Fiilistä peliin!

Julkaistu: 22.9.2014

Jeah! Tänään, eli 22.9.2014 se sitten tärähti, nimittäin syksy päälle. Eilen sunnuntaina ajeltiin vielä hiki hatussa lähes +20 asteen kesäkelissä pitkin lähimettiä fillarilla ja tänään maanantain kunniaksi puut ovat pudottaneet tuulessa lehtensä ja vettä vihmoo kuin viimeistä päivää. Pitää kuitenkin kaiken synkkyyden keskellä muistaa, että mitä syksy tuo tullessaan – talven!

Mutta ennen talvitouhuja pitää vielä fiilistellä kesäisiä touhuja ja pistinkin tuossa pystyyn pienen videopätkän, jonka duunasin mennä perjantaina kun en fillarilenkille seuraa saanut – eli paras seura on oma seura?! Hieman tietysti pääsee siinä sykkeet laskemaan lenkin lomassa kun toimii itsensä kuvaajana, näyttelijänä ja stunttina, mutta yllättävän hauska pikku video tuli koostettua ja omasta mielestä tuossa on aika hyvin fiilistä, vai mitä?

Kuvat tällä kertaa ovat puolestaan Kalpalinnan bike parkista, jossa on nyt loppukesän valitettavasti ajeltu vain yhden hissin voimin Hugon hissin vaijerin pudottua, mutta eipä se ole menoa hiljentänyt… Nytkin oli Lauantaina yllättävän monta painovoimapyöräilijää mäessä, ehkäpä todella lämmin keli auttoi asiaa? Toivottavasti vaijeri saadaan talveksi takaisin, niin saattaisipa sitä vaikka sukset jalassa käydä myös vähän fiilistelemässä calpiksessa ja kunnon dumpin osuttua tuollahan on eteläsuomen parhaat hissipyydät!

KALPIS-12

Meikäläinen hapettaa ekaa kertaa Kalpiksen kakkoslaiturilta.

KALPIS-15

Anssi näyttää deehoopyörineen puolestaan miten kolmoslaitskilta lentää.

KALPIS-23

Ja asioita voi myös ajatella ns. out-of-the box, eli hypätä kakkoslaiturilta kolmosen alastuloon…. why not?!

 

Alamäkipyöräily on lajina paras!

Julkaistu: 19.9.2014

No joo, ehkä hieman kärjistetty otsikko, mutta hauskaahan se vaan on. Edellisen postauksen perään on tässä tullut piipahdettua vielä pari kertaa Sappeen bikeparkissa, niin sunnuntain ratoksi kuin myös ekstemporee työpäivän päätteeksi myös ”kymppitiistaina”. Vähän hän tuo 1,5 tuntinen ajomatka turruttaa, mutta hyvän takiahan kandee vähä autossa istuakin.

Me  airborne

Meikä lentää, WIUUU!

Lahden suunnalta puolestaan kuului tässä juuri hieman murheellisia uutisia ja Messilässä bikeparktoiminta hissiavusteisesti ei nyt tule jatkumaan tulevaisuudessa ja asian tarkempia speksejä voi käydä lukemassa täältä ess:n sivuilta. Tiedä sitten miten kävijämäärien nousu näkyy esim. Sappeessa Messilän säpin vuoksi, mutta paikalle sietääkin suoda lisää nostetta!

SAPPEECHESTY-1

Toistojen kasvaessa ja reittien tullessa tutuksi on mukava huomata, että vauhti ja ilmat alkavat pikku hiljaa kasvamaan ajan myötä. Bermit taittuvat varmemmin ja fillari lähtee hyppyrin nokasta ilman jännitystä aina vain useammin… Tosin viime sunnuntaina tuli pieni maahanpalautus kun vetäsin eräästä bermistä pitkäksi ja ukko kaatui pitkin kivistä trailia melkoisen kovassa vauhdissa – kolahdus tuntuu edelleenkin kropassa – onneksi oli asiaankuuluvat suojat päällä.

Harrbermi

Hartsa bermiä sahaamassa

Syksy se tässä vaan alkaa tekemään tuloaan ja metsät alkavat täyttymään pikku hiljaa keltaisita puunlehdistä, mutta toivottavasti sitä vielä ehtii ajelemaan vielä mäkipyöräilyä ennen hissien sulkeutumista – vaan eipä pidä unohtaa myös sitä oikeaa kunnon ylläpitämistä eli xc-ajoa kotometsissä, saa sitä vauhtia sielläkin. Saa muuten nähdä milloin päästään ensimmäisen kerran postaamaan ja lukemaan talvihenkisiä blogipostauksia, toivottavasti aikaisemmin kuin viime syksynä =)

 

Sappee bikepark

Julkaistu: 09.9.2014

Sappee oli nyt neljäs bikepark, missä on tänä kesänä tullut käytyä Laajiksen, (jo edesmenneen) Messilän ja Kalpalinnan jälkeen ja täytyy kyllä myöntää, että Sappee erottuu hyvin edukseen tässä porukassa. Sappeessa näkee, että kesätoimintaan on panostettu ja halutaan panostaa – ja se näkyy myös ihmisten määrässä törmällä.

Sappee Bikepark ME!

Meikäläinen kurvaa, kuva: Harri

Sappeella reitistö on varsin monipuolista ja reittien pituudet ovat sopivia. Reiteistä löytyy niin puhdasta DH-linjaa, enduromaista polkusettiä, sekä siltä väliltä koneella ajeltuja tasaisia baanoja hienoine bermeineen, eli kallistettuine kurveineen. Myös hyppyreitä löytyy niin ihan pienistä liitolipoista isompiin kikkeirihinki, mihin ei meikäläiselle cohonesit riitä. Reitit tuntuivat hyvin turvallisilta, mitä nyt itse voi hommaa sekoittaa liialla vauhdilla tms.. Reitit on tietenki hyvä tutustua ekalla ajolla hieman rauhallisemmalla temmolla, mutta mitää ylläripylläreitä ei eteen itselle tullut. Hyvillä reiteillä on mukava ajella, kun pääsee nauttimaan vauhdin hurmasta ja pääsee reenaamaan bermiajoa useamman bermin seteissä. Ohessa muutaman minuutin videosetit lauantain ajeluista:

Reiti ovat merkitty melko selkeästi ja ylhäällä kyltissä seisoo reitin nimi ja vaikeuaste, kuten hiihtohommissakin. Hissimeiningistä myös suuri plussa Sappeelle – kertaakaan, siis kertaakaan ei mm. hissikapulaa tarvinnut itse huolehtia satulan alle. Ankkurihissin ala-asema oli jatkuvasti miehitettynä, mikä helpottaa pienimpia kuskeja sekä ensikertalaisia hissin salojen opetteluun. Myös ”hissilatu” oli todella hyvässä kunnossa, eikä nousua haittaa kaikenmaailman sadevesien aiheuttamat spoorit – nämä ovat pieniä asioita, mutta vaikuttavat suuresti käyntikokemukseen, varsinkin ensimmäisellä käyntikerralla.

Sappee Bikepark Harri

Harri loikkaa yläosan ”roadgäpistä”

Sappeessa tuntui olevan melko kattava vuokrakalustokin ja se tietysti näkyi mäessä useampana vuokravermeellä kurvailijana. Seassa näytti olevan tyystin ensikertalaisia ja hyvin tuntuivat viihtyvät hekin. Kuten näistä meikäläisen sanoista ehkä ilmenee, niin tykkäsin paikasta kovasti ja aivan varmasti tulen toistekin käymään Sappeessa – toivottavasti vielä tänä syksynä/kesänä.

Sappee Bikepark Janne

Janne bermiä kurvaamassa, kuva: Harri

Meikäläisen päivän ainoa läheltä-piti tilanne kuvana, juuri hyppyrin nokalla onnistuin irroittamaan jalan polkimelta ja sehän ei ole kovin kiva juttu se – kaatumatta kuitenkin selvittiin! Kuva: Harri

Calpis seurantakamera

Julkaistu: 02.9.2014

…elikkäs siis followcam! Tuli jälleen sateiden tuottua käytyä rullailemassa Calpiksen bikeparkin mäkiä ja tällä kertaa tavoitteena oli ottaa haltuun hieman hyppyjä fillarilla. Vauhtia siis piti kasvattaa ja samalla myös niitä espanjalaisittain sanottuja ”cohoneseja”… Siinä palleroiden kasvattelun lomassa tuli myös kuvialtua taas Korpolla ajoja ja tällä kertaa sisältöä tuli kivasti ns. followcamin muodossa, eli linssin edessä näkyy muutakin kuin pelkkää maisemaa, KATOPPA TÄSTÄ:

Voin kertoa näin avoimesti, että ylitin itseni fillarin selässä tuona päivänä enemmän kuin ikinä yhteensä, nimittäin tuli ajeltua sellaisista paikoista ja hyndistä, mitä vain viime kerralla katseli ihmeissään – kovaa hommaa. Mutta vielähän noita isompi linkoja jäi kokeilematta, eli vielä on haasteita tuollakin tarjolla. Seuraavaksi olisi tarkoitus tässä joku päivä ampua Sappeen bikeparkkiin katsastamaan Pirkanmaan kehutut hissiajelut.

calpispeter-19

Peter vauhdissa

calpispeter-8

Hurjat

calpispeter-12

Peter osoitti, että kypärä on hyvä olla päässä – ja vielä fullface-mallinen