöräreittejä, joissa on enemmän kallistettuja bermi-kurveja ja hyppyreitä ja toinen reittimalli on ns. enduroreitti, jossa polku on enemmän tai vähemmän luonnonmukaisen oloinen ja reitti saattaa kulkea pitkänkin matkan tasamaata tai jopa ihan ylämäkeen. Itselleni ainakin näin ensikosketuksen perusteella omammalta tuntuvat enduropätkät, ehkä siksi että niissä pysyvät todennäköisemmin renkaat maankamaralla… Ohessa muutaman minuutin videopätkä Messilän maisemista:
http://vimeo.com/102831859

MessilaEnska

Messilän hissi”latua”

Lähinnä toistaiseksi meikäläinehän on ajellut vain ns. xc-lenkkejä ja tällä hetkellä tämän kesän saldo on n. 900km, eli lihasvoimin mennää polkien ylöös, alaas ja tasamaata, mutta varsin mukavaa vaihtelua on myös hissiajelu. Rasitus kropassa ja pyörässä kohdistuvat aivan eri alueille maastolenkkien ja hissiajelun välillä. Alamäkeen ajellessa korostuvat ainakin pyörän osalta iskunvaimentimien ja renkaiden merkitys kontrollin suhteen, sekä lihaksistossa jännitys keskittyy enemmän käsiin sekä ylävartaloon – perus metsälenkillähän rasitus on aerobisempaa ja kohdistuu enemmän alaraajoihin jatkuvan polkemisen muodossa. Mutta siis hiki se tulee hissiajossakkin!

MessilaEnska

MessilaEnska

Nyt pääsin vasta Messilässä oikeastaan tosissaan homman makuun kiinni ja viihdyin erityisen hyvin. Olin liikenteessä omalla fillarillani, jossa ainakin omasta mielestä iskunvaimennuskapasiteetti riittää vallan mainiosti myös alamäkihommiin, mutta esim. Messilästähän voi kohtuukorvausta vastaan vuokrata kunnon alamäkifillarinkin. Varustepuolella päällä oli hieman järeämmät polvisuojat sekä kyynärsuojat – päässä oli kuten kuvista huomaatte perus avopotta, joka hirvitti aikalailla…. mutta NO WORRIES, hommasin jo itselleni ns. full face mallisen pääkapistuksen, eli naamarikin on ensi kerralla jotenkin suojattuna. Näin painovoima-ajamisen aloittelijana vauhdit tosin pysyivät hyvin maltillisina ja takaraivossa ajatus kivikkoon kaatumisesta pitää muutenkin meiningin aika hyvin aisoissa – siellä ei kesällä tosiaan ole pehmeää lumihankea ottamassa iskuja vastaan…

 

MessilaEnska

Talviseen hiihtokeskusmeininkiin verrattuna keskuksissa pyörii vain yksi hissi, eikä sitä enempää kaipaakaan. Nimittäin fillarillahan pääsee kaukaakin takaisin hissille kunhan vain polkee. Myös nuppiluku on huomattavasti pienempi arki-iltana fillarin selässä kuin talvella suksilla, eli melko marginaalihommasta on edelleen kyse. Ja hei, hissiliputkin ovat hinnaltaan vain murto-osan talvisajan hinnasta, tosin niinhän taitavat olla keskusten ylläpitokulutkin.

MessilaEnska

Meikämandoliinolla vähä kevyempi panssarointi, vana eipä ole ensi kerralla.

MessilaEnska

Hyvä stimmunki! Ja vauhdikkailla poluilla ainakin ajotekniikka paranee tasapainoillessa ja mukauduttaessa yllättäviinkin tilanteisiin.

Suurin osa kuvista Harri Karlstedtin ottamia, kiitoos!

Kommentoi

Keski-Suomen polkuja

Julkaistu: 05.8.2014

Perinteinen ralliviikonloppu muuntui tänä kesänä toisenlaiseen ralliin – tosin samoissa maisemissa. Toisaalla kun WRC-autot pärisivät pitkin Keski-Suomen sorateiden granprixia, myö pojjaat poljettiin omalla moottorillan niin ylä- kuin alamäkeenkin. Suuntana oli viime viikonloppuna siis Jyväskylän seutu ja tarkoituksena hoitaa sielua polkupyöräilyn merkeissä. Yleensä tuona viikonloppuna allekirjoittanut on notkunut metsän laidassa nauttien virvokkeita ja kannustanut rallimiehiä.

Muurame MTB

Tarkemmin suuntasimme Muuramen suuntaan ystäväni asustellessa siellä. Alueella ei ole mitään merkittäviä luonnon- tai kansallispuistoja, vaan tyypillistä keski-suomalaista kangasmetsää, jossa kuitenkin erona kotinurikille ovat hieman vaihtelevammat maastomuodot. Etelässä ja kotinurkilla kun käy sotkemassa reilummankin lenkin niin yleensä vertikaalinousut jäävät n.100 – 300 metriin pitkilläkin lenkeillä.

Muurame MTB

Viikonloppuna kävimme ajelemassa muutama tuntisen xc-henkisen metsälenkin pitkin harjuja ja n. 26km lenkillä vertikkaalia kertyikin n.350 – 400 metriä. Tämä tietysti muuntuu käytännössä reilummiksi ylämäkinousuiksi, mutta myös onneksi reillummiksi alamäiksi! Lenkkimme ei ollut mikään kummoinen puristus, vaan letkeä fiilsitely hyvässä seurassa ja ohessa fotoloita moisesta meiningistä.

Muurame MTB

Maakuntamatkailu siis kannattaa maastopyöräilynkin merkeissä, maastojen muodot jo pelkästään antavat mukavaa vaihtelua kotinurkkien peruspolkuihin ja -metsiin verrattuna. Omasta mielestäni on varsin antoisaa ajella ns. vietävänä reitit tuntevan ihmisen perässä kun ei ole varsinaista tietoa mitä tuleman pitää, vaan saa rullailla maastoa mukaillen.

Muurame MTB

Mr.Muurameguido näyttää mihin mennään.

Muurame MTB

Kävimme myös viikonlopun aikana ajelemassa Laajavuoressa hissin kanssa enduro- sekä dh-polkuja, mutta siitä mahdollisesti myöhemmin lisää. Itselleni suurin haaste tuntui olevan ankkurihissin kanssa toimeentuleminen pyörän selässä – kapula kun muuutaman kerran livahti salakavalasti alta pois kaataen urhoon voimalla kiviselle nousuladulle. Itse enskapolkujen ajelu alamäkeen puolestaan oli varsin mukavata puuhaa… Pikku viritysten avulla tarkoitus on kuitenkin lähteä tässä vielä kokeilemaan josko alamäkihommista saisi vielä enemmänkin, ja jos sen ankkurhissin kanssa tulisi toimeen – näin hiihtäjän näkökulmasta on aika outoa, että se HISSI on SE hankaluustekijä, mutta niinhän se aikanaan oli laskemistakin opetellessa…

Muurame MTB

Meikämandoliino iha hurjana.

Muurame MTB

Haarri kalliopoluilla.

 

Kommentoi