Stubai

Julkaistu: 20.6.2019

Itävallan suurin lasketeltava jäätikkö, korkeimmillaan 3200 metriin kohoava hissi ja kesäkuuhun ulottuva hiihtokausi ovat ominaisuuksia, joita jokainen alppikanuuna unelmoi kotikeskukselleen. Innsbruckissa ja sen lähikylissä asustavien kansalaisten ei tarvitse tästä unelmoida, sillä Stubai täyttää nämä kriteerit.

Laskettelukeskuksista viimeisenä esittelyyn on päätynyt Stubai, sillä keskus on pitkään auki aina kesäkuuhun saakka. Vielä tänä vuonna Stubaille satoi toukokuun lopussa useampi kymmenen senttiä lunta.

Stubai on yksi Innsbruckin arvostetuimmista ja tunnetuimmista laskettelualueista. Laskualue on monipuolinen, häkellyttävän kaunis ja laadukas. Stubailta löytyy jokaiselle jotakin, joten sinne voi suunnatta porukalla, jossa laskutaso ja intressit vaihtelevat. Moni ei välttämättä esimerkiksi tiedä, että Stubaita pidetään Tirolin yhtenä perheystävällisimmistä kohteista. Sieltä löytyy paljon lapsille suunnattuja aktiviteetteja kuten Big Family Ski Camp ja ”lasten ravintola”. Useat sen sijaan tuntevat tai tietävät Stubain mahdollisuuksista hauskanpitoon suksilla niin parkissa kuin takamaastoissa. Puuterinistit suuntaavat Stubaille aina kun säätiedotus lupailee lumisadetta. Stubailla hyvän puuterilaskun tavoittaa helposti hisseillä, ja esimerkiksi karttaan punaisella katkoviivalla merkityt Ski routet ovat hyviä paikkoja päästä käsiksi puuteriin. Jos Ski routet ajetaan nopeasti puhki, niin skinnailemalla Stubailta löytää varmasti paikat piirtää omat jälkensä lumeen.

Stubailta, niin kuin jokaisesta laskettelukeskuksesta löytyy monenlaista ravintolaa. Tasoltaan ravintolat eivät paljon eroa, mutta esimerkiksi Gamsgartenissa hinnat kohoavat muita ravintoloita korkeammalle. Erityisen hieno paikka lounastaa on Jochdohle, joka sijaitsee keskuksen korkeimmalla hissiasemalla. Samaisen hissiaseman korkeudesta (3210) Stubain mainoslause ”top of tyrol” on saanut nimensä.

Top of Tyrol

Ischgl vs. St. Anton

Julkaistu: 29.5.2019

Lumivarma, kansainvälinen nautiskelijan Ischgl vai riehakas ja legendaarinen St. Anton? Nämä kaksi ovat hiihtokeskusten ehdotonta eliittiä maailman mittapuulla siitäkin huolimatta, että ne sijaitsevat käytännössä toistensa naapurissa. Molemmat keskukset sijaitsevat alppihiihdon syntypaikoilla läntisessä Itävallassa, ja ehkä juuri siksi molemmat ovat saavuttaneet suuren suosion.

Lumiparatiisi Ischgl

Siinä missä St. Anton on perinteinen ja legendaarinen hiihtokeskus, Ischgl on tasaisesti nostanut profiiliaan aikojen saatossa suosituimpien hiihtokeskusten joukkoon. Suosion nousu näkyy ja kuuluu Ischglin katukuvassa, sillä alue on muodostunut erittäin kansainväliseksi. Kansainvälisyyttä ei ainakaan vähennä se, että Ischglin hiihtoalueella lasketellaan sekä Sveitsin että Itävallan puolella. Suomen varakkaat itänaapurit tykkäävätkin suunnatta tax free -rinteelle Sveitsin puolelle ostamaan rolexeja kotiinviemiseksi.

Ischglin rinnealue alkaa käytännössä Idalpilta, jonne noustaan kabiinihissillä. Moderniin hissijärjestelmään on panostettu paljon, ja ergonomisesti muotoiltujen mustien nahkapenkkien ansiosta välillä saattaa tuntea olevansa Ferrari-auton kyydissä. Panostusten ansiosta jonoja ei juurikaan esiinny Ishcglin hisseillä.

Hissijärjestelmä muodostaa laskualueen kanssa loistavan kokonaisuuden, jossa siirtymät ovat vaivattomia ja laskettavaa paljon. Rinneprofiilit ovat pääosin aloittelijoille haastavaa punaista ja mustaa, mutta esimerkiksi Sveitsin puolelta Alp Tridan läheisyydestä löytyy myös helpompaa sinistä. Yksi ehdottomasti mainitsemisen arvoinen lasku on Piz Val Grondalta pitkälle Paznauner Thayalle, jonka rinneravintolassa voi nautiskella paikan parhaat ja edullisimmat purilaiset.

Ischgl rinnetarjontaa

Myös laskettelun ohella tapahtuva oheistoiminta on Ischglissä erittäin laadukasta. Panostus rinnealueella ei rajoitu ainoastaan hisseihin, vaan laatua löytyy niin hotelleista, ravintoloista kuin yökerhoistakin. Kylän päätiellä kabiinihissien läheisyydessä on rutkasti hotelleja, jotka ovat luonnollisesti melko hintavia. Hieman edullisimpia pensiooneja, yleensä perheyrityksiä, löytyy taajama-alueelta aivan kävelymatkan päästä pelipaikoilta kylän kupeessa. Kylän läpi kulkee autoton päätie, jonka varrella on kauppoja, kuppiloita ja ravintoloita. Ravinteleista löytyy tasoa ja hintaa, ja päivällä ollut after ski siirtyy illan pimetessä sisätiloihin. Empiirisen tutkimuksen perusteella voin luotettavasti kertoa, että Fire & Ice Aprés ski and Club toimii menomestana auringonpaisteesta yön pikkutunneille saakka after ski -klassikoiden soidessa. Johtuen kylän ja laskettelualueen erillään olosta yksi huomattava ero Ischglin after skissä muihin paikkoihin on se, että after ski tapahtuu vasta kylässä eli siellä, mistä aamulla noustiin ensimmäiseen hissiin. Hyvänä puolena tässä on se, että baarin sulkeutuessa suksia ei tarvitse enää kiinnittää monoihin ja yrittää lasketella alas kylään.

Ischgl on kovassa suosiossa tänä päivänä eikä se varmasti jätä kylmäksi ketään. Tämä on nautiskelijoiden paratiisi, ja kuten Pulttiboisin SunSki Alppilomavideossa (https://www.youtube.com/watch?v=R-R9-1gjSAA&t=1355s) todetaan, Ishchgl on takuuvarma, jokaiselle jotakin -keskus.

St. Anton on Ischgliä perinteikkäämpi laskettelukeskus. Siitä huolimatta keskus on Ischglin tapaan hyvin nykyaikainen. St. Anton on ehkä se Itävallan tunnetuin keskus, jossa hiihto ja after ski ovat huippuluokkaa.

Oikeastaan hiihtoalue on nimeltään St. Anton am Arlberg, jonka kylistä St. Anton on alueen napa. Tämän takia hiihtoaluetta puhutellaankin usein pelkän kylän nimellä. Arlbergin hiihtoalue on ajan saatossa levittäytynyt ympäröiviin kyliin, minkä seurauksena tarjolla on nykyään yli kolme sataa rinnekilometriä. Hiihtoalue on käsittämättömän laaja eikä sitä yhden päivän aikana oikeastaan kannata kiertää. Kylien yhdistymisen ja hiihtoalueen kasvun seurauksena St. Anton on tällä hetkellä Itävallan suurin laskettelukeskus.

Järkälemäinen St. Anton

St. Anton am Arlbergin hiihtoalueella on useampi kylä kuten vaikkapa St. Anton, St. Christoph, St. Jakob, Stuben ja Lech. Hiihdon kannalta ei ole juurikaan väliä missä majoittuu, koska hiihtohissit integroivat kylät yhteen ja samaan hiihtoalueeseen. Koska alue on niin laaja, rinnevalikoimaakin on laidasta laitaan. Ei voi siis sanoa, että rinteet olisivat vain tietyn tasoisille laskijoille. Sen voi kuitenkin todeta, että edistyneimmät laskijat ja ekspertit saavat rinteistä eniten irti. Myös rinteitten ulkopuolinen maasto on erittäin tunnettu hyvistä mahdollisuuksistaan, ja siksipä paikka sopii eteville puuterin pöllyttelijöille.

Lech

Jos hiihto on Itävallan ja maailman parhaimpia Anttonissa, ei after ski -elämä ainakaan kalpene tämän rinnalla. St. Antonissa on yksi riehakkain ja legendaarisin after ski maailmassa. Krazy kangaruh ja Moosewirt ovat after skin mekkoja, joissa meno on kuin parhaimmissa tarinoissa.

Ischgliä ja St. Antonia on hankala asettaa paremmuusjärjestykseen. Toiset pitävät toisesta enemmän. Jotakin huomioitavia seikkoja on kuitenkin ehkä hyvä ottaa huomioon, kun valitsee kahden kovan välillä. Ensiksikin, St. Anton ei vaikuta enää niin nuorekkaalta kuin 90-luvulla. Anttonissa on huomattavan paljon varakasta keski-ikäistä väestöä lomailemassa. Tästä päästään toiseen pointtiin eli St. Antonin hintatasoon. Hinnat ovat ravintoloissa ja hotelleissa varmasti Itävallan hiihtokeskusten kalleinta. Sen sijaan, St. Antonin puolesta puhuu legendaarinen after ski ja maan sekä laajin että monipuolisin rinnealue. Ischgl puolestaan on St. Antonia edullisempi keskus, joka on etenkin nuorten suosiossa. Ischglin hiihtoalue on kattava ja monipuolinen, muttei lähellekään St. Antonin kokoinen.

Molemmat hiihtokeskukset saavat vahvan suosituksen. Jos repertuaarissa on rahaa, taitoa ja after ski kestävyyttä, suosittelen ehdottomasti St. Antonia. Jos puolestaan haluaa pitää hauskaa ja nautiskella edullisemmin tinkimättä kuitenkaan liikaa hiihdosta tai after skistä, kannattaa suunnata nokka kohti Ischgliä.

Obergurgl-Hochgurgl

Julkaistu: 09.5.2019

Kauniit alppimaisemat, lumivarmuus ja monipuolisuus ovat asioita, joista Ötztalin laakson päädyssä sijaitseva Obergurgl-Hochgurgl on tunnettu. Laskettelukeskus sijaitsee korkealla ja on siksi lumivarma kohde koko kauden marraskuusta toukokuuhun.

Obergurgl-Hochgurglin rinnealue kohoaa 3080 metriin saakka ja molemmat kylät sekä Obergurgl että Hochgurgl ovat integroitu toimivalla hissiverkostolla yhdeksi laskettelualueeksi. Laskettelualue on isompi verrattuna esimerkiksi moneen Innsbruck Olympia Skiworldin keskukseen. Rinnealue tarjoaa laskettavaa perheen pienimmille sekä kokeneemmillekkin alppikanuunoille. Lisäksi keskuksen laajuuden ansiosta hisseillä on saavutettavissa hyviä off-piste alueita.

Laskettelukeskus on panostanut toimivaan kokonaisuuteen. Hissit, rinteet ja rinneravintolat toimivat hyvin yhdessä. Rinteillä sijaitsee todella kivoja rinneravintoloita ja esimerkiksi the Top Mountain Starilta Wurmkoglin huipulta kolmessa tuhannessa metrissä on henkeäsalpaavat näkymät vuoristoon.

Myös Hohe Mut Alm tarjoaa asiakkailleen kohtuulliset alppimaisemat

Hohe Mut Almin takana sijaitsee suosittu alue skinnailuun

Täällä viihtyvät ennen kaikkea perheet ja vieraat, joiden loma etenee laskemisen ehdoilla. Ennen Obergurgl-Hochgurglia Ötzalin laaksossa sijaitseva Sölden on alueen after skin mekka. Laskettelukeskus jääkin ehkä hieman Söldenin varjoon, mutta tämä toisaalta näkyy ruuhkattomina rinteinä ja lyhyinä hissijonoina. After skitä etsivien kannattaa siis jäädä Söldeniin, mutta kauniita maisemia, rauhallisuutta ja erinomaisia laskuja löytyy hieman pidemmältä laaksosta Obergurgl-Hochgurglista.

Schlick 2000

Julkaistu: 02.5.2019

Schlick 2000 on kompakti hiihtokeskus Fulpmesin kylän tuntumassa. Se sijaitsee vain noin kahdenkymmenen minuutin automatkan päässä Innsbruckista ja skibussillakin paikalle pääsee hieman alle tunnissa. Hiihtokeskus on tunnettu hyvistä lumiolosuhteista ja perheiden suosiosta. Lisäksi Schlickin rinneravintolat tarjoavat maittavia paikallisia herkkuja hiihtokeskuksen panoraamaravintolassa.

Fulpmesin kylä

Huolimatta hiihtokeskuksen kompaktista koosta, löytyy Schlickin hiihtoalueelta yllättävän monta erilaista rinnettä. Ylempänä keskusta sijaitsevat mustat sekä punaiset rinteet ja matalemmalla voi kruisailla loivemmilla rinteillä. Alueella on myös parkki ja erilaisia huvituksia lapsia varten kuten BIG Ron’s kinderland. Schlick ei välttämättä ole vapaalaskijan unelma, mutta esimerkiksi Skiroute Kreuzjoch on todella jyrkkä rinteen ulkopuolinen reitti metsän lomassa.

Schlickin hiihtoalueelle noustaan Fulpmesin kylästä noin 1000 metristä aina 2240 metriin saakka. Vaikka korkein kohta ei ole tämän korkeammalla, Schlickissä lumiolosuhteet ovat usein hyvät. Lunta on hyvin ja rinteet pysyvät pitkään hyvässä kunnossa. Tämä johtuu sekä lämpötilasta että keskuksen suhteellisen vähäisestä suosiosta. Keskuksessa viihtyvät useimmiten perheet, joten loma-aikojen ulkopuolella esmerkiksi arkipäivinä keskuksessa saa toden teolla nauttia omasta rauhasta.

Schlickissä on kiva käydä nauttimassa aurinkoisena päivänä hyvistä olosuhteista ja panoraamaravintolan tarjoamista näkymistä ja antimista. Wiener Schnitzel ja Käsespätzle ovat Kreuzjochin rinneravintolassa tarjottavia paikallisia sapuskoja, joita voi nauttia samalla kun upeat maisemat avautuvat vuorineen ja laaksoineen aina Innsbruckin reunamille asti.

Panoraamaravintolan terassilta avautuva maisema

Kühtai

Julkaistu: 24.4.2019

Kühtai on tunnettu korkean sijaintinsa tuomasta lumivarmuudesta ja perheystävällisyydestään. Kylä sijaitsee 2020 metrissä ja hiihtoalue ulottuu parhaimmillaan 2520 metriin. Moni ei välttämättä tiedä, että Kühtai pitää hallussaan Itävallan korkeimman kyläkorkeuden titteliä.

Kühtain pikkuruisella kylällä on muutama hotelli, ravintoloita ja pari putiikkia. Hiihtoalue sijoittuu keskeltä kylää kulkevan tien molemmille puolille ja hissien ala-asemat sijaitsevatkin käytännössä rakennusten vieressä. Tämä mahdollistaa sen, että hotellin aamupalalta laskettelemaan ei varmasti kulu varttituntia pidempään.

Hiihtoalue Kühtaissa on pääosin helpohkoa rinnettä. Tämän vuoksi hiihtokeskus kärsiikin ehkä hieman liikaa perheystävällisestä maineestaan. Vaikka Kühtai on erinomainen hiihto- ja lomakeskus perheille, voi jokainen löytää sieltä haluamaansa. Snoukkaajat ja freestylehiihtäjät nauttivat parkista ja edistyneimmät laskijat suuntaavat keskuksen punaisille rinteille. Kühtaissa on myös hyvät mahdollisuudet suunnatta merkittyjen rinteiden ulkopuolelle. Näitä alueita voi jonkin verran saavuttaa hisseillä, mutta oikeanlaisilla varusteilla voi myös suunnata läheisten vuorten ympäristöön.

Kühtain aurinkoiset baanat

Kühtai on perheiden suosiossa

Kuten tuli jo todettua, Kühtai on lumivarma ja koko laskettelualue suhteellisen korkealla. Tämän vuoksi se on yksi Olympia SkiWorld Innsbruckin pisimpään auki pysyvistä hiihtokeskuksista. Tänäkin vuonna huhujen mukaan lunta on tullut tupaan niin paljon, että keskus pysynee auki vielä pitkälle toukokuuhun.

Kühtai lienee yksi ainoista Olympia SkiWorldin hiihtokeskuksista, jossa kannattaisi majoittua Innsbruckin sijaan. Kauhean pitkälle kaveriporukan huvittelulomalle Kühtaille ei kannata tulla, mutta idylliselle perheen laskettelulomalle sen sijaan kyllä. Kompakti kokonaisuus, aurinkoinen sää ja rauhallinen kylä tarjoavat perheille mahdollisuuden koskettaa Tirolilaista alppitunnelmaa.

Axamer Lizum

Julkaistu: 19.4.2019

Seuraavana esittelyvuorossa on Axamer Lizum. Se sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä Innsbruckin kaupungista, ja skibussilla matka taittuu noin tunnissa. Axamer Lizum on tullut tunnetuksi etenkin kaksien talviolympialaisten (1964 ja 1976) johdosta. Leikkisästi Axameria kutsutaan Innsbruckin ”valkoiseksi katoksi” viitaten Innsbruckin keskustan yhteen merkittävämpään nähtävyyteen kultaiseen kattoon.

Hiihtoalue Axamerissa kohoaa 1600 metristä 2340 metriin saakka. Rinnealue on yksi suurimpia Innsbruckin laskettelukohteista ja senpä takia rinnetarjontaa löytyy melkein laidasta laitaan. Tarjontaa löytyy parkkilaskijoille, aloittelijoille, edistyneimmille ja vapaalaskijoille. Parkki on ilmeisen suosittu ja arvostettu Axamerissa, vaikka suurimmat ilmalennot rajoittuvat pieniin ja keskikokoisiin hyppyreihin. Vapaalaskun osalta Birgitzköpfhausin puoli ja kartan skiroutit ovat lumisateen jälkeen suosittuja alueita puuterihimon tyydyttämiseen. Axamerin rinnetarjonnassa jää puuttumaan jyrkät eksperttien rinteet, sillä yhtä lukuun ottamatta rinteet ovat profiililtaan joko punaista tai sinistä. Tästä huolimatta kaiken tasoiset laskijat voivat varmasti Axamerin tarjoamista puitteista.

Axamerin parkki ja rinteitä

Axamer Lizum on mukava paikka viettää rentoa laskupäivää hyvällä porukalla. Axamerissa on huoleton meininki, joka kulminoituu Dohnlennestin rinneravintolassa ykkösrinteellä, jossa tarjoillaan grillistä barbequeta, juodaan hefeweizenia ja kuunnellaan rentoa musiikkia alppihumpan sijasta. Lisäksi hiihtokeskus on paikallisten suosiossa, joten turisteja ei hirveästi alueella ole. Tästä johtuen paikka ei välttämättä ruuhkaudu aivan samalla tavalla kuin suosituimmat laskettelukohteet. Axamerissa viihtyy hyvin päivän tai kaksi ja siksi se onkin lähistöllä oleskelevalle suositeltava paikka käydä katsastamassa.

Serfaus-Fiss-Ladis

Julkaistu: 12.4.2019

Serfaus-Fiss-Ladis on Tirolin osavaltiossa sijaitseva laskettelukeskus, jonka nimi tulee lähialueen kolmesta kylästä: Serfaus, Fiss ja Ladis. Kolmen kylän muodostama hiihtoalue on yleisesti lyhyemmin Serfaus.

Näistä kolmesta kylästä majapaikkani sijaitsi Fissin kylässä. Fiss on autolla noin tunnin ajomatkan päässä Innsbruckista, mutta julkista liikennettä käyttävän tulee varata matkaan pari tuntia. Kylän saavuttaminen julkisilla on vaivatonta. Innsbruckista juna Landeck-Zamsiin, juna-asemalla siirtyminen bussiin, joka loppujen lopuksi kulkee Ladiksen ja Fissin läpi Serfausiin.

Laskureissu oli kauden toinen, jossa majoituin muualla kuin tukikohdassani Innsbruckissa. Tällä kertaa seurueessa oli useampi henkilö, joten Fissistä oli varattu viidelle henkilölle apartmentti. Pensiooni Truya-Hof osoittautui aivan erinomaiseksi valinnaksi. Sijainti hissien läheisyydessä, aamupala, sauna ja kortit ski depottiin ovat asioita, joiden ansiosta alppituristin on mukava olla.

Serfausin laskettelualue on laaja ja monipuolinen. Vaikka alueen kehityksessä on selkeästi otettu huomioon lapsiperheet, rinteitten profiilit on pidetty vaihtelevina. Läheltä kyliä löytyy hyvinkin helppoja rinteitä, mutta mitä korkeammalle menee, sitä jyrkemmäksi rinteet muuttuvat. Mustia rinteitä löytyy Serfausista yllättävän paljon ja monesta paikkaa. Siellä missä on mustia rinteitä, on myös punaisia, sillä rinteet yleensä haarautuvat hissien yläasemilta eri tasoihin.

Rinteitten kunto oli maaliskuun lopussa paikoittain kehno, joten laskualueet valittiin sen mukaan ja oltiin aikaisin liikkeellä. Etelärinteitten ollessa sohjoa rinnekarttojen molemmista reunoista löytyivät parhaat laskualueet Zwölferkopfilta, Schönjöchilta, Pezidltä ja Masnerkopfilta. Masnerkopfilta lähtevällä mustalla syöksyrinteellä Masnerkopfabfahrtilla kellotettiin huippunopeudeksi 125km/h tämän laskuryhmän toimesta. Lukijoiden omat Masnerkopfabfahrt -ennätykset voi laittaa kommenttiosioon.

Pezid

Schönjöch

Serfaus-Fiss-Ladiksen laskualue tarjoaa rinnekartassa näkyviä ski routeja, joille voi mennä laskemaan merkittyjen rinteiden ulkopuolelle. Nämä alueet ovat kuitenkin todella ajettuja etenkin silloin, kun uutta lunta ei ole tullut vähään aikaan. Muista offareista silmiin pisti rinnekartan vasemmassa ylälaidassa olevat lähes koskemattomat alueet, jotka olisivat pienellä skinnailulla tavoitettavissa.

Eräs mies sanoi kerran: Jos ei voi ski, niin voi after ski. Kun olosuhteet aurinkoisessa Serfauksessa muuttuivat iltapäivän aikana otollisemmiksi after skihin kuin skihin, suunnattiin Fissin kylälle keppanalle. Fissistä lähtevien gondolihissien ala-asemien läheisyydessä on vaikea olla huomaamatta after ski ravintolaa Hexenalmia. Terassi on auringon paistaessa ja olut kädessä maailman onnellisin paikka, ja bilepuolella raikaa ”Wie heiBt die Mutter von Niki Lauda? Mama Laudaaa, Mama Laudaaa”.

Hexenalm

Jos Hexenalm on mainittavan arvoinen paikka nauttia juomia, vastaava paikka ruokailun puolella on ravintola Charly’s. Charly’s on Fissin ravintolatarjonnassa vierailemisen arvoinen paikka. Ravintolassa on ystävällinen tarjonta, fondue on todella hyvää ja ilmapiiri on rennon letkeä. Pakko myös todeta tässä vaiheessa, että ”Mr. Smith” on ulkomailla hyvä alter ego pöytävarausta tehdessä henkilölle, jolla on suomalainen sukunimi.

Charly’s Fondue

Jos jonkinlaisen yhteenvedon Serfaus-Fiss-Ladiksesta tekisi, se kuuluisi näin. Serfaus-Fiss-Ladis on aftereineen, ravintoloineen ja rinteineen täydellinen paikka, kun haluaa päästä alpeille laskemaan ja ottamaan lomaa oravanpyörästä, enemmän tai vähemmän.

Tehtävä Alpeilla -blogin välikommentti

Julkaistu: 01.4.2019

Kaikilta kolmelta Patscherkofelilta, Nordkettelta ja Glungezerilta on näkymä Innsbruckin kaupunkiin. Tämän vuoksi nämä kolme kohdetta muodostavat jonkinlaisen kokonaisuuden blogissani, ja siksi että ne sijaitsevat ”alle tunnin bussimatkan päässä Innsbruckista”. Osa syy on myös se, että nämä lähimmät kohteet menevät kiinni jo huhtikuun alkupuolella toisin kuin esimerkiksi kauempana sijaitsevat laskettelualueet Kühtai, Axamer Lizum, Stubai tai Schlick 2000. Tavoitteena on saavuttaa edes jotenkin looginen postausjärjestys ja siksi esittelenkin Innsbruckin laskettelukohteita kokonaisuuksien mukaan, ainakin melkein.

Toisen kokonaisuuden muodostavat edellä mainitut Kühtai, Axamer Lizum, Stubai ja Schlick 2000, jotka lukeutuvat myös Innsbruck Olympia Skiworldiin. Kühtai, Axamer ja Schlick sijaitsevat noin tunnin bussimatkan päässä Innsbruckista, kun Stubaille skibussissa saa istua toista tuntia. Lukuun ottamatta Stubain jäätikköä, jossa voi laskea aina kesäkuuhun saakka, nämä hiihtokohteet menevät kiinni huhtikuun puolenvälin paikkeilla. Tarkimmat huomaavat, että Innsbruck Olympia Skiworldin yhdeksästä kohteesta on mainittu vasta seitsemän, mutta kohteitten ”perheystävällisyyden” takia Muttereralm ja Oberperfuss – Rangger Köpfl jäävät tällä kertaa kokematta.

Bad Gastein, Serfaus, Obergurgl-Hochgurgl, Ischgl tai St. Anton eivät kuulu Innsbruck Olympia Skiworldiin, mutta niistä puhutaan sekä kaduilla että tässä blogissa. Kaikki kohteet sijaitsevat kuitenkin Itävallassa, ja asuminen Alppien pääkaupungissa Innsbruckissa antaa mahdollisuuden tehdä muutamia retkiä maan eri hiihtokeskuksiin. Koska reissut ajoittuvat eri ajankohtiin, näiden kohteiden esittämisjärjestys on satunnainen. Siksi myös ne muodostavat kolmannen sarjan blogissani.

Neljäs kokonaisuus sisältää kaikki loput postaukset eli ne, jonka otsikko ei ole hiihtokeskuksen nimi Itävallassa. Näitä postauksia tulee pääosin loppukeväästä ja kesästä, jolloin suurin osa hiihtokeskuksista pitää ovensa kiinni.

Glungezer

Julkaistu: 28.3.2019

Glungezer on noussut yhdeksi ehdottomaksi suosikikseni Innsbruckin laskettelukeskuksista. Paikka jää ehkä hieman jo aikaisemmissa postauksissa mainittujen Patscherkofelin ja Nordketten varjoon, mutta tässä paikassa on mielestäni jotain hyvää ja kaunista. Vaikka kooltaan Glungezer on huomattavasti Suomen laskettelukohteita suurempi, hetki puiden lomassa nousevan ankkurihissin kyydissä tuo mieleen kotimaisen hiihtokeskuksen tunnelman.

Glungezerbahn on uusi kymmenen henkilöä vetävä gondolihissi, joka nousee Tulfesin pikkuruisesta alppikylästä kohti vuorten huippuja. Gondolin jälkeen voi jatkaa matkaa ankkurihissillä, jolta pääsee laskemaan pitkiä punaisia rinteitä takaisin gondolille tai siirtymään hiihtoalueen toiselle reunalle. Glungezerin toisella reunalla on periaatteessa vain yksi tuolihissi, mutta rinteet haarautuvat useaksi punaiseksi ja yhdeksi mustaksi rinteeksi.

Paikan vetovoimana toimivat loistavat rinteet, hulppeat näkymät vuoristoon ja alppikyliin sekä ski touring. Silti Glungezerilla saattaa olla hyvänäkin laskupäivänä melko hiljaista, mutta tämän takia rinteet pysyvät pitkälle päivää hyvässä kunnossa. Ilmeisen suosittu aktiviteetti on skinnailla Glungezerin huipulle, jonne ei pääse hissillä. Jos allekirjoittaneella olisi ski touring -välineet, olisi kyseinen aktiviteetti ollut aurinkoisena päivänä myös hänen agendassa.

Taustalla ylimmän hissiaseman takana suosittu ski touring -reitti Glungezerin huipulle

Jos laskuseuran taitotaso vaihtelee, Glungezer voi olla arvokas kohde Innsbruckin lomalla. Täällä on rinteitä niin vasta-alkajille, keskitason laskijoille kuin kokeneimmillekin ketuille, ja ryhmän ski touring -henkilökin löytää hiihtokeskuksesta tekemistä. Glungezer ei tarjoa laskijoilleen parkkia eikä järjetöntä after ski -fiilistä, mutta Glungezerbahnin yläaseman vieressä on mukava ravintola, jonka terassilla on aurinkoisena päivänä mukava nauttia paikallisia antimia ja virvokkeita. Lisäksi Schartenkogelin tuolihissiltä on kiva askeltaa hieman korkeammalle kohtaa rinnettä. Kuten artikkelikuvasta näkee, siellä voi hyvänä päivänä ottaa vaikkapa aurinkoa! Kaiken kaikkiaan Glungezer on kiehtova, melko monipuolinen ja kompakti hiihtokeskus, joka sopii parhaiten leppoiseen fiilistelyyn.

Glungezerin rinnenäkymää. Tilaa riittää!

Patscherkofel

Julkaistu: 23.3.2019

Patscherkofel on Nordketten tavoin yksi lähimmistä hiihtoalueista, kun matkanteko alkaa Innsbruckin keskustasta. Nordketten vuorijono kohoaa kaupungin pohjoispuolella ja vastaavan tekee Patscherkofel-vuori etelässä. Kuten Nordkettellakin, myös Patscherkofelilla laskettaessa maisema muodostuu Innsbruckin kaupungista ja sen ympäröivistä vuorista. Sijaintinsa ansiosta nämä kaksi ovat helpoimmin saavutettavat laskualueet Innsbruckissa.

Patscherkofelin ja Nordketten väliä suhaa paikallinen J-bussi, joka poimii laskuhimoista kansaa kaupungin pysäkeiltä kymmenen minuutin välein joko Nordketten tai Patscherkofelin suuntaan. Keskustasta matka-aika bussilla Patscherkofelille on vaivaiset parikymmentä minuuttia, ja jos ei halua uhrata koko päivää laskettelulle, tämä kohde antaa siihen hyvän mahdollisuuden.

Kaksi vuotta sitten 20 miljoonalla eurolla investoitu gondolihissi Patscherkofelbahn ja olympiatason rinteet tekevät laskettelusta Patscherkofelilla erittäin mieluisaa. Hissi ei ikävä kyllä nouse aivan Patscherkofelin huipulle 2250 metriin, mutta loppumatkan voi taittaa esimerkiksi ski touring -välineillä. Lyhyesti niille, joille ski touring on vielä tuntematon käsite, ymmärrettävä suomennos voisi olla vaikkapa ”kävely ylämäkeen suksilla”.

Patscherkofelin huippu Patscherkofelbahnin yläasemalta katsottuna

Laskettelualueena Patscherkofel on pieni verrattuna muihin kohteisiin Alpeilla, mutta tässä tapauksessa laatu korvaa määrän. Aurinkoisena pakkaspäivänä rinteet hipovat täydellisyyden rajaa, eikä ole ihme, että Patscherkofelilla on lasketeltu kilpaa viiden renkaan karkeloissa. Rinnetarjonta koostuu pääosin punaisista rinteistä ja alppituristin näkövinkkelistä vasta-alkajille tarjontaa on vähän. Kokeneemmalle laskijalle kosketuspintaa riittää sopivasti, ja parhaimmillaan yhden laskun pituudeksi tulee noin viisi kilometriä ja tämän viiden minuutin pyrähdyksen jälkeen tunne reisilihaksessa on polttava.

Hurjimmille offari- ja parkkilaskijoille tarjolla ei ole paljoakaan, sillä Patscherkofelin rinteitten ulkopuolinen maasto on todella puinen ja parkkilaskuun löytyy paremmat puitteet vaikkapa Savonlinnan Ruunarinteiltä. Jos haluaa kuitekin tykittää alas hyvin hoidettuja, viettäviä ja sopivan pitkiä rinteitä tai nauttia yläasemalla gulassikeiton vehnäpirtelöllä, Patscherkofel on syytä painaa muistiin.

Yläaseman ravintola. Taustalla Innsbruckin kaupunki